Ero sivun ”Jormuanlahti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
(Jos eston jälkeen sama meno jatkuu, niin napsahtaa pidempää estoa. Opetellaan nyt se kirjoittaminen puolueettomasti ja OIKEIN!) |
|||
| Rivi 5: | Rivi 5: | ||
== Vesistö == | == Vesistö == | ||
| − | '''Jormuanlahti''' on vuonomainen Oulujärven lahti. Lahden [[vesi]] on suhteellisen matalaa. Pohjanmuodot eivät helpolla paljasta kalojen olinpaikkoja. Vesi on humuksen tummentamaa, | + | '''Jormuanlahti''' on vuonomainen [[Oulujärvi|Oulujärven]] lahti. Lahden [[vesi]] on suhteellisen matalaa. Pohjanmuodot eivät helpolla paljasta kalojen olinpaikkoja. Vesi on humuksen tummentamaa, |
== Kalastus == | == Kalastus == | ||
| Rivi 14: | Rivi 14: | ||
*Saaren välistä niiden merkkien läheltä löytyy paljon hyvän kokosta ahventa. | *Saaren välistä niiden merkkien läheltä löytyy paljon hyvän kokosta ahventa. | ||
| − | *Vasemman yläkulman syvimmän paikan oikeasta kärjestä sain kohtuullisen mukavasti 300-400g siikaa ja 100-200g ahventa. Kevättalvi aamuna hopeisella hologrammilla ja punaisella toukalla. Painot eivät olleet päätähuimaavia, mutta kuitenkin riitti kisavoittoon yksittäisessä 30 min kisassa. | + | *Vasemman yläkulman syvimmän paikan oikeasta kärjestä sain kohtuullisen mukavasti 300-400g siikaa ja 100-200g ahventa. Kevättalvi aamuna [[Hopeahologrammi|hopeisella hologrammilla]] ja punaisella toukalla. Painot eivät olleet päätähuimaavia, mutta kuitenkin riitti kisavoittoon yksittäisessä 30 min kisassa. |
*Siitä ylhäältä olevan saaren alapuolelta saa isoa ahventa. | *Siitä ylhäältä olevan saaren alapuolelta saa isoa ahventa. | ||
*Sieltä vasemman yläkulman syvänteestä tuli hyvin isoa särkeä, suurin 98g. | *Sieltä vasemman yläkulman syvänteestä tuli hyvin isoa särkeä, suurin 98g. | ||
Versio 19. lokakuuta 2012 kello 22.18
Vesistö
Jormuanlahti on vuonomainen Oulujärven lahti. Lahden vesi on suhteellisen matalaa. Pohjanmuodot eivät helpolla paljasta kalojen olinpaikkoja. Vesi on humuksen tummentamaa,
Kalastus
Pääasiallisena saaliina saadaan pienehköä ahventa, jota tavataan varsin runsaasti. Isompiakin ahvenia on seassa. Särkiä ja kiiskiäkin löytyy varsin suuret määrät. Haukeakin vesistössä asustelee, mutta ne eivät yleensä syö kovin aktiivisesti. Myös siikaa saadaan muun saaliin ohessa harvalukuisesti. Kuhaa ja taimenta tavataan myös, mutta niitä saadaan vain harvakseltaan.
Vinkkejä
- Saaren välistä niiden merkkien läheltä löytyy paljon hyvän kokosta ahventa.
- Vasemman yläkulman syvimmän paikan oikeasta kärjestä sain kohtuullisen mukavasti 300-400g siikaa ja 100-200g ahventa. Kevättalvi aamuna hopeisella hologrammilla ja punaisella toukalla. Painot eivät olleet päätähuimaavia, mutta kuitenkin riitti kisavoittoon yksittäisessä 30 min kisassa.
- Siitä ylhäältä olevan saaren alapuolelta saa isoa ahventa.
- Sieltä vasemman yläkulman syvänteestä tuli hyvin isoa särkeä, suurin 98g.
- Niemen nokasta (keskellä) tulee hyvin ahventa, jotka on yleensä 150-500 grammasia.
- Siitä vaajalahden punnituksesta kun lähdetään alaviistoon, tulee vastaan kapea väli, jossa kaksi väyläkkeppiä on kokeilemisen arvoinen paikka.
Lajisto
|