Ero sivun ”Elintarvikkeet onkisyötteinä” versioiden välillä
p (Käyttäjän 37.136.81.87 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Kipster tekemään versioon.) |
|||
Rivi 13: | Rivi 13: | ||
=== Keitetyt taikinapallot === | === Keitetyt taikinapallot === | ||
− | Isoja särkikaloja ongittaessa voi toisinaan joutua odottelemaan pitkiäkin aikoja, jolloin tahnan tai taikinan irtoamisesta tulee ongelma. Irtoamisen estämiseksi tahnan voi keittää. Isojen särkikalojen ongintaan | + | Isoja särkikaloja ongittaessa voi toisinaan joutua odottelemaan pitkiäkin aikoja, jolloin tahnan tai taikinan irtoamisesta tulee ongelma. Irtoamisen estämiseksi tahnan voi keittää. Isojen särkikalojen ongintaan tahvaa vaikkapa vehnäjauhoista, koiranruuasta, houkutinaineista ja kananmunasta. Sekoita aineet keskenään. Pyörittele näin syntyneestä taikinasta noin senttimetrin läpimittaisia palloja. Laita pallot kiehuvaan veteen 3-5 minuutiksi. Mitä pidempään keität, sitä kovempia palloja saat. Jos teet suuria palloja, pienet kalat eivät nappaa niihin. Kokeile onkimista erikokoisilla palloilla. |
=== Tuore leipä koukussa === | === Tuore leipä koukussa === | ||
Rivi 37: | Rivi 37: | ||
== Hampunsiemen == | == Hampunsiemen == | ||
− | Keitetty hampunsiemen soveltuu erityisesti särkien ja seipien ongintaan. Hampunsiemeniä myydään linnunruoaksi lemmikkieläinkaupoissa, ja niitä voi ostaa myös kukkakaupoista. Hampunsiemen soveltuu niin koukku- , kuin houkutussyötiksi. Hampunsiemen on varsin pieni, siksi käytetään pienikokoista koukkua. sopivin koukkukoko yhdelle siemenelle on numero 18, mutta usein käytetään myös koukkukokoja 14-16. Koukkuun voi pujottaa myös useamman siemenen, jolloin sopiva koukkukoko on 10-12. Ennen kuin hampunsiementä voi käyttää syöttinä, se on keitettävä. Yhden päivän särkiongintaan lienee puoli kiloa hampunsiementä sopiva määrä. Keittäminen voidaan tehä tavallisessa-, tai painekattilassa. Painekattilassa | + | Keitetty hampunsiemen soveltuu erityisesti särkien ja seipien ongintaan. Hampunsiemeniä myydään linnunruoaksi lemmikkieläinkaupoissa, ja niitä voi ostaa myös kukkakaupoista. Hampunsiemen soveltuu niin koukku- , kuin houkutussyötiksi. Hampunsiemen on varsin pieni, siksi käytetään pienikokoista koukkua. sopivin koukkukoko yhdelle siemenelle on numero 18, mutta usein käytetään myös koukkukokoja 14-16. Koukkuun voi pujottaa myös useamman siemenen, jolloin sopiva koukkukoko on 10-12. Ennen kuin hampunsiementä voi käyttää syöttinä, se on keitettävä. Yhden päivän särkiongintaan lienee puoli kiloa hampunsiementä sopiva määrä. Keittäminen voidaan tehä tavallisessa-, tai painekattilassa. Painekattilassa siemenn kuitenkin kypsyy nopeammin. Keitettäessä hampunsiemen imee itseensä varsin paljon vettä. Niinpä vettä tulisi alussa olla ainakin kolminkertainen määrä siemenien määrään verrattuna. Kun siemeet on keitetty, niistä poistetaan liika vesi. kaada siemenet kangaspussiin ja puristele pussia varovaisesti. Säilytä siemenet kangaspussissa tai muovirasiassa. Keitetyt hampunsiemenet säilyvät käyttökelpoisina yhden tai kaksi päivää. Hampunsimenellä ongittaessa on oltava erittäin nopeat refleksit. Kun kala nappaa, koho saattaa liikkua vain muutamia millimetrejä. |
==== Hampunsiemenen pujotus koukkuun ==== | ==== Hampunsiemenen pujotus koukkuun ==== | ||
− | Usein hampunsiemenellä ongittaessa nappaus menetetään, koska siemen on asetettu koukkuun väärin. Koukku tulee pujottaa siemenen vaaleasta osasta. ja suoraan siemenen läpi, kunnes koukunkärki tulee esiin toiselta puolelta, Tällöin siemen on koukun mutkassa. Koukku näkyy, mutta kalat | + | Usein hampunsiemenellä ongittaessa nappaus menetetään, koska siemen on asetettu koukkuun väärin. Koukku tulee pujottaa siemenen vaaleasta osasta. ja suoraan siemenen läpi, kunnes koukunkärki tulee esiin toiselta puolelta, Tällöin siemen on koukun mutkassa. Koukku näkyy, mutta kalat eivt tunnu välittävän siitä. Jos käytetään useampia siemeniä, ensimmäinen siemen laitetaan koukun varteen, ja toinen mutkaan. |
== Juusto == | == Juusto == | ||
Rivi 49: | Rivi 49: | ||
== Muut elintarvikkkeet syötteinä == | == Muut elintarvikkkeet syötteinä == | ||
− | Edellä esiteltyjen useimmiten syötteinä käytettyjen aineiden ja ruokien | + | Edellä esiteltyjen useimmiten syötteinä käytettyjen aineiden ja ruokien vaoi syöttinä käyttää monia muitakin elintarvikkeita. |
==== Herneet ==== | ==== Herneet ==== | ||
− | Herneitä on käytetty ainakin ankeriaan onginnassa. Koukku | + | Herneitä on käytetty ainakin ankeriaan onginnassa. Koukku oujotetaan niin, että kärki näkyy. |
==== Riisi ==== | ==== Riisi ==== | ||
Rivi 61: | Rivi 61: | ||
==== Marjat ==== | ==== Marjat ==== | ||
− | + | Maroista syötteinä on käytetty ainakin mustikkaa, mustaherukkaa ja kirsikkaa. Kirsikkaan ovat mieltyneet ainakin turpa ja suutari. | |
[[luokka:onginta]] | [[luokka:onginta]] |
Versio 17. elokuuta 2013 kello 19.27
Kotoa tai puutarhasta löytyy monia elintarvikkeita, jotka ovat mainioita onkisyöttejä. Erityisesti Keski-Euroopassa käytetään syötteinä monenlaisia elintarvikkeita. Monet niistä on usein tarkoitettu särkikaloille. Siksi ne eivät ole kovin tunnettuja Suomessa. Erilaisten syöttien kokeilu on kuitenkin mukavaa puuhaa, ja elintarvikkeiden valmistus syöteiksi on oma askareensa. Tavallisimmat elintarvikesyötit ovat leipä, leipätahna, taikina, makaroni, juusto, liha, maissi, herneet, makkara, peruna, riisi, marjat ja banaani.
Leipä ja taikina
Leivästä on helppo tehdä leipätahnaa, joka soveltuu monien kalalajien ongintaan. Yleensä sillä pyydetään särkikaloja, kuten särkeä, sorvaa, lahnoja yms. Leipätahnalla on monia etuja tavallisesta leivästä tehtyyn syöttiin verrattuna. Sen koko ja sitkeys on helppo sovittaa pyydettävän kalan ja vesiolosuhteiden mukaan. Virtaavasta vedestä ongittaessa voidaan käyttää kiinteämpää tahnaa. Virtaamattomasta taasen pehmeämpää. Tahnaan voi lisätä väri- tai hajuaineita, jolloin siitä tulee houkuttelevampi.
Leipätahna
Jos haluat aivan puhdasta tahnaa, pese ensin kätesi. Ota vaaleaa 2-7 päivää vanhaa leipää. Leikkaa kuoret pois ja ota jäljelle jäänyt sisusta sen verran kun tarvitset leipää syöttitahnan tekoon. Kasta leipää kylmässä vedessä. Valuta vesi ja puserra sitten leipää käsilläsi, kunnes se ei enää ole märkää vaan kosteaa. Laita leipä pienelle kangaspyyhkeelle. Väännä kangaspyyhe niin kuivaksi, että jäljelle jää taikinamaista tahnaa. Alusta tahnaa niin kauan, että se ei tartu sormiin. Jos haluat seuraavaksi lisätä tahnaan väriaineita tai hajusteita, voit kokeilla monenlaisia lisäaineita, kuten elintarvikevärejä, anisöljyä, sardiinipurkista otettua öljyä, veriohukaisjauhetta, hunajaa, juustoraastetta, sokeria tai vanilijakiisselijauhetta. Tahnaa voi tehdä myös vehnäjauhoista ja vedestä, mutta leipätahna toimii useimmiten paremmin.
Syöttitahna asetetaan koukkuun seuraavasti: Ota herneenkokoinen taikinapallo, ja leivo koukku sen sisään. Koukunkärki saa jäädä näkyviin. Koska tahna irtoaa melko helposti koukusta, käytetään normaalisti melko pienikokoisia koukkuja. (kokoa 10-14) ja syöttiä. Tällöin kala ottaa koko taikinapallon suuhunsa. Jos ongin suurikokoisia säynäviä, voit käyttää karviaismarjan kokoista taikinapalloa. Tahnaa säilytetään hyvin suljetussa muovipussissa jääkaapissa tai vastaavassa paikassa. Tällöin voit käyttää samaa syöttiä monta päivää. Koska syötin teko on helppoa, ei tahnaa kannata tehdä kerralla kovin suuria määriä. Kun ongit tahnalla, voit heitellä houkutussyöttinä pieniä tahnapaloja veteen. Tahna vajoaa pohjaan, ja jos paloissa on makuaineita, ne leviävät laajalle alueelle. Usein taikina irtoaa, kun nostat koukun ylös. siksi ylösnostettuun koukkuun kannattaa lisätä uusi taikinapallo. Käytetty syötti irtoaa useimmiten viimeistään silloin, kun onki heitetään takaisin veteen. Tahnalla ongittaessa tulee siis onkia varovaisemmin juurikin tahnan irtoamisen vuoksi. On osattava heilauttaa siima varovaisesti veteen. Pidä toisessa kädessä vapaa ja toisessa siimaa noin kymmenen senttimetrin päässä koukusta. Kohdista vavankärki paikkaan, jonne aiot syötin heittää. Nosta nyt vavankärkeä samalla, kun lasket siiman irti toisesta kädestä. Näin siima heilahtaa varovaisesti onkipaikalle, ja tahna pysyy koukussa.
Keitetyt taikinapallot
Isoja särkikaloja ongittaessa voi toisinaan joutua odottelemaan pitkiäkin aikoja, jolloin tahnan tai taikinan irtoamisesta tulee ongelma. Irtoamisen estämiseksi tahnan voi keittää. Isojen särkikalojen ongintaan tahvaa vaikkapa vehnäjauhoista, koiranruuasta, houkutinaineista ja kananmunasta. Sekoita aineet keskenään. Pyörittele näin syntyneestä taikinasta noin senttimetrin läpimittaisia palloja. Laita pallot kiehuvaan veteen 3-5 minuutiksi. Mitä pidempään keität, sitä kovempia palloja saat. Jos teet suuria palloja, pienet kalat eivät nappaa niihin. Kokeile onkimista erikokoisilla palloilla.
Tuore leipä koukussa
Myös tuoretta leipää voi käyttää onginnassa. Koukun yläosaan nipistetään sormenpään kokoinen pala vaalean leivän sisusta. Suurin osa syötistä jää pehmeäksi. Leipä puristetaan tiiviiksi massaksi koukunvarteen ja erityisesti sen yläosaan. Näin onkiessasi on syytä pitää varalla kosteaa kangasta, jossa leipä säilyy kosetana kuivumatta liiaksi.
Syötti leivän kuoresta
Vuokaleivän tai vastaavan kuoresta voi tehdä uppoavan syötin. Leikkaa leivästä kuoret. Kääri ne märkään kankaaseen ja asetan kangas kahden laudan väliin. laita laudan päälle jokin painava esine. Voit laittaa laudat esimerkiksi pöydänjalan alle. Anna leivän puristua yön yli. Poista seuraavana päivänä puristimet, ota kangas pois ja leikkaa kuoret leipälaudalla pitkiksi tangoiksi. Pilko tangot pieniksi kuutioiksi. Säilytä niitä muovirasiassa.
Makaroni
Makaronilla voi saada isohkoja särkikaloja. Makaronia voi käyttää samanlaiseen kalastukseen kuin taikinaakin, mutta se pysyy koukussa taikinaa paremmin. Kaupoissa on monenmuotoisia, ja erimuotoisten makaronien pyytävyyttä kannattaakin kokeilla. Makaroni keitetään puolikypsäksi. Ylikypsä makaroni on pehmeää, ja hajoaa koukkuunlaitettaessa helposti. Keitinveteen kannattaa lisätä hieman öljyä, jolloin makaronit eivät tartu toisiinsa. Makaronia on helppo värjätä elintarvikeväreillä ja värin voi lisätä keitinveteen. Voit yhdistää samaan koukkuun erivärisiä makaroneja, jolloin syötistä tulee erittäin houkutteleva. Sopiva koukkukoko on 6-14 riippuen ongittavasta kalasta.
Spagetti
Myös spagetista saa hyviä syöttejä. Koukkuun asetetaan useita keitettyjä spagetinpätkiä. Varsinkin aallokossa se houkuttelevat myös liikkeillään kalan iskemään. Spagetilla on saatu ainakin särkiä pasureita, suutareita, lahnoja, säyneitä ja turpia.
Maissi
Maissi ei ole suomessa kovin yleinen syötti, koska sillä ongitaan särkikaloja. Maissi kiinnostaa särkikaloja, koska se on värikäs, sopivan kokoinen ja melko kestävä. Tavallisesti käytetään sokeriliemeen säilöttyjä maissinjyviä. Muista, että avattu purkki ei säily käyttökelpoisena kovin kauaa. Maissia voi käyttää hyvinkin monenkokoisissa koukuissa. Yhdelle jyvälle sopiva koukkukoko on 12-14, kahdelle tai kolmelle jyvälle sopiva koko on 6. Voit myös laittaa koko koukunvarren täyteen jyviä. Tällöin voit käyttää jopa 1-koon koukkuja. Tällainen syötti houkuttelee isoja särkikaloja. Suurimpia maissisyöttejä käytetään pohjaonginnassa. Maissi on oiva syötti turvalle, säyneelle, karpille, isolle särjelle ja lahnalle.
Hampunsiemen
Keitetty hampunsiemen soveltuu erityisesti särkien ja seipien ongintaan. Hampunsiemeniä myydään linnunruoaksi lemmikkieläinkaupoissa, ja niitä voi ostaa myös kukkakaupoista. Hampunsiemen soveltuu niin koukku- , kuin houkutussyötiksi. Hampunsiemen on varsin pieni, siksi käytetään pienikokoista koukkua. sopivin koukkukoko yhdelle siemenelle on numero 18, mutta usein käytetään myös koukkukokoja 14-16. Koukkuun voi pujottaa myös useamman siemenen, jolloin sopiva koukkukoko on 10-12. Ennen kuin hampunsiementä voi käyttää syöttinä, se on keitettävä. Yhden päivän särkiongintaan lienee puoli kiloa hampunsiementä sopiva määrä. Keittäminen voidaan tehä tavallisessa-, tai painekattilassa. Painekattilassa siemenn kuitenkin kypsyy nopeammin. Keitettäessä hampunsiemen imee itseensä varsin paljon vettä. Niinpä vettä tulisi alussa olla ainakin kolminkertainen määrä siemenien määrään verrattuna. Kun siemeet on keitetty, niistä poistetaan liika vesi. kaada siemenet kangaspussiin ja puristele pussia varovaisesti. Säilytä siemenet kangaspussissa tai muovirasiassa. Keitetyt hampunsiemenet säilyvät käyttökelpoisina yhden tai kaksi päivää. Hampunsimenellä ongittaessa on oltava erittäin nopeat refleksit. Kun kala nappaa, koho saattaa liikkua vain muutamia millimetrejä.
Hampunsiemenen pujotus koukkuun
Usein hampunsiemenellä ongittaessa nappaus menetetään, koska siemen on asetettu koukkuun väärin. Koukku tulee pujottaa siemenen vaaleasta osasta. ja suoraan siemenen läpi, kunnes koukunkärki tulee esiin toiselta puolelta, Tällöin siemen on koukun mutkassa. Koukku näkyy, mutta kalat eivt tunnu välittävän siitä. Jos käytetään useampia siemeniä, ensimmäinen siemen laitetaan koukun varteen, ja toinen mutkaan.
Juusto
Justoa on käytetty menestyksellisesti särkikalojen onginnassa. Sillä on saatu hyvin säynettä, turpaa ja lahnaa. Onginnassa voi käyttää hyvin monenlaisia juustoja. Muista kuitenkin, että juuston tulee olla tuoretta. Kovista juustoista leikataan paloja, jotka pujotetaan irtoperukkeella varustettuun koukkuun. Usein käytetään kolmihaaraista koukkua. Lahna tuntuu pitävän erityisesti edamista. Juustolla ongittaessa kannattaa käyttää kolmihaaraisia koukkuja. Kala nappaa juustosyöttiin paremmin, kun hiot siitä terävät kulmat pois.
Muut elintarvikkkeet syötteinä
Edellä esiteltyjen useimmiten syötteinä käytettyjen aineiden ja ruokien vaoi syöttinä käyttää monia muitakin elintarvikkeita.
Herneet
Herneitä on käytetty ainakin ankeriaan onginnassa. Koukku oujotetaan niin, että kärki näkyy.
Riisi
Riisiä on käytetty ainakin särjen onginnassa. Tällöin on käytettävä erityisen keveitä välineitä. Riisi keitetään ja huuhdellaan viileällä vedellä ennen onkimatkalle lähtöä.
Marjat
Maroista syötteinä on käytetty ainakin mustikkaa, mustaherukkaa ja kirsikkaa. Kirsikkaan ovat mieltyneet ainakin turpa ja suutari.