|
|
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| '''Kalastus''' on elinkeinoista vanhimpia. Kalaa pyydetään yleensä ihmisten ravinnoksi tai eläinten ravinnoksi. Kalastus voidaan jakaa ammattimaisesti suoritettavaan teollisuustuotantoon, kalankasvatukseen, vedenalaiseen kalastukseen, kalaöljyn tuotantoon, harrastus- ja urheilukalastukseen. Se voidaan jakaa vesistöalueen mukaan meri-, järvi- ja jokikalastukseen. Merikalastus on näistä tuottavin. [[Lohi]], [[tonnikala]], [[silli]] ja [[turska]] ovat sen tärkeimmät tuotteet. Jokikalastuksessa halutuimpia kaloja on [[Lohikalat|lohikalat]].
| | Katso [[Kalastus]] |
| | |
| == Kalastus maailmanlaajuisesti ==
| |
| Tärkeimmät kalastettavat kalalajit maailmanlaajuisesti ovat [[lohi]] Alaskassa, Lofoottien [[turska]] ja Tyynen valtameren [[tonnikala]]. Kalastuksella tuotetaan 16 prosenttia maailman proteiinin tarpeesta. Kalastuksen maailman kokonaistuotanto oli 86 miljoonaa tonnia vuodessa vuonna 2000 (FAO 2002). Suurimmat valtiot maailman kalastustuotannossa olivat, järjestyksessä: Kiinan tasavalta (sis. Taiwanin,Hong Kongin), Peru, Japani, Yhdysvallat, Chile, Indonesia, Venäjä, Intia, Thaimaa, Norja ja Islanti. Nämä maat kalastavat enemmän kuin puolet maailman tuotannosta. Merkittävä osa 37,9 miljoonaa tonnia kalastetaan kalanviljelyalueilla.
| |
| | |
| == Kalastus Itämerellä ==
| |
| [[Itämeri|Itämeren]], [[Suomenlahti|Suomenlahden]] ja [[Pohjanlahti|Pohjanlahden]]kalastus on Suomessa merikalastusta ja tärkeimpänä saaliskalana [[silakka]] ja vähemmässä määrin [[lohi]].
| |
| Suomen sisävesin kalastuksen tärkeintä saaliskalaa on [[muikku]]. Perämeren rannikkovesistä (murtovedestä) saatavaa muikkua kutsutaan maivaksi eli merimuikuksi.
| |
| | |
| Varsinaisista merikaloista pyydetään [[ammattikalastus|ammattimaisesti]] Suomessa siis [[troolaus|troolaamalla]] [[silakka]]a, verkoilla tai siimalla lohta, [[turska]]a ja [[kampela]]a.
| |
| Sisäsaaristossa ja meren lahdissa yleinen saaliskala on [[hauki]] ja [[ahven]].
| |
| Varsinainen jokikalastus on pääasiallisesti merestä nousevan merilohen, [[taimen]]en, [[siika|siian]] ja [[nahkiainen|nahkiaisen]] kalastusta.
| |
| | |
| Suomen sisävesien taloudellisesti tärkeimpiä kaloja ovat [[muikku]], [[siika]], [[hauki]], [[ahven]], [[lahna]], [[kuha]], [[made]], [[säynävä]], [[kuore]], [[särki]], [[nieriä]] ja järvilohi. Sisävesikalastus Suomessa on melkein yksinomaan kotitarvekalastusta, [[ammattikalastus|ammattina]] sitä harjoitetaan vain paikoitellen suurimmissa järvissä.
| |
| | |
| Suomen kalastustuotteisiin voidaan laskea myös [[jokirapu|rapu]].
| |
| | |
| ==Pyydykset ja pyyntitavat==
| |
| Kalastustavat voidaan jakaa [[iskukalastus|isku-]], pisto-, silmukka-, saarto-, sulku- [[troolikalastus|trooli-]] ja [[Kalaverkko|verkkokalastukseen]]. ''Iskukalastusta'' (kolkka- eli nuijakalastus) harjoitetaan ohuilla, lumettomilla syysjäillä.
| |
| | |
| ''Pistokalastukseen'' luetaan atrain-, koukku- ja ammuntapyynti. [[Atrain|Atraimet]] ovat joko pisto- tai lyöntiatraimia, joihin
| |
| viimeksi mainittuihin voidaan lukea
| |
| kalakirves. Koukku, jonka teräpuoli on
| |
| vä'ällä ja varsipuoli langan
| |
| kiinnittämistä varten lehdellä tai silmuksella
| |
| varustettu, kiinnitetään kannatuslankaan, joka usein petokalan
| |
| hampaiden varalta on lehty emälankaa
| |
| vahvemmaksi perukkeeksi. [[Uistin|Viehe]]eksi sanotaan
| |
| sitä koukun kiinteää osaa, joka
| |
| kiillollaan tai värillään houkuttelee kalaa.
| |
| Onkipyydyksiä, joiden pääosia ovat [[onki]]
| |
| (= koukku), siima ja vapa, on
| |
| monenlaisia: matala-, syvä- (pohja-), perho-,
| |
| talvionkia ym. Uistelemiseksi sanotaan
| |
| vieheellä varustetun koukun soutamista.
| |
| Itseottavia koukkupyydyksiä ovat
| |
| erilaiset pitkäsiimapyydykset.
| |
| | |
| Saartokalastusta on [[haavi|haavi-]] ja
| |
| [[nuotta]]pyynti. Haavia käytetään, paitsi
| |
| apuneuvona eräitä pyydyksiä kokiessa,
| |
| myöskin itsenäisenä kalastimena esimerkiksi
| |
| siian ja kuoreen pyynnissä virroissa.
| |
| Varretonta, nuoralla suoraan nostettavaa
| |
| haavia, liippiä, käytetään sisämaan järvillä
| |
| onkirisuilta eli turoilta kalastettaessa.
| |
| Nuottapyydyksistä kulteet ovat muutaman
| |
| metrin pituisia, tasaliinaisia virtanuottia,
| |
| joilla pyydetään [[lohi]]a ja [[siika|siikoja]], vadat
| |
| pikkunuottia, joita kaksi tai kolme
| |
| henkeä kahlaten vetää pitkin
| |
| tyvenvesien rantoja ja poukamia. Niillä
| |
| saadaan lähinnä pientä kalaa. ''Kuuritsa'' on
| |
| jalaksilla kulkeva, kolmen miehen
| |
| vedettävä [[nuotta]]. Suuri nuotta on
| |
| havaspussi eli -povi, jolla myötävirtaan vetäen
| |
| pyydetään [[lohi|lohta]] ja [[siika]]a. Kierrenuotat,
| |
| jotka ovat suuria, ovat siitä erityisiä,
| |
| että povi, jos sellainen on olemassa, on
| |
| toisessa siulassa. Ne poiketaan yhdestä
| |
| veneestä renkaan muotoon, ja niillä
| |
| pyydetään lähinnä [[siika]]a ja [[lohi|lohta]].
| |
| Keskipoviset nuotat ovat kooltaan hyvin
| |
| vaihtelevia. Niitä vedetään sekä avoveden
| |
| aikana että talvella jään alla. Pintaan
| |
| noussutta muikkua pyydetään kesäisin
| |
| kohonuotalla, johon kannattimia on
| |
| pantu niin paljon, että pyydys pysyy
| |
| pinnalla.
| |
| | |
| ''Sulkukalastuksen'' välineet
| |
| voidaan tarkoituksensa mukaan jakaa
| |
| kahteen lajiin: vangitseviin osiin eli itse
| |
| pyydyksiin ja johtoaitoihin eli patoihin.
| |
| Erityisiä pyydyksiä ovat muun muassa ''lanat''
| |
| (suiput, ruonit, potkut), jotka asetetaan suu
| |
| vastavirtaan, ''katiskat'' (kierre- tai
| |
| herttakatiskat), aiemmin päreistä tai säleistä lyötyjä
| |
| aitauksia, nykyään useimmin metallilangasta rakennettuja pyydyksiä, joilla tyvenestä vedestä
| |
| pyydetään pääasiallisesti kutukalaa, ''merrat'',
| |
| joita rakennusaineensa mukaan sanotaan
| |
| vitsa-, päre- tai rihmamerroiksi, sekä
| |
| ''rysät'', joissa saattaa olla useampia
| |
| nieluja ja johdeaidat. Näistä suuret,
| |
| osaltaan yli 1,5 m:n korkuiset meressä
| |
| käytetyt ovat ns. isorysiä.
| |
| Sulkukalastimiin johtavat seinät eli padot ovat
| |
| varsin monenlaisia, kivistä, risuista,
| |
| seipäistä, verkosta ym. rakennettuja.
| |
| Siihen nähden, taittaako pato koko joen vai osan
| |
| joesta, sanotaan sitä poikki- tai
| |
| korva- eli rantapadoksi.
| |
| | |
| ''[[Kalaverkko]]kin'' on tavallaan pato, mutta
| |
| vangitsee itse kalan ilman erityisiä pyydyksiä.
| |
| Verkot ovat erilaisia aina sen mukaan,
| |
| mitä kalaa niillä pyydetään. Riimuverkossa on ainakin kaksi havasta: tiheämpi,
| |
| jonka kala tarttuessaan painaa pussille
| |
| harvemman silmään.
| |
| | |
| ==Ammattikalastus Suomessa==
| |
| | |
| Ammattikalastusta harjoittaa Suomessa noin 1500 ammattikalastajaa, joista päätoimisia on vain noin 200. Merialueella ammattikalastajia on noin 1300 ja sisävesillä 200. Kalastusmuotoja on useita, kuten [[troolaus]], [[verkkokalastus]] ja [[siimakalastus]]. Ammattikalastajat voidaan jakaa kolmeen eri ryhmään. [[Rannikkokalastaja]]t, [[sisävesikalastaja]]t ja [[avomerikalastaja]]t. Merialueilla on Suomalaisilla ammattikalastajilla käytössä 3900 [[troolari|kalastusalusta]], niistä vain 54 kappaletta on yli 21 metriä pitkiä. Viime aikoina [[EU]] on rahoittanut alusten romuttamista.
| |
| | |
| [[lohi|Lohen]] ammattimainen kalastus [[ajoverkko|ajoverkoilla]] päättyi vuonna 2007, Euroopan unionin päätöksestä suojella [[Pyöriäiset|pyöriäistä]].
| |
| | |
| Suomen tärkeimmät saaliskalat ovat [[silakka]], [[siika]], [[lohi]], [[kuha]], [[turska]], [[kilohaili]] ja [[ahven]]. Sisävesien tärkein saaliskala on [[muikku]]. Suomen ammattikalastuksen vuosittainen kokonaissaalis on 120 miljoonaa kiloa ja saaliin arvo on 33 miljoonaa euroa.
| |
| | |
| Kalastusmatkailu voidaan käsittää osaksi kalastuselinkeinoa. Erityisesti kalastusopastoiminta on tärkeä ja kasvava elinkeino. Kun kalastusmatkailussa huomioidaan myös vuokramökit, joiden asiakaskuntana ovat urheilu- ja vapaa-ajankalastajat, on kalastusmatkailu perinteistä ammattikalastusta merkittävämpi tapa hyödyntää luontoa ja kalakantoja. Kalastusmatkailu on merkittävä tulonlähde myös niiden paikkakuntien muulle elinkeinotoiminnalle, joissa on urheilu- ja vapaa-ajan kalastuskohteita. Hyötyjinä ovat mm. elintarvikeliikkeet, huoltoasemat ja muut matkailukohteet sekä käsityöyritykset.
| |
| | |
| | |
| == Aiheesta muualla ==
| |
| *[http://www.ahven.net Kalatalouden keskusliitto]
| |
| *[http://www.sakl.fi Suomen ammattikalastajaliitto]
| |
| | |
| [[Luokka:Kalastus|*]] | |