Ero sivun ”Jormuanlahti” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Rivi 11: | Rivi 11: | ||
Pääasiallisena saaliina saadaan pienehköä ahventa, jota tavataan varsin runsaasti. Isompiakin ahvenia on seassa. Särkiä ja kiiskiäkin löytyy varsin suuret määrät. Haukeakin vesistössä asustelee, mutta ne eivät yleensä syö kovin aktiivisesti. Myös siikaa saadaan muun saaliin ohessa harvalukuisesti. Kuhaa ja taimenta tavataan myös, mutta niitä saadaan vain harvakseltaan. | Pääasiallisena saaliina saadaan pienehköä ahventa, jota tavataan varsin runsaasti. Isompiakin ahvenia on seassa. Särkiä ja kiiskiäkin löytyy varsin suuret määrät. Haukeakin vesistössä asustelee, mutta ne eivät yleensä syö kovin aktiivisesti. Myös siikaa saadaan muun saaliin ohessa harvalukuisesti. Kuhaa ja taimenta tavataan myös, mutta niitä saadaan vain harvakseltaan. | ||
| + | |||
| + | == Vinkkejä == | ||
| + | |||
| + | *Sain sieltä saaren välistä niiden merkkien läheltä paljon ihan hyvän kokosta ahventa. | ||
| + | *Vasemman yläkulman syvimmän paikan oikeasta kärjestä sain kohtuullisen mukavasti 300-400g siikaa ja 100-200g ahventa. Kevättalvi aamuna hopeisella hologrammilla ja punaisella toukalla. Painot eivät olleet päätähuimaavia, mutta kuitenkin riitti kisavoittoon yksittäisessä 30 min kisassa. | ||
| + | *Siitä ylhäältä olevan saaren alapuolelta saa isoa ahventa. | ||
| + | *Sieltä vasemman yläkulman syvänteestä tuli hyvin isoa särkeä, suurin 98g. | ||
| + | *Jormuanlahdella sieltä tolppien välistä olen saanut 100-400 gr affenta. | ||
| + | *Sieltä yhden niemen nokasta tulee hyvin ahventa, jotka on yleensä 150-500 grammasia. | ||
| + | |||
| + | |||
| + | |||
== Lajisto == | == Lajisto == | ||
[[ahven pp2|Ahven]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[särki pp2|särki]], [[hauki pp2|hauki]], [[siika pp2|siika]], [[kuore pp2|kuore]], [[kuha pp2|kuha]], [[taimen pp2|taimen]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[lahna pp2|lahna]], [[seipi pp2|seipi]], [[salakka pp2|salakka]], [[muikku pp2|muikku]] | [[ahven pp2|Ahven]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[särki pp2|särki]], [[hauki pp2|hauki]], [[siika pp2|siika]], [[kuore pp2|kuore]], [[kuha pp2|kuha]], [[taimen pp2|taimen]], [[pasuri pp2|pasuri]], [[lahna pp2|lahna]], [[seipi pp2|seipi]], [[salakka pp2|salakka]], [[muikku pp2|muikku]] | ||
Versio 5. helmikuuta 2010 kello 20.13
Vesistö
Jormuanlahti on vuonomainen Oulujärven lahti. Lahden vesi on suhteellisen matalaa. Pohjanmuodot eivät helpolla paljasta kalojen olinpaikkoja. Vesi on humuksen tummentamaa,
Kalastus
Pääasiallisena saaliina saadaan pienehköä ahventa, jota tavataan varsin runsaasti. Isompiakin ahvenia on seassa. Särkiä ja kiiskiäkin löytyy varsin suuret määrät. Haukeakin vesistössä asustelee, mutta ne eivät yleensä syö kovin aktiivisesti. Myös siikaa saadaan muun saaliin ohessa harvalukuisesti. Kuhaa ja taimenta tavataan myös, mutta niitä saadaan vain harvakseltaan.
Vinkkejä
- Sain sieltä saaren välistä niiden merkkien läheltä paljon ihan hyvän kokosta ahventa.
- Vasemman yläkulman syvimmän paikan oikeasta kärjestä sain kohtuullisen mukavasti 300-400g siikaa ja 100-200g ahventa. Kevättalvi aamuna hopeisella hologrammilla ja punaisella toukalla. Painot eivät olleet päätähuimaavia, mutta kuitenkin riitti kisavoittoon yksittäisessä 30 min kisassa.
- Siitä ylhäältä olevan saaren alapuolelta saa isoa ahventa.
- Sieltä vasemman yläkulman syvänteestä tuli hyvin isoa särkeä, suurin 98g.
- Jormuanlahdella sieltä tolppien välistä olen saanut 100-400 gr affenta.
- Sieltä yhden niemen nokasta tulee hyvin ahventa, jotka on yleensä 150-500 grammasia.
Lajisto
Ahven, kiiski, särki, hauki, siika, kuore, kuha, taimen, pasuri, lahna, seipi, salakka, muikku