Ero sivun ”Ootto-onki” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Uusi sivu: '''Ootto-ongeksi''' kutsutaan onkea, jolla ongitaan passiivisesti. Eli onki (useampiakin yleensä kerralla), heitetään pyyntiin, vapa asetetaan nojaamaan jotain vasten, ja sitten is…)
 
(Linkitystä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Ootto-ongeksi''' kutsutaan onkea, jolla ongitaan passiivisesti. Eli onki (useampiakin yleensä kerralla), heitetään pyyntiin, vapa asetetaan nojaamaan jotain vasten, ja sitten istutaan odottelemaan tärppiä. Ootto-onkea käytetään yleensä kirjolohen pyynnissä. Syöttinä toimii useimmiten syöttitahnat, jotka puristetaan koukun (koko mieluiten 14-18) päälle pieneksi palloksi. Kelalta laitetaan siimaa vapaaksi, jotta tärpin voi katsoa siimasta. Kun kala sitten tarraa, se saa vedettyä siimaa, samalla niellen syöttiä huomaamatta mitään. Kun kala on vienyt siimaa jonkun verran tehdään napakka vastanyky ja väsytys voi alkaa.
+
'''Ootto-ongeksi''' kutsutaan onkea, jolla ongitaan passiivisesti. Eli onki (useampiakin yleensä kerralla), heitetään pyyntiin, [[vapa]] asetetaan nojaamaan jotain vasten, ja sitten istutaan odottelemaan tärppiä. Ootto-onkea käytetään yleensä [[kirjolohi|kirjolohen]] pyynnissä. Syöttinä toimii useimmiten [[syöttitahna]]t, jotka puristetaan [[koukku|koukun]] (koko mieluiten 14-18) päälle pieneksi palloksi. [[Kela]]lta laitetaan [[siima]]a vapaaksi, jotta tärpin voi katsoa siimasta. Kun [[kala]] sitten tarraa, se saa vedettyä siimaa, samalla niellen [[syötti]]ä huomaamatta mitään. Kun kala on vienyt siimaa jonkun verran tehdään napakka vastanyky ja väsytys voi alkaa.
  
 
[[luokka:onginta]]
 
[[luokka:onginta]]
 +
[[luokka:kalastusvälineet]]

Versio 15. helmikuuta 2010 kello 20.02

Ootto-ongeksi kutsutaan onkea, jolla ongitaan passiivisesti. Eli onki (useampiakin yleensä kerralla), heitetään pyyntiin, vapa asetetaan nojaamaan jotain vasten, ja sitten istutaan odottelemaan tärppiä. Ootto-onkea käytetään yleensä kirjolohen pyynnissä. Syöttinä toimii useimmiten syöttitahnat, jotka puristetaan koukun (koko mieluiten 14-18) päälle pieneksi palloksi. Kelalta laitetaan siimaa vapaaksi, jotta tärpin voi katsoa siimasta. Kun kala sitten tarraa, se saa vedettyä siimaa, samalla niellen syöttiä huomaamatta mitään. Kun kala on vienyt siimaa jonkun verran tehdään napakka vastanyky ja väsytys voi alkaa.