Ero sivun ”Keitele (järvi)” versioiden välillä
(Ak: Uusi sivu: == '''Keitele''' == thumb|Keitele '''Keitele''' on Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin suurin järvi. Keiteleen pituus on …) |
|||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {| style="margin: 0 0 1em 2em; border: 1px solid #aaaaaa;" align="right" cellpadding=0 cellspacing=0 | ||
| + | | style="background:#8fabb9; padding: 3px 5px 3px 5px;" align="center" | '''Järvi''' | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | [[Tiedosto:Keitele.png|thumb|260px]] | ||
| + | |- | ||
| + | ! style="background:#c3ced3; font-size: 120%; border-top: 1px solid #aaaaaa; border-bottom: 1px solid #aaaaaa; padding: 0 5px 0 5px;" | Keitele | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Sijainti''': Viitasaari, Äänekoski ja Vesanto | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''pinta-ala''': 493,59km² | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Pinnankorkeus''': 99,5m | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Suurin syvyys''': 66m | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Keskisyvyys''': 7,2m | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #edf3fe;" | '''Tilavuus''': 3,4km³ | ||
| + | |- | ||
| + | | style="font-size: 110%; padding: 0 5px 0 5px; background: #ffffff;" | '''Virtaus''': 30,6m³/s | ||
| + | |- | ||
| + | |} | ||
| + | |||
== '''Keitele''' == | == '''Keitele''' == | ||
| − | [[Tiedosto:DSCI2918d20081013nilakkakivet450sh.JPG|thumb|Keitele]] | + | [[Tiedosto:DSCI2918d20081013nilakkakivet450sh.JPG|thumb|270px|Keitele]] |
'''Keitele''' on Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin suurin järvi. | '''Keitele''' on Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin suurin järvi. | ||
| Rivi 10: | Rivi 33: | ||
Keitele on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen. | Keitele on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen. | ||
| + | |||
| + | <googlemap lat="63.016196" lon="25.946617" type=map> | ||
| + | 63.016196, 25.946617, Keitele. Zoomaa kauemmaksi nähdäksesi koko järven. | ||
| + | </googlemap> | ||
| + | |||
'''Kanavat''' | '''Kanavat''' | ||
| Rivi 43: | Rivi 71: | ||
http://www.lomaseutu.fi/tekemista.php?target=tekemista&theme=210:209:217:253&kieli=FIN | http://www.lomaseutu.fi/tekemista.php?target=tekemista&theme=210:209:217:253&kieli=FIN | ||
| + | [[luokka:Kalapaikat Itä-Suomi]] | ||
[[Luokka:Suomen järvet]] | [[Luokka:Suomen järvet]] | ||
Versio 7. maaliskuuta 2010 kello 07.46
| Järvi |
| Keitele |
|---|
| Sijainti: Viitasaari, Äänekoski ja Vesanto |
| pinta-ala: 493,59km² |
| Pinnankorkeus: 99,5m |
| Suurin syvyys: 66m |
| Keskisyvyys: 7,2m |
| Tilavuus: 3,4km³ |
| Virtaus: 30,6m³/s |
Keitele
Keitele on Kymijoen vesistön Viitasaaren reitin suurin järvi.
Keiteleen pituus on noin 85 kilometriä, pinta-ala hieman alle 500 neliökilometriä ja pinnan korkeus 99,5 metriä merenpinnan yläpuolella.
Keitele on kirkasvetinen ja kalaisa järvi. Järven rannalla sijaitsevat Äänekosken ja Viitasaaren kaupungit sekä Vesannon kunta.
Keitele on vedenlaatuluokitukseltaan erinomainen.
<googlemap lat="63.016196" lon="25.946617" type=map> 63.016196, 25.946617, Keitele. Zoomaa kauemmaksi nähdäksesi koko järven. </googlemap>
Kanavat
Keitele on yhdistetty Paatela, Kapeenkosken, Kuusan, Kuhankosken kanavilla Leppäveteen.
Leppävesi on yhdistetty Päijänteeseen Vaajakosken kanavalla.
Päijänne on 41 metriä alempana kuin Keitele ja ne yhdistävä kanavaverkosto on reitiltään 45 kilometrin pituinen.
Kalastusalueet/kalastus
Keski-Suomen toiseksi suurin järvi Keitele ulottuu Viitasaarelta aina Äänekoskelle asti.
Vedenlaadultaan Keitele lukeutuu erinomaiseen ja hyvään - luokitus vaihtelee alueittain.
Kirkasvetisen Pohjois-Keiteleen kalastusalueeseen kuuluu Keiteleen Viitasaaren kaupungin puoleiset vedet, kun taas ns. Ylä-Keiteleen muodostaa Pihkurin ja Paanalanselän syvä ja lähes saareton allas.
Pihkurinselällä on tällä hetkellä erittäin runsaat muikkukannat ja taimenet viihtyvät luonnollisesti siellä missä muikutkin.
Haukia kannattaa yrittää tavoitella lahdelmista ja kapeikoista.
Viitasaaren kaupungin itäpuolinen Keiteleen pohjoisosa on varsinkin Suovanlahden läheisyydessä hyvää hauenkalastusaluetta.
Alueen selkävesien ympärillä on paljon kalaisia karikkoja, joissa taimenet viihtyvät.
Pohjois-Keiteleen alueella on runsaasti erinomaisia satamia ja taukopaikkoja laavuineen ja veneen saa laskettua vesille useasta eri kohdasta.
Lähteet
http://fi.wikipedia.org/wiki/Keitele_%28j%C3%A4rvi%29
http://www.lomaseutu.fi/tekemista.php?target=tekemista&theme=210:209:217:253&kieli=FIN