Ero sivun ”Sammet” versioiden välillä
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| + | {{lähteetön}} | ||
'''Sammet''' (''Acipenseridae'') on [[sampikalat|sampikaloihin]] kuuluvien alkeellisten [[luukalat|luukalojen]] heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: ''Acipenser'' ("varsinaiset sammet"), ''Scaphirhynchus'' ja ''Pseudoscaphirhynchus'' ("lapiosammet") sekä ''Huso'' ("kitasammet"). | '''Sammet''' (''Acipenseridae'') on [[sampikalat|sampikaloihin]] kuuluvien alkeellisten [[luukalat|luukalojen]] heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: ''Acipenser'' ("varsinaiset sammet"), ''Scaphirhynchus'' ja ''Pseudoscaphirhynchus'' ("lapiosammet") sekä ''Huso'' ("kitasammet"). | ||
Versio 10. maaliskuuta 2010 kello 14.22
| 45px | uh tuo porno perse kaipaa sykkivää kyrpää kiimaiseen höpövittuun.....
arvaa jysähti kulli pystyyn
|
Sammet (Acipenseridae) on sampikaloihin kuuluvien alkeellisten luukalojen heimo. Sampia on vajaat kolmekymmentä eri lajia, jotka elävät Euroopan, Aasian ja Pohjois-Amerikan vesissä. Sammet jaetaan neljään sukuun: Acipenser ("varsinaiset sammet"), Scaphirhynchus ja Pseudoscaphirhynchus ("lapiosammet") sekä Huso ("kitasammet").
Sampien ruumis on pitkulainen ja kuono yleensä suippo. Hampaaton suu sijaitsee kuonon alapuolella, ja sen edessä on neljä tuntosäiettä, joilla kala tunnustelee pohjaa. Sampien ruumista ympäröivät luukilpien pitkittäiset rivit. Sammet voivat kasvaa 3-metriseksi ja 300-kiloiseksi, suurikokoisin laji kitasampi 1000-kiloiseksi.
Moneet sammet ovat vaelluskaloja, jotka nousevat jokiin kutemaan. Täten jokien patoamiset ovat haitanneet sampia suuresti. Monien sampilajien lihaa pidetään herkullisena, mutta eräät sampilajit tunnetaan erityisesti mädistään, kaviaarista. Kaviaarinmetsästys onkin aiheuttanut monien sampikantojen voimakkaan taantumisen. Nykyisin kaviaarisampia kasvatetaan myös altaissa, Suomessakin, ja on kehitetty menetelmiä, joilla mäti voidaan imeä naaraasta tappamatta sitä.
Suomessa on sampilajeista varsinaisen sammen (Acipenser sturio) lisäksi tavattu satunnaisesti sterlettiä (Acipenser ruthenus), siperiansampea (Acipenser baeri) ja venäjänsampea. Kaksi viimeksi mainittua ovat peräisin Itämeren alueelle tehdyistä istutuksista.
Suvut ja lajit
- Acipenser
- Siperiansampi Acipenser baerii baerii
- Baikalinsampi Acipenser baerii baicalensis
- Lyhytkuonosampi Acipenser brevirostrum
- Idänsampi Acipenser dabryanus
- Järvisampi Acipenser fulvescens
- Venäjänsampi Acipenser gueldenstaedtii
- Vihersampi Acipenser medirostris
- Mikadosampi Acipenser mikadoi
- Japaninsampi Acipenser multiscutatus
- Välimerensampi Acipenser naccarii
- Harmaasampi Acipenser nudiventris
- Sinisampi Acipenser oxyrinchus
- Persiansampi Acipenser persicus
- Sterletti Acipenser ruthenus
- Amurinsampi Acipenser schrenckii
- Kiinansampi Acipenser sinensis
- Tähtisampi Acipenser stellatus
- Sampi Acipenser sturio
- Valkosampi Acipenser transmontanus
- Scaphirhynchus
- Valkolapiosampi Scaphirhynchus albus
- Lapiosampi Scaphirhynchus platorynchus
- Amerikanlapiosampi Scaphirhynchus suttkusi
- Pseudoscaphirhynchus
- Pikkulapiosampi Pseudoscaphirhynchus hermanni
- Syrdarjanlapiosampi Pseudoscaphirhynchus fedtschenkoi
- Amudarjanlapiosampi Pseudoscaphirhynchus kaufmanni
- Huso
- Kitasampi Huso huso
- Amurinkitasampi Huso dauricus