Purokalastus
|
Tämä artikkeli on vasta kehitteillä, joten siitä saattaa puuttua oleellisia tietoja. Voit keskustella artikkelin kehittämisestä keskustelusivulla.
{{#if:|Tarkennus: '|}} |
Purokalastus on hauskaa ja haasteellista kalastusta, jota harrastetaan puroilla ja pienillä joilla. Tässä artikkelissa saat vinkkejä vieheistä, liikkumistavasta, sekä välineistä.
Yleisimmät kalalajit ja kalapaikat
Puroilla yleensä yleisin kala on purotaimen. Se on yleensä pientä, 10-30cm pituista, ja niitä löytyy ympäri puroa. Niiden olipaikat hieman vaihtelevat, riippuen puron suurudesta.
Pienet, n. 1-2 metriä leveät purot: Tämän kokoisilla puroilla otollisia kalastuspaikkoja ovat purojen varsilla olevat leveät kohdat. Esim. 3x3 m kokoinen, 50cm syvä kohta on täydellinen paikka, josta löytyy yleensä useampiakin kaloja, jotka voivat olla jopa yli 40cm. Yleisesti sanottuna hyvässä kalapaikassa vedessä on syvyyttä, tai jonkinlaista suojaa sen verran, ettei kala näe sinua. Tällaisia paikkoja ovat mm. joidenkin purojen reunoille muodostuvat syvät kohdat, jonne kalat menevät piiloon.
Suuret, n.2-5 metriä leveät purot:
Liikkuminen ja vieheiden heittäminen
Purolla pitää liikkua varovaisesti ja hiljaa. Ainoastaan leveissä tai syvissä paikoissa kalat pysyvät paikoillaan, eivätkä pakene melusta tai jalkojen töminästä. Vältä veteen koskemista kalapaikan lähellä. Vieheiden heittäminen voi olla ajoittain erittäin vaikeaa tiheän kasvuston takia, jolloin pienet, kelluvat vaaput toimivat. Tällaisia ovat mm. Rapalan pienimmät Originalit, Lady Lord-vaaput ja pienet Salmon Hornetit. Niitä voi liu'uttaa virtaa pitkin jopa 10 metriä, riippuen puron mutkaisuudesta. Sitten vain kelataan, ja yritetään olla osumatta kiviin ja puihin. Puun/kiven tullessa kohdalle voi kelauksen pysäyttää, ja antaa vaapun nousta - Tämä on myös vastustamaton houkutus nälkäiselle purotaimenelle.
Välineet ja vieheet
Yleisimmin puroilla käytetään 5-7 jalkaisia eli 150-210cm pitkiä vapoja, sekä kevyitä 500-1000 luokan keloja. Siimoina on hyvä olla ohutta, 0,10-0,17 paksua kuitusiimaa. Kevyet välineet helpottavat heittoja, ja ovat vaivattomia kuljettaa. Itse olen erittäin tykästynyt lippoihin, tarkkaan sanottuna 1 ja 2 koon Vibraxeihin. Myös Meppsit ovat hyviä. Yleensä väreinä käytän kuparia, hopeaa, kultaa ja mustaa. Ärsytysvärejä käytän silloin, kun on kuumaa ja aurinkoista, tai silloin, kun mikään muu ei kelpaa. Vaaput ovat myös erittäin käteviä niiden persoonallisen uiton mahdollisuuden ansiosta. Hyviä vaappumalleja on mainittu ylhäällä. Leechejä käytetään myös yleisesti, mutta niistä minulla ei ole juurikaan kokemusta. Hyviä värejä ovat valkoinen, musta ja punainen, ja niitä voi pomputella kätevästi pohjaa pitkin jigin tavoin. Lusikat ja jigit ovat hieman hankalempia tapauksia niiden nopean uppoamisen takia, mutta isommalla purolla tai syvänteen osuessa kohdalle jompikumpi niistä saattaa olla päivän huippukuva.