Mustameri
Mustameri on Kaakkois-Euroopan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva sisämeri. Sen rantavaltiot ovat Turkki, Bulgaria, Romania, Ukraina, Venäjä ja Georgia. Suurimmat siihen laskevat joet ovat Tonava, Dnepr ja Don. Pohjoisesta Mustaanmereen työntyy Ukrainaan kuuluva Krimin niemimaa, jonka itäpuolelle jää Asovanmeri-niminen Mustanmeren lahti. Bosporinsalmi ja Marmaranmeri yhdistävät Mustanmeren Välimereen. Bosporinsalmi kulkee Istanbulin kaupungin läpi.
Maantiede
Mustastamerestä virtaa Välimereen vuodessa Bosporinsalmen kautta 200 km³ vettä ja siihen virtaa sen valuma-alueilta 320 km³ vettä vuodessa. Mustanmeren valuma-alue käsittää lähes kolmanneksen Euroopasta. Meren pinta-ala on 422 000 km² ja syvin kohta on 2 210 metrin syvyydessä.
Meritiede ja ekologia
Mustanmeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta: pintavesi on suhteellisen vähäsuolaista mereen laskevien jokien ansiosta, 17–21 ‰, keskimäärin 18,3 ‰, mikä on runsaat puolet valtameren suolapitoisuudesta.
Pintavesi lämpenee kesällä ja jäähtyy talvella. Harppauskerroksesta (50-150 m) meren pohjaan ulottuu alusveden alue, jossa on raskaampaa, suolaisempaa, Välimerestä peräisin olevaa vettä, jonka lämpötila on ympäri vuoden noin 9 celsiusastetta. Alusvesi ei juuri sekoitu pintaveden kanssa, ja sen happitilanne on huono. Suurin osa yli 200 metrin syvyydessä olevasta vedestä on lähes täysin hapetonta.
Mustanmeren eliöstö muuttuu nopeasti. Viime vuosina monet alkuperäiset nilviäiset ovat joutuneet väistymään Tyyneltämereltä kotoisin olevan, voimakkaasti leviävän Rapana venosa -petokotilon tieltä. Se lienee päässyt Mustallemerelle painolastitankeissa. Bulgarialaiset keräävät tätä jopa puoli kiloa painavaa kotiloa Mustastamerestä, pakastavat ja myyvät Japaniin.