Sulkava

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 1. joulukuuta 2010 kello 14.48 käyttäjän Eris (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sulkava
Sulkava.jpg
Sulkava
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
{{#if: || Domeeni || __ || {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if: || Alaluokka || __ || {{#if:KarppikalatCypriniformes|| Lahko || __ || KarppikalatCypriniformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:SärkikalatCyprinidae|| Heimo || __ || SärkikalatCyprinidae {{#if:Abramis|| Suku || __ || Abramis {{#if:ballerus|| Laji || __ || ballerus

Sulkava (Abramis ballerus, syn. Ballerus ballerus) on Suomessa tavattava lahnan sukuinen kalalaji.

Ulkonäkö ja koko[muokkaa]

Sulkava muistuttaa hopeanhohtoisine kylkineen särkeä, mutta sen evät ovat huomiota herättävän suuret, sulkamaiset. Lahnamainen, erittäin litteä ruumis. Suomut ovat pienet ja kylkiviivalla on 66-73 suomua. Pituus on maksimissaan 40 cm ja paino yleensä alle kilon.

Elinympäristö[muokkaa]

Sulkavaa esiintyy Itämeren valuma-alueella Elbestä itään, Ruotsin eteläosassa sekä pohjoisen suunnasta Mustaanmereen ja Kaspianmereen laskevissa vesistöissä. Suomessa sen esiintymisalue on eteläinen. Sulkava ei siedä suolavettä, joten sitä tavataan rehevissä järvissä ja joissa lahnavyöhykkeellä, rannikoilla vain jokisuissa. Talveksi sulkava hakeutuu syvänteisiin, joissa se on sekä liikkumatta että syömättä.

Ravinto[muokkaa]

Sulkava syö vesihyönteisiä kuten vesikirppuja, sekä jossain määrin myös kasveja.

Kutu[muokkaa]

Sulkava kutee huhti-toukokuussa matalilla rannoilla kuolleen kasvillisuuden joukossa. Mätimunia on noin 20 000 - 100 000 ja ne kiinnittyvät kasveihin sekä risukoihin. Poikasilla kestää kuoriutua noin 10-14 päivää ja kutukypsiä ne ovat 3-vuotiaana.

Käyttö ruokakalana[muokkaa]

Maukas kala, muttei arvosteta ruotoisuutensa vuoksi.

Lähteet[muokkaa]

Suomen ja Euroopan sisävesikalat, Bent J. Muus & Preben Dahlström, 2008

Aiheesta muualla[muokkaa]