Merikotka
Merikotka (Haliaeetus albicilla) on maamme suurin petolintu.
Tuntomerkit
Merikotka on lintu, jonka tunnistaa helposti jo pelkästään sen koon perusteella. Lentäessään sen siipien asento on myös hyvä tuntomerkki. Sen leveät siivet ovat lennossa vaakatasossa ja erottuvat hyvin maakotkan v-asennosta. Muita tuntomerkkejä ovat pitkät ja leveät siivet, joiden kärkiväli on 190-240 cm. Merikotka on 76–94 cm pitkä ja painaa sukupuolesta riippuen 3-6 kg. Uros painaa 3,8–4,2 kg ja naaras 4-6 kg. Pyrstö on suhteellisen lyhyt ja muodoltaan tylpän kolmiomainen. Nokka on suuri, ja se on nuorella linnulla tumma, vanhalla täysin keltainen.
Puvut
Vanhan merikotkan puku
Vanha merikotka on väriltään ruskea ja sen pää ja kaula kellanruskeat. Sen siipien yläpeitinhöyhenien sekä etuselän ja hartioiden höyhenien kärjet ovat epäsäännöllisen vaaleankellertävät. Vanhan merikotkan nokka on keltainen. Sen pyrstö on kokonaan valkoinen tai mahdollisesti tyvestä ja kärjestä ruskeatäpläinen.
Nuoruuspuku
Nuoren merikotkan puku on kokonaan yhtenäisen tuore tai kulunut. Sillä on hieman pitemmät uloimmat kyynärsulat kuin vanhalla merikotkalla, minkä johdosta siiven takareuna on muodoltaan ulospäinkaartuva. Nuoren merikotkan pyrstö on vanhan pyrstöä pitempi, eikä yhtä terävän kiilamainen. Pää, kaula ja ruumis ovat nuorella merikotkalla tummanruskeat. Rinta, vatsa, selkä ja siipien yläpinta ovat puolestaan punaruskeat, ja höyhenissä on mustat kärjet. Pienet peitinhöyhenet ovat tummimpia. Nuorten merikotkien värityksen tummuus vaihtelee kuitenkin yksilöllisesti: osa niistä on mustanruskeita, ja jotkut taas melko vaaleita. Siipien alapinta on tumma. Tummien pyrstösulkien keskusta on vaalea.. Nuoren merikotkan nokka on tumma. Silmän etupuolella vaalea ohjas muodostaa pään etupuolelle melko selvän vaalean laikun.
Toinen nuoruuspuku
Merikotkan toinen nuoruuspuku ajoittuu ensimmäiselle ja toiselle kesälle. Puku ei tällöin ole enää yhtenäisen tuore tai kulunut, ja höyhennys on alkanut vaihtua hitaasti. Nuoren merikotkan punaruskea sävy on haalistunut, ja monet rinnan ja etuselän höyhenistä ovat muuttuneet vaaleatyvisiksi. Jalkojen juurten housut ovat yksivärisen tummat. Nokka on vaaleamman harmaa kuin alun perin.
Kolmas nuoruuspuku
Kolmas nuoruuspuku ajoittuu toisen ja kolmannen kesän välille. Sen olemus vaihtelee eri yksilöiden välillä, mutta on normaalisti yhtenäisemmän tumma. Rinnan, etuselän ja siipien höyhenet ovat tasaisemman ruskeita. Joillakin yksilöillä selkä ja rinta saattavat olla edelleen valkoisenkirjavat. Kolmannen nuoruuspuvun aikana merikotkan nokka on väriltään harmaankeltainen.
Neljäs nuoruuspuku
Neljännen nuoruuspuvun merikotka saa kolmannesta viidenteen kesään ajoittuvalla jaksolla. Puku eroaa selvästi edellisistä muistuttaen enemmän vanhan merikotkan pukua, vaikka vaaleita alueita onkin vielä hieman jäljellä. Myös pään ja kaulan väritys eroaa vanhasta merikotkasta, sillä ne ovat vielä melko harmaanruskeat. Merikotkan nokka on tällöin vaaleankeltainen ja silmät vaaleanruskeat.
Elintavat
Ravinto
Poikasilleen merikotka kantaa kalaravintoa. Vähitellen ruokavalioon tulee myös lokin- ja sorsalintujen poikasia sekä vähäisessä määrin myös nisäkkäitä, kuten piisameja ja minkkejä. Aikuiselle merikotkalle ravinnoksi käyvät lisäksi jätteet, raadot ja haaskat. Lähiaikoina on raportoitu, että aikuisten merikotkien ruokavalioon on tullut myös merimetsot. Raportteja on tullut Suomesta, Virosta sekä Ruotsista. Merikotkalla on hyvä näkö. Metsästäessään lintu väijyy korkealla puun latvassa tai lentää nopeasti metsän reunan yli rantaan, jolloin se pystyy yllättämään saaliinsa.