Kemijoki
{{tietolaatikko | sisältö = {{tietolaatikko/otsikko
| tausta = #b2dfb2 | reunaväri = #bbb
Perse voi haista toisinaan paskalle Kemijoki on 550 kilometrin pituisena Suomen pisin joki. Se laskee Kemijärven ja Rovaniemen kautta Pohjanlahteen Kemissä. Kemijoen valuma-alue, eli siihen laskevien sadevesien alue, kattaa merkittävän osan Pohjois-Suomea, ja ulottuu Norjaan ja Venäjälle asti. Vesistöalueen pinta-ala on 51 000 neliökilometriä. Kemijoen keskivirtaama jokisuulla on noin 556 kuutiometriä sekunnissa.
Kemijoen sivujokia ovat Ounasjoki ja Raudanjoki, jotka yhtyvät Kemijokeen Rovaniemellä, Kitinen ja Vuotos, jotka yhtyvät Kemijokeen Pelkosenniemellä, ja Tenniöjoki, joka yhtyy Kemijokeen Savukoskella. Kemijoen suurin järvi on Kemijärvi.
Kitisen (278 km) sivujokia ovat Luiro, Sattanen ja Jeesiöjoki. Kitisen yläjuoksulla on Porttipahdan tekojärvi ja useita vesivoimaloita. Luiro (230 km) alkaa Luirojärvestä Saariselältä ja virtaa Lokan tekojärven kautta Kitiseen. Enontekiön Ounasjärvestä alkava Ounasjoki (280 km) rauhoitettiin 1983, eikä siihen rakennettu voimaloita. Tenniöjoki (126 km) alkaa Venäjän puolelta ja virtaa Sallan läpi ja yhtyy Kemijokeen Savukoskella.
Kemijoen vesistön voimalaitokset[muokkaa]
Järjestyksessä alajuoksulta lähtien
| nimi | teho MW | joki | kunta | yhtiö |
|---|---|---|---|---|
| Isohaara | 106 | Kemijoki | Kemi, Keminmaa | Pohjolan Voima Oy |
| Taivalkoski | 133 | Kemijoki | Keminmaa | Kemijoki Oy |
| Ossauskoski | 93 | Kemijoki | Tervola | Kemijoki Oy |
| Petäjäskoski | 154 | Kemijoki | Rovaniemi | Kemijoki Oy |
| Valajaskoski | 101 | Kemijoki | Rovaniemi | Kemijoki Oy |
| Permantokoski | 11 | Raudanjoki | Rovaniemi | Kemijoki Oy |
| Vanttauskoski | 83 | Kemijoki | Rovaniemi | Kemijoki Oy |
| Kaihua | 4,2 | Kaihuanjoki | Rovaniemi | Rovakaira Oy |
| Kaarni | 1,3 | Kaihuanjoki | Rovaniemi | Rovakaira Oy |
| Juotas | 3,8 | Juotasjoki | Rovaniemi | Keski-Lapin Voima Oy |
| Pirttikoski | 110 | Kemijoki | Rovaniemi | Kemijoki Oy |
| Seitakorva | 130 | Kemijoki | Kemijärvi | Kemijoki Oy |
| Jumisko | 30 | Askanjoki | Kemijärvi | Pohjolan Voima Oy |
| Kokkosniva | 25 | Kitinen | Pelkosenniemi | Kemijoki Oy |
| Kurkiaska | 27 | Kitinen | Sodankylä | Kemijoki Oy |
| Kelukoski | 9,8 | Kitinen | Sodankylä | Kemijoki Oy |
| Matarakoski | 11 | Kitinen | Sodankylä | Kemijoki Oy |
| Vajukoski | 21 | Kitinen | Sodankylä | Kemijoki Oy |
| Kurittukoski | 15 | Kitinen | Sodankylä | Kemijoki Oy |
| Porttipahta | 35 | Kitinen | Sodankylä | Kemijoki Oy |
| Lokka | 0,15 | Luiro | Sodankylä | Kemijoki Oy |
Ensimmäinen Kemijoen vesivoimalaitos rakennettiin 1946 Isohaaraan. Yhteensä Kemijokeen ja sen valuma-alueelle on rakennettu 18 voimalaitosta. Voimalaitoksista 16 omistaa Kemijoki Oy, joka perustettiin vuonna 1954. Yhteensä Kemijoen voimalaitosten vuosituotanto oli vuonna 2003 4,3 TWh, mikä oli noin 34,5% Suomen vesivoimatuotannosta. Rovaniemen Sierilään on suunnitteilla voimalaitos. Kemijoki Oy jätti voimalaitosta koskevan hankemuksen Pohjois-Suomen ympäristölupavirastolle 28. joulukuuta 2005.
Kemijoen ja Vuotosjoen yhtymäkohtaan on suunniteltu tekoallasta. Hanke raukesi 1982 kansalaistoiminnan tuloksena. Hallitus asettui jälleen 1992 Vuotoksen altaan rakentamisen kannalle. Vesioikeus myönsi luvan Vuotoksen altaan ja vesivoimalaitoksen rakentamiseen 29. helmikuuta 2000 valituskierroksen jälkeen. Vaasan hallinto-oikeus kumosi vesioikeuden päätöksen 14. kesäkuuta 2001 ja hylkäsi lupahakemuksen. Korkein hallinto-oikeus piti 18. joulukuuta 2002 kielteisen päätöksen voimassa.
Kalastus[muokkaa]
Ennen voimalaitosrakentamista Kemijoki oli yksi Euroopan tuottoisimmista lohijoista. Lohisaalis tuolloin oli vuosittain jopa 160 tonnia. Lohenkalastus keskittyi joen alajuoksulle, mutta tulonlähteenä lohenkalastuksella oli merkitystä Kemijärven yläpuoliselle jokiosuudelle saakka.
Kesällä jokisuulle kertyy kutupaikkaa etsiviä vaelluskaloja. Taimenet saapuvat alkukaudesta, huhtikuussa saadaan ensimmäiset saalistaimenet. Huippukausi taimensaaliissa ajoittuu touko- ja kesäkuulle, kesäkuun ollessa paras pyyntikuukausi. Lohet saapuvat toukokuussa, mutta pyynnin paras hetki ajoittuu kesä- ja heinäkuulle. Lokakuussa alueella toteutetaan erikoisluvanvaraista siianpyyntiä, jolloin siikoja pyydetään viljelytarkoituksiin suuria määriä. Syksylle ajoittuu myös taimenen pyynnin toinen huippukausi, syyskuusta jopa vuoden loppuun saakka.
Kalasto lohi, taimen, ahven, hauki, kuha, made, Harjus, nahkiainen ja siika.