Hyrräkela

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 5. maaliskuuta 2010 kello 05.57 käyttäjän MIETTINEN (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Shimano BSM-2200WFS

Hyrräkela

Hyrräkelojen perhe on laajentunut hauenkalastukseen sopivista keloista aina suurten valkohaiden kalastukseen sopiviin syvänmerenkelohin. Toisaalta koot ovat pienentyneet myös ahvenen kalastukseen soveltuviksi keloiksi. Parhaimmillaan hyrräkelat ovat kuitenkin keskiraskaassa kalastuksessa esim. Hauen, taimenen ja lohen pyynnissä. Niiden ominaisuuksiin kuuluvat mm. hyvä tuntuma siimaan, äärimmäisen vahva rakenne ja erinomainen jarru. Jarrutyyppejä hyrräkeloissa on useita. Samassa kelassa voi olla neljäkin eri jarrua. Kalastuksen kannalta niistä tärkein on mekaaninen kitkajarru, joka vaikuttaa siimaan puolan välityksellä. Kalan väsytykseen käytetään räikkäjarrua, joka soveltuu myös hälyttimeksi vetouistelussa sen äänekkyytensä vuoksi.

Yleisesti ottaen hyrräkelan käyttö vaatii taitoa ja tottumista eivätkä yleensä sovellu aloittelijan ensimmäiseksi kelaksi. Koska hyrräkelalla heitettäessä puola voi pyöriä jopa 35000 kierrosta minuutissa, jonka seurauksena siima voi mennä pahasti sekaisin. Heitettäessä puolaan kohdistuu kaksi erillistä jarrua. Yksinkertaisempi niistä on kitkajarru, joka kohdistuu puolan akselin päihin. Heiton aikana puolan pyörimistä jarruttaa keskipakojarru, jonka magneettijarru on nykyisin syrjäyttänyt. Nämä jarrutyypit pyrkivät tasaamaan puolan ylikierroksia ja estämään siiman sotkeutumisen. Magneettijarrun on todettu toimivan tässä paljon paremmin, ja enää ei tarvitse pelätä siima sotkuja.


Lähteet

Kalamiehen tietokirja