Muokataan sivua Ahvenen kalastusopas
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Kesäprojekti}} | {{Kesäprojekti}} | ||
− | + | <!-- Manuaalinen sisällysluettelo --> | |
− | + | __NOTOC__ | |
− | + | <div class="noprint" style="clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 100%; background: #f9f9f9; width: auto; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: left;"> | |
− | + | <div style="margin-left: 5px;"> '''Sisällysluettelo''': | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
+ | :[[Ahvenen kalastusopas#Ahvenen heittokalastus|1. Ahvenen heittokalastus]] | ||
+ | :[[Ahvenen kalastusopas#Ahvenen jigikalastus|2. Ahvenen jigikalastus]] | ||
+ | :[[Ahvenen kalastusopas#Ahvenen onginta|3. Ahvenen onginta]] | ||
+ | :[[Ahvenen kalastusopas#Ahvenen perhokalastus|4. Ahvenen perhokalastus]] | ||
+ | :[[Ahvenen kalastusopas#Ahvenen pilkintä|5. Ahvenen pilkintä]] | ||
+ | :[[Ahvenen kalastusopas#Ahvenen verkkokalastus|6. Ahvenen verkkokalastus]] | ||
+ | :[[Ahvenen kalastusopas#Oppaan lähteet ja viitteet|7. Oppaan lähteet ja viitteet]] | ||
+ | </div></div> | ||
+ | <!-- Manuaalinen sisällysluettelo loppuu --> | ||
Rivi 36: | Rivi 31: | ||
= Ahvenen heittokalastus = | = Ahvenen heittokalastus = | ||
− | {{Pääartikkeli|Ahvenen heittokalastus}} | + | {{Pääartikkeli|[[Ahvenen heittokalastus]]}} |
'''[[Ahven]]''' on Suomen yleisin kala ja sen [[heittokalastus]] on hyvin suosittu laji. Tässä artikkelissa kerrotaan perustietoja, joista on apua raitapaitojen metsästämisessä. | '''[[Ahven]]''' on Suomen yleisin kala ja sen [[heittokalastus]] on hyvin suosittu laji. Tässä artikkelissa kerrotaan perustietoja, joista on apua raitapaitojen metsästämisessä. | ||
Rivi 46: | Rivi 41: | ||
Kesällä ahvenia löytää hyvin monista paikoista: kasvillisuusvyöhykkeen laitamilta, karikoilta, syvänteiden rinteltä, jyrkkärantaisista niemenkärjistä, syviltä hyllyiltä jne. Myös selkävesillä liikkuu suurten ahventen ajoparvia. Kesäaikaan suuret ahvenet ovat useimmiten syvällä, ajoparvia lukuunottamatta. Joella kaloja löytyy mm. siltojen alta ja suvannoista. Koskilla ahvenpaikkoja ovat suvantojen lisäksi kivien takana olevat montut, kosken loppuliuku ja akanvirtapoterot. Usein ahvenia on myös aivan rantapenkan tuntumassa. | Kesällä ahvenia löytää hyvin monista paikoista: kasvillisuusvyöhykkeen laitamilta, karikoilta, syvänteiden rinteltä, jyrkkärantaisista niemenkärjistä, syviltä hyllyiltä jne. Myös selkävesillä liikkuu suurten ahventen ajoparvia. Kesäaikaan suuret ahvenet ovat useimmiten syvällä, ajoparvia lukuunottamatta. Joella kaloja löytyy mm. siltojen alta ja suvannoista. Koskilla ahvenpaikkoja ovat suvantojen lisäksi kivien takana olevat montut, kosken loppuliuku ja akanvirtapoterot. Usein ahvenia on myös aivan rantapenkan tuntumassa. | ||
− | Syksy on merellä ahvenenkalastuksen kulta-aikaa. Suuret ahvenet kokoontuvat silloin parviksi syville pakoille ja kun parvi löytyy, kyrmyniskoja voi nousta kilokaupalla | + | Syksy on merellä ahvenenkalastuksen kulta-aikaa. Suuret ahvenet kokoontuvat silloin parviksi syville pakoille ja kun parvi löytyy, kyrmyniskoja voi nousta kilokaupalla. Kaikuluotain on todella hyödyllinen apuväline syksyisten parvien etsinnässä. |
== Virveli == | == Virveli == | ||
− | Kevyet välineet ovat parhaimmillaan ahvenenkalastuksessa. Sopiva viehesuositus vavalle on esim. 5-15g. Kelan tulisi mielellään olla kevyt, 1000- tai 2000-luokasta. | + | Kevyet välineet ovat parhaimmillaan ahvenenkalastuksessa. Sopiva viehesuositus vavalle on esim. 5-15g. Kelan tulisi mielellään olla kevyt, 1000- tai 2000-luokasta. Siiman sopiva paksuus on monofiililla 0,16-0,25 ja kuitusiimalla 0,08-0,20. |
− | |||
− | Siiman sopiva paksuus on monofiililla 0,16-0, | ||
− | == | + | == Vieheet == |
Ahvenen kalastuksessa käytetään monia eri viehetyyppejä: | Ahvenen kalastuksessa käytetään monia eri viehetyyppejä: | ||
− | === | + | === Vaaput === |
− | Ahvenen kalastuksessa ovat parhaimmillaan 3- | + | Ahvenen kalastuksessa ovat parhaimmillaan 3-7 senttiset vaaput. |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | + | === Lipat === | |
+ | Sopiva ahvenlipan koko on esim. meppsin ja vibraxin numeroista 1-4. | ||
− | === | + | === Lusikat === |
− | + | Parhaimmillaan ahvenen kalastuksessa ovat leveähköt, n. 5-15 grammaiset lusikat. | |
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
− | |||
+ | === Jigit ja liitsit === | ||
+ | Jigit ovat ylivoimaisen tehokkaita syvässä vedessä kalastettaessa. Myös liitsit maistuvat hyvin ahvenille. | ||
+ | === Litkat ja sivuperukkeet === | ||
+ | Ahven nappaa hanakasti monenlaisiin litkoihin. Hyvä kikka on myös perhon lisääminen sivuperukkeeseen varsinaisen vieheen yläpuolelle | ||
== Itse kalastus == | == Itse kalastus == | ||
Rivi 95: | Rivi 69: | ||
=== Jigikalastus === | === Jigikalastus === | ||
− | Ahvenen jigikalastusta on käsitelty erikseen | + | Ahvenen jigikalastusta on käsitelty erikseen seuraavassa osiossa. |
− | |||
=== Kalastus virtavesissä === | === Kalastus virtavesissä === | ||
Virtavesissä, etenkään matalissa, ahvenen kalastuksessa ei ole mitään kovin ihmeellisiä kikkoja. Usein paras tekniikka on kelata viehe hitaasti sisään alavirran puolelta, jolloin heitot suunnataan poikki- tai alavirtaan. Uistinta ei kannata nostaa vedestä liian aikaisin, sillä tärppi voi tulla hyvinkin läheltä rantaa. Tosin myös myötävirtaan kalastamalla saa hyvin kalaa. Usein ahvenet nappaavat pinnan tuntumassa liikkuviin vieheisiin, jolloin lipat, vaaput ja pienet lusikat ovat parhaimmillaan. Joskus ahvenet ovat syvällä monttujen pohjissa. Silloin siiman päähän kannattaa laittaa pienehkö jigi tai liitsi, jolla pääsee helposti pohjan tuntumaan. | Virtavesissä, etenkään matalissa, ahvenen kalastuksessa ei ole mitään kovin ihmeellisiä kikkoja. Usein paras tekniikka on kelata viehe hitaasti sisään alavirran puolelta, jolloin heitot suunnataan poikki- tai alavirtaan. Uistinta ei kannata nostaa vedestä liian aikaisin, sillä tärppi voi tulla hyvinkin läheltä rantaa. Tosin myös myötävirtaan kalastamalla saa hyvin kalaa. Usein ahvenet nappaavat pinnan tuntumassa liikkuviin vieheisiin, jolloin lipat, vaaput ja pienet lusikat ovat parhaimmillaan. Joskus ahvenet ovat syvällä monttujen pohjissa. Silloin siiman päähän kannattaa laittaa pienehkö jigi tai liitsi, jolla pääsee helposti pohjan tuntumaan. | ||
− | |||
− | |||
=== Kalastus metsälammilla === | === Kalastus metsälammilla === | ||
− | Pienillä metsälammilla hyviä ahvenpaikkoja ovat rannalta kalastettaessa mm. sammaleiset suorannat. Ahvenet ovat näillä paikoilla usein hyvin lähellä rantaa. Niitä on helppoa kalastaa monilla eri vieheillä. Matalimmille paikoille pienehkö popperi voi olla hyvä (ja hauska) valinta. Se ei ainakaan tartu pohjaan. Mukaan kannattaa varata myös liitsejä. Niitä kannattaa kokeilla tarjota nopeasti syvenevän rannan sammalpenkan reunalta "pilkkimällä", normaali heittäminen tietenkin toimii myös. Suorannoilla liikuttaessa pitää kuitenkin aina muistaa varoa suonsilmiä. Hyviä paikkoja ovat myös kasvillisuusaleueiden, kuten ulpukka- ja kortekasvustojen reunat. Ne tosin on paljon helpompi tavoittaa jos vesille pääsee veneellä. | + | Pienillä metsälammilla hyviä ahvenpaikkoja ovat rannalta kalastettaessa mm. sammaleiset suorannat. Ahvenet ovat näillä paikoilla usein hyvin lähellä rantaa. Niitä on helppoa kalastaa monilla eri vieheillä. Matalimmille paikoille pienehkö [[popperi]] voi olla hyvä (ja hauska) valinta. Se ei ainakaan tartu pohjaan. Mukaan kannattaa varata myös liitsejä. Niitä kannattaa kokeilla tarjota nopeasti syvenevän rannan sammalpenkan reunalta "pilkkimällä", normaali heittäminen tietenkin toimii myös. Suorannoilla liikuttaessa pitää kuitenkin aina muistaa varoa suonsilmiä. Hyviä paikkoja ovat myös kasvillisuusaleueiden, kuten ulpukka- ja kortekasvustojen reunat. Ne tosin on paljon helpompi tavoittaa jos vesille pääsee veneellä. |
− | |||
− | |||
− | |||
Rivi 128: | Rivi 96: | ||
− | {{Pääartikkeli|Ahvenen jigikalastus}} | + | {{Pääartikkeli|[[Ahvenen jigikalastus]]}} |
− | '''[[Ahven]]en [[jigikalastus|jigikalastuksen]]''' oppiminen on helppoa ja saalistakin tulee lähestulkoon aina, vaikka viime vuosina ahvenkannat Suomenlahdella ja Saaristomerellä ovatkin heikentyneet.<ref name=kp>http://www.kalastuspalvelut.com/saaliskalat.html</ref> Monien yllätykseksi myös Helsingin lähivesiltä on saatu komeita ahvensaaliita. | + | '''[[Ahven]]en [[jigikalastus|jigikalastuksen]]''' oppiminen on helppoa oppia ja saalistakin tulee lähestulkoon aina, vaikka viime vuosina ahvenkannat Suomenlahdella ja Saaristomerellä ovatkin heikentyneet.<ref name=kp>http://www.kalastuspalvelut.com/saaliskalat.html</ref> Monien yllätykseksi myös Helsingin lähivesiltä on saatu komeita ahvensaaliita. Partas ajankohta ison ahvenen jiigaukseen on syksyllä, mutta saalista tulee muinakin aikoina. Jigit ovat myös halpoja, joten alkuun pääsee melko helposti ja halvalla. <ref name=kalakerho>http://www.kalakerho.net/jigikalastus_ahven.htm</ref> |
Ahvenen kalastus jigillä on monille kalastajille ennen kokematon elämys. Jigi on tehokkaimmillaan, kun ahventa pyydetään syvästä. Matalahkoissa rantavesissä pienet [[lippauistin|lipat]] ja [[vaappu|vaaput]] ovat usein parempia. | Ahvenen kalastus jigillä on monille kalastajille ennen kokematon elämys. Jigi on tehokkaimmillaan, kun ahventa pyydetään syvästä. Matalahkoissa rantavesissä pienet [[lippauistin|lipat]] ja [[vaappu|vaaput]] ovat usein parempia. | ||
Rivi 140: | Rivi 108: | ||
Syksy on ahvenen jigikalastuksen kulta-aikaa, mutta ahvenia tietysti tulee muulloinkin. <ref name=kph>http://koti.phnet.fi/petripaavola/ahvensivu20.html</ref> | Syksy on ahvenen jigikalastuksen kulta-aikaa, mutta ahvenia tietysti tulee muulloinkin. <ref name=kph>http://koti.phnet.fi/petripaavola/ahvensivu20.html</ref> | ||
− | Kauden voi aloittaa heti kudun jälkeen keväällä, jolloin ahvenet jäävät ruohikoiden ja karikoiden | + | Kauden voi aloittaa heti kudun jälkeen keväällä, jolloin ahvenet jäävät ruohikoiden ja karikoiden lähegglle. Siitä niiden pyytäminen on helppoa. Valitettavasti suuremmat yksilöt katoavat heti ulapalle, joten kausi jää yleensä 1-2 viikon pituikseksi. |
Merellä isot ahvenet alkavat kokoontua parviksi syyskuun alussa, kun vesi on viilentynyt noin 12-15 asteeseen. Silloin kalat aloittavat asteittaisen lähestymisen ulkomereltä sisäsaaristoon silakoiden perässä. Lokakuun puoliväli on keskimäärin vuoden parasta aikaa. Merellä yli puolikiloiset ahvenet asettuvat silloin 2-4 metriseen veteen ja 250-500 grammaiset 4-6 metriseen veteen. | Merellä isot ahvenet alkavat kokoontua parviksi syyskuun alussa, kun vesi on viilentynyt noin 12-15 asteeseen. Silloin kalat aloittavat asteittaisen lähestymisen ulkomereltä sisäsaaristoon silakoiden perässä. Lokakuun puoliväli on keskimäärin vuoden parasta aikaa. Merellä yli puolikiloiset ahvenet asettuvat silloin 2-4 metriseen veteen ja 250-500 grammaiset 4-6 metriseen veteen. | ||
Rivi 192: | Rivi 160: | ||
Jigikalastajan varusteeksi kelpaavat normaali heittovapa avokelalla varustettuna. Mikäli valinnan varaa varusteissa on tai olet menossa kauppaan jigivälineitä ostamaan niin valitse mahdollisemman kevyet välineet. Vavan tulee olla kuitenkin riittävän jäykkäkärkinen, jotta ahvenet pysyvät paremmin kiinni ja tuntuma jigiin säilyy paremmin. Avokelaksi riittää pieni avokela johon mahtuu 0,10-0,12 mm kuitusiimaa. Kuitusiiman päähän kannattaa laittaa metrin verran noin 0,20 mm monofiilisiimaa, johon uistinlukko on helppo kiinnittää. Lisäksi pieni pätkä monofiilisiimaa antaa hieman joustoa, jolloin turhilta siimankatkeamisilta vältytään pohjatärpeissä tai ennätysahvenen kanssa. | Jigikalastajan varusteeksi kelpaavat normaali heittovapa avokelalla varustettuna. Mikäli valinnan varaa varusteissa on tai olet menossa kauppaan jigivälineitä ostamaan niin valitse mahdollisemman kevyet välineet. Vavan tulee olla kuitenkin riittävän jäykkäkärkinen, jotta ahvenet pysyvät paremmin kiinni ja tuntuma jigiin säilyy paremmin. Avokelaksi riittää pieni avokela johon mahtuu 0,10-0,12 mm kuitusiimaa. Kuitusiiman päähän kannattaa laittaa metrin verran noin 0,20 mm monofiilisiimaa, johon uistinlukko on helppo kiinnittää. Lisäksi pieni pätkä monofiilisiimaa antaa hieman joustoa, jolloin turhilta siimankatkeamisilta vältytään pohjatärpeissä tai ennätysahvenen kanssa. | ||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
+ | |||
= Ahvenen onginta = | = Ahvenen onginta = | ||
− | {{Pääartikkeli|Ahvenen onginta}} | + | {{Pääartikkeli|[[Ahvenen onginta]]}} |
== Ahvenen liikkeet eri vuodenaikoina == | == Ahvenen liikkeet eri vuodenaikoina == | ||
Rivi 247: | Rivi 221: | ||
= Ahvenen perhokalastus = | = Ahvenen perhokalastus = | ||
− | {{Pääartikkeli|Ahvenen perhokalastus}} | + | {{Pääartikkeli|[[Ahvenen perhokalastus]]}} |
'''Ahvenenkalastus''' ei oikein kuulosta perhokalastajalle luontuvalle vaan toisinpa on, perhokalastus kevyillä välineillä raitapaitoja kuhisevalla joenpahasella voittaa jopa taimenen kalastuksen. Ahventa ei ole yleisesti hyväksytty perhokalaksi, vaikka syytä olisi. Onhan ahvenia melkein kaikkialla Suomessa, ehkei hirvittävän isoja ole montaa, mutta taistelunhalua Suomen kansalliskalalla riittää. | '''Ahvenenkalastus''' ei oikein kuulosta perhokalastajalle luontuvalle vaan toisinpa on, perhokalastus kevyillä välineillä raitapaitoja kuhisevalla joenpahasella voittaa jopa taimenen kalastuksen. Ahventa ei ole yleisesti hyväksytty perhokalaksi, vaikka syytä olisi. Onhan ahvenia melkein kaikkialla Suomessa, ehkei hirvittävän isoja ole montaa, mutta taistelunhalua Suomen kansalliskalalla riittää. | ||
Rivi 430: | Rivi 404: | ||
= Ahvenen pilkintä = | = Ahvenen pilkintä = | ||
− | {{Pääartikkeli|Ahvenen pilkintä}} | + | {{Pääartikkeli|[[Ahvenen pilkintä]]}} |
[[Tiedosto:Ahven 11566b.jpg|thumb|Ahven]] | [[Tiedosto:Ahven 11566b.jpg|thumb|Ahven]] | ||
+ | == Johdanto == | ||
− | Tämä | + | |
+ | Tämä artikkeli kertoo lähinnä noin 50- 300-grammaisten [[ahven]]ien [[pilkkiminen|pilkinnästä]]. | ||
[[Pilkkiminen]] matalassa järvessä on yleensä aivan erilaista kuin syvässä järvessä. | [[Pilkkiminen]] matalassa järvessä on yleensä aivan erilaista kuin syvässä järvessä. | ||
Rivi 479: | Rivi 455: | ||
− | Itse käytän ainoastaan Stroftin siimoja. Pieniä tasapainoja uitan 0.20-0. | + | Itse käytän ainoastaan Stroftin siimoja. Pieniä tasapainoja uitan 0.20-0.25mm siiman kanssa. Isompia tasapainoja ei matalassa vedessä välttämättä kannatakaan kokeilla, paitsi jos kohdekalana on nimenomaan yli 300-grammaiset ahvenet. Ketjupilkeillä käytän saman paksuisia siimoja kuin pienillä tasapainoilla. Ainoastaan pienimmillä pystypilkeillä pudotan siimanvahvuuden 0.16-0.18 millimetriin. |
− | Mormyskoinnissa käytän pääasiassa noin puolen senttimetrin mittaisia morreja, ja siimanpaksuus on tällöin 0.14-0. | + | Mormyskoinnissa käytän pääasiassa noin puolen senttimetrin mittaisia morreja, ja siimanpaksuus on tällöin 0.14-0.16mm. Etenkään alle 2 metrin vedessä ei kannata käyttää kovinkaan ohuita siimoja, sillä matalassa vedessä mormyska ui kyllä paksummallakin siimalla. Toki ohuemmalla siimalla kalan saa helpommin nappaamaan, mutta väsytyksessä kuluu enemmän aikaa. Matalassa vedessä oleva kalaparvi saattaa pelästyä enemmän, ja parvi saattaa isompaa ahventa väsyttäessä uida tiehensä. Isoimmilla katkamorreilla ym. isoilla morreilla voi käyttää jopa 0.25mm siimoja, ja silti morri ui hyvin. |
− | Ainoastaan pilkkikisoissa ja ahvenen keskikoon ollessa selvästi alle | + | Ainoastaan pilkkikisoissa ja ahvenen keskikoon ollessa selvästi alle 50g siirryn käyttämään 0.10-0.12mm siimaa ja pientä morria. |
+ | |||
== Syötit == | == Syötit == | ||
Rivi 541: | Rivi 518: | ||
*Rinne, Veikko; Jahnukainen Jyrki: 2007. Kalamiehen pikkujättiläinen | *Rinne, Veikko; Jahnukainen Jyrki: 2007. Kalamiehen pikkujättiläinen | ||
*Erä 7/2008 | *Erä 7/2008 | ||
− | |||
− | |||
* http://www.kalakerho.net/verkotus_ahven.htm | * http://www.kalakerho.net/verkotus_ahven.htm | ||