Ero sivun ”Ahvenvita” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 16: Rivi 16:
  
 
Kukinto on 2-3 cm pitkä tähkä.
 
Kukinto on 2-3 cm pitkä tähkä.
 
  
 
Ahvenvidan varsi on löysä, joten se heiluu vedessä aallokkoa myötäillen.  
 
Ahvenvidan varsi on löysä, joten se heiluu vedessä aallokkoa myötäillen.  
  
 
Ahvenvidalla lehdet ovat niin ohuet ja läpikuultavat, että ahvenvita lakastuu heti, kun se joutuu pois vedestä.  
 
Ahvenvidalla lehdet ovat niin ohuet ja läpikuultavat, että ahvenvita lakastuu heti, kun se joutuu pois vedestä.  
 
  
 
Ahvenvita ottaa lehdillään hiilidioksidia ja happea vedestä.  
 
Ahvenvita ottaa lehdillään hiilidioksidia ja happea vedestä.  
Rivi 28: Rivi 26:
  
 
Lisäksi se saa niitä myös lehtien läpi suoraan.
 
Lisäksi se saa niitä myös lehtien läpi suoraan.
 +
 +
==Muuta==
 +
 +
Kasvupaikkoja ovat järvet ja joet.
 +
 +
Kukkii heinä-elokuussa.
  
 
== Lähteet ==
 
== Lähteet ==

Versio 5. huhtikuuta 2010 kello 17.26

Ahvenvitaa‎

Ahvenvita (Potamogeton perfoliatus) on monivuotinen uposlehtinen kasvi.

Ulkonäkö

Ahvenvitan varsi kasvaa 2.5 m pitkäksi.

Sen lehdet ovat kapeita, jopa 12 cm pitkiä uposlehtiä.

Voimakkaasti haarova uposkasvi.

Ohuet, mutkalaitaiset lehdet puikeat, herttatyviset.

Tähkäkukinto vihertävä.

Kukinto on 2-3 cm pitkä tähkä.

Ahvenvidan varsi on löysä, joten se heiluu vedessä aallokkoa myötäillen.

Ahvenvidalla lehdet ovat niin ohuet ja läpikuultavat, että ahvenvita lakastuu heti, kun se joutuu pois vedestä.

Ahvenvita ottaa lehdillään hiilidioksidia ja happea vedestä.

Koska veden saanti ei ole ahvenvidalle ongelma, sillä on pienet juuret, jolla se ottaa ravinteita pohjasta.

Lisäksi se saa niitä myös lehtien läpi suoraan.

Muuta

Kasvupaikkoja ovat järvet ja joet.

Kukkii heinä-elokuussa.

Lähteet

Peda

Wikipedia