Ero sivun ”Etusivu” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Rivi 107: Rivi 107:
 
<randomArea >
 
<randomArea >
  
Kivinilkka synnyttää eläviä poikasia
+
* Kivinilkka synnyttää eläviä poikasia
  
Ahven on yleisin onkikala
+
* Ahven on yleisin onkikala
  
Muikku kuuluu lohikaloihin
+
* Muikku kuuluu lohikaloihin
  
Paunetti on avoperärysä
+
* Paunetti on avoperärysä
  
Vimpa on särkikalojen heimon selkein vaeltaja
+
* Vimpa on särkikalojen heimon selkein vaeltaja
  
Rasvakalan vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille
+
* Rasvakalan vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille
  
Kolmipiikin ekologinen merkitys on suuri
+
* Kolmipiikin ekologinen merkitys on suuri
  
Kuha eli Sander lucioperca
+
* Kuha eli Sander lucioperca
  
 
</randomArea>
 
</randomArea>
  
 
<randomArea>
 
<randomArea>
Kuoretta kutsutaan norssiksi
+
* Kuoretta kutsutaan norssiksi
  
Suomen sisävesien tärkein saaliskala on muikku
+
* Suomen sisävesien tärkein saaliskala on muikku
  
Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino
+
* Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino
  
Suomen ennätyshauki painoi 18.8kg
+
* Suomen ennätyshauki painoi 18.8kg
  
Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia
+
* Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia
  
Verkkojen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin.  
+
* Verkkojen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin.  
  
Ennen siimana käytettiin hevosen häntäjouhia.
+
* Ennen siimana käytettiin hevosen häntäjouhia.
  
Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä.
+
* Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä.
  
Vanhin tunnettu kalanpyydys on vuorovesipato
+
* Vanhin tunnettu kalanpyydys on vuorovesipato
  
Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen
+
* Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen
  
Muikkua kutsutaan myös Maivaksi
+
* Muikkua kutsutaan myös Maivaksi
  
 
</randomArea>
 
</randomArea>
  
 
<randomArea>
 
<randomArea>
Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä.
+
* Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä.
  
Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä ruutana on sukua kauniille kultakalalle?
+
* Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä ruutana on sukua kauniille kultakalalle?
  
Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja.
+
* Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja.
  
Lohen on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta.
+
* Lohen on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta.
  
• Rautu elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä.
+
* Toutain voi kasvaa jopa 12-kiloiseksi.
  
• Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.
+
* Rautu elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä.
  
• Ruutanan on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä.
+
* Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.
  
• Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi.
+
* Ruutanan on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä.
  
• Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta.
+
* Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi.
  
• Karppi on etäistä sukua kultakalalle
+
* Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta.
  
• Pilkintä on keksitty Pohjoismaissa
+
* Karppi on etäistä sukua kultakalalle
  
• Harmaanieriää kutsutaan inarinjärvellä myös Hurttarauduksi.
+
* Pilkintä on keksitty Pohjoismaissa
  
• Säyne eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja.
+
* Harmaanieriää kutsutaan inarinjärvellä myös Hurttarauduksi.
  
• Särjet vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan!
+
* Säyne eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja.
  
• Mutu on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa
+
* Särjet vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan!
  
• Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala.
+
* Mutu on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa
  
• Lohen kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo
+
* Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala.
  
Ahvenen ja kuhan kiduskannet ovat veitsenteräviä, ja niitä tulee varoa kalaa käsitellessä
+
* Lohen kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo
 +
 
 +
* Ahvenen ja kuhan kiduskannet ovat veitsenteräviä, ja niitä tulee varoa kalaa käsitellessä
 
</randomArea>
 
</randomArea>
 
|}
 
|}

Versio 1. kesäkuuta 2010 kello 18.33

Tervetuloa kalapediaan, vapaaseen kalastustietosanakirjaan

Kalapediassa on tällä hetkellä 1 195 kalastusaiheista artikkelia.

Communauté silhouette.png HakuAjankohtaistaUudet sivutKuvapalveluFoorumi
 
Recherche silhouette.png Yleisiä ohjeitaLisää ohjeitaKoodiopasKahvihuone


Miten voit auttaa

Kalapedia tarvistee apasi! Punainen linkki tarkoittaa, että aiheesta ei vielä ole artikkelia. Voit auttaa kirjoittamalla puuttuvista aiheista.
PomarkunjokiValuma-alueKemijoen vesistöOulunjoen vesistöRavustusTeikkikoukkukalastusVerkkokalastus talvellaSoisaloAhvenen heittokalastusHauen heittokalastus

Tiesitkö, että...


<randomArea >

  • Kivinilkka synnyttää eläviä poikasia
  • Ahven on yleisin onkikala
  • Muikku kuuluu lohikaloihin
  • Paunetti on avoperärysä
  • Vimpa on särkikalojen heimon selkein vaeltaja
  • Rasvakalan vatsaevät muodostavat imulevyn, jolla se voi kiinnittyä koville pinnoille
  • Kolmipiikin ekologinen merkitys on suuri
  • Kuha eli Sander lucioperca

</randomArea>

<randomArea>

  • Kuoretta kutsutaan norssiksi
  • Suomen sisävesien tärkein saaliskala on muikku
  • Kalastusmatkailu on hyvin yleinen elinkeino
  • Suomen ennätyshauki painoi 18.8kg
  • Kalapedia ottaa vastaan uusia toimittajia
  • Verkkojen jataan laskeminen tarkoittaa usean verkon laskemista peräkkäin.
  • Ennen siimana käytettiin hevosen häntäjouhia.
  • Matalan veden kaloilla väriaisti on varsin samanlainen kuin ihmisellä.
  • Vanhin tunnettu kalanpyydys on vuorovesipato
  • Hauen kutu käynnistyy, kun keväällä veden lämpötila yltää +7 asteeseen
  • Muikkua kutsutaan myös Maivaksi

</randomArea>

<randomArea>

  • Kesällä isot hauet ovat syvässä vedessä ja pienet matalassa vedessä.
  • Tiesitkö että ruma pohjamudissa elävä ruutana on sukua kauniille kultakalalle?
  • Kampela käyttää ravinnokseen simpukoita ja pohjaeläimiä, muun muassa kilkkejä ja katkoja.
  • Lohen on kerrottu saavan nimensä Gaius Julius Caersarilta.
  • Toutain voi kasvaa jopa 12-kiloiseksi.
  • Rautu elää pohjoisen karuissa ja kylmissä vesissä.
  • Kuore on parvikala, joka käyttää ravintonaan planktonia, katkoja ja halkoisjalkaisia äyriäisiä.
  • Ruutanan on nähty eläneen viikon pelkissä märissä sanomalehdissä.
  • Vähähappisissa vesissä ruutanat kasvavat vain 10-15cm pituiseksi.
  • Ahven voi elää jopa 20-25 vuotta.
  • Karppi on etäistä sukua kultakalalle
  • Pilkintä on keksitty Pohjoismaissa
  • Harmaanieriää kutsutaan inarinjärvellä myös Hurttarauduksi.
  • Säyne eli säynävä on myös petokala, eli se voi syödä myös itseään pienempiä kaloja.
  • Särjet vahvistavat kuulemansa äänet uimarakoissaan!
  • Mutu on toiminut koe-eläimenä mm. kalojen kuulon tutkimisessa
  • Hauki on Suomen toiseksi yleisin kala.
  • Lohen kerrotaan saaneen nimensä Julius Caesarilta, hänen ollessaan sotaretkellä Galliassa. Julius antoi isokokoiselle kalalle nimen salmo
  • Ahvenen ja kuhan kiduskannet ovat veitsenteräviä, ja niitä tulee varoa kalaa käsitellessä

</randomArea>

Kalapedia julkaistu!

Suomalaiselle kalastavalle kansalle on nyt vihdoin perustettu kalastustiedon keskus! Kalapedian toiminta-ajatus perustuu Wikipedian tekniikkaan ja sisältö kehittyy kävijöidensä luomistyössä. Jokainen siis voi täydentää Kalapediaa. Sinäkin!

Klikkaa yläreunasta "muokkaa"-linkkiä jos huomaat sivun, jossa ei ole vielä sisältöä tai jonka sisältö vaatii parannusta. Voit myös kirjoittaa artikkelin uudestaan, jotta siitä saataisiin entistä parempi. Kokeile artikkelin lisäämistä ja tule mukaan kasvavaan kehitystiimiimme!


Jos sinulla on aiemmin kirjoittamiasi artikkeleita tallella, niin julkaise ne Kalapediassa muiden kalastajien luettavaksi!

 

Kalapedian idea

Tarkoituksenamme on tehdä internetiin kaiken kalastustietouden omaava tietolähde, joka tulevaisuudessa korvaisi kaikki kalastukseen liittyvät tietokirjat ja internetin artikkelisivustot. Tämä on erittäin kunnianhimoinen projekti.

Toteutamme siis "Artikkelit"-osion tällä palvelulla, koska Wiki-tekniikka mahdollistaa monipuolisemman tietomäärän ja muokattavuuden. Wikin ansiosta artikkeliin liittyvistä yksityiskohdista saa klikkaamalla lisätietoa. Esimerkiksi "Siian pilkintä"-artikkelista pääset helposti lukemaan sanoja klikkaamalla, että mitä tarkoittaa vaikka "Siika" tai "Pilkintä" tai "Pilkkivapa" tai "Surviaisentoukka" ym.

Artikkelit-osion tarkoituksena olisi kuitenkin ollut jokatapauksena kerätä mahdollisimman kattava tietopaketti eri kalastukseen liittyvistä asioista ja tämä Wiki tuo sen idean uusiin sfääreihin.

Kalapedian kuvapalvelu

Kalapedia on avannut uuden kuvapalvelun ja se tarvitsee kuvia. Lahjoittakaa kuvanne kalastuksesta ja kaloista Kalapedialle ja rekisteröitykää kuvapalveluun. Kuvapalveluun voitte laittaa välineistänne, saaliistanne ja vaikkapa maisemakuviakin kalastuspaikoistanne.

Klikkaa tästä ja lahjoita omia kalastuskuviasi Kalapedian käyttöön! >>

Suositeltuja artikkeleita

Kirurgin Pupa.jpg Viikon perho!

Kalapedia suosittelee! Viikon perhona esittelemme Kirurgin Pupan. Suuren maineen valloittanut. Yksi perus pupista. Hyvä ottipeli monelle kalalajille.
Tutustu myös muuhun Kalapedian valtavaan perhoreseptivarastoon.
Lue lisää! >>

 
Img0001ny4.jpg Evon Niemisjärvet!

Niemisjärvet ovat Evon ylpeys! Niemisjärvet koostuvat kolmesta osasta, joissa jokaisessa on omat salansa. Järveen istutetaan säännöllisesti kalaa ja kalastuksen omassa voit nauttia hienoista maisemista.

Lue lisää! >>

Pp10v 21.jpg Propilkin historiaa!

Vuodet ovat vierineet ja 10 vuotta tuli täyteen! Artikkelissa kerrotaan Propilkin alkutaipaleista aina nykypäivään. Mukavia lukuhetkiä!

Lue lisää! >>

 
Vaapun valmistus Suuri tietopaketti vaapun valmistamisesta!

Tämä kuuluisa artikkeli vie sinut vaapun valmistamisen maailmaan. Artikkelista voit lukea perinpohjin erilaiset niksit ja tehdä itsellesi ensi kesäksi pakin täyteen ottipelejä!

Lue lisää! >>

Jigikalastus Jigikalastus

Jigikalastuksen suosio on noussut viimeisen viiden vuoden aikana suorastaan räjähdysmäisesti. Tässä artikkelissa kerrotaan kaikki tarvittava tieto, jotta kalastaja pääsee alkuun. Suosittelemme sitä kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Lue lisää! >>

 
Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Testissä Garmin Nuvi 500 hybridinavigaattori

Monia karttoja sisältävät hybridinavigaattorit yleistyvät nopeasti, joten oli aika ottaa sellainen kalastajan testipenkkiin!

Lue lisää! >>

Ympäristömuutosten vaikutus kalastoon Ympäristönmuutosten vaikutus kalastoon

Ilmastonmuutos koskettaa meitä kaikkia, eikä vähiten meitä kalastajia. Hienossa artikkelissa käydään läpi sen vaikutusta kaloihin ja niiden sopeutumista uusiin elinoloihinsa.

Lue lisää! >>

 
Lahna.gif Lahnan onginta

Tässä hienossa artikkelissa kerrotaan monipuolisesti lahnan-onginnasta. Tutustu siihen ja nappaa uusi ennätyslahna!

Lue lisää! >>

Koekalastuspieni1.jpg Urbaaneista ojista taimenpuroja!

Haluaisitko, että lähistölläsi virtaavassa ojassa olisi eloisa purotaimenkanta? Se on mahdollista. Näin tehtiin Etelä-Suomessa hyvin tuloksin!

Lue lisää! >>

 
Ankeriaat12.jpg Järviankeriaan kalastaminen

Ankerias on pitkään kuulunut kalastoomme, mutta harva kalastaja sitä on päässyt pyytämään. Haluaisitko joskus kokeilla? Lue siis nyt Kalapediassa artikkeli ankeriaan kalastamisesta!

Lue lisää! >>

Valmiit jerkit.jpg Jerkkien valmistaminen

Haluaisitko oppia valmistamaan itse jerkkisi? Tämän oppaan avulla pystyt valmistamaan itse vetävän näköisiä jerkkejä. Suosittelemme sitä kaikille kiinnostuneille.

Lue lisää! >>

 
Vantaankoski4sm8.jpg Kirjolohen perhokalastus Vantaankoskella

Vantaankoski on todellinen keidas pääkaupunkiseudulla. Suosittelemme kaikille perhokalastuksesta kiinnostuneille.

Lue lisää! >>