Ero sivun ”Halistenkoski” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
 
(28 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Halistenkoski.jpg|thumbs|300px|Halistenkoski]]
+
{{joki
 +
| joen nimi          = Halistenkoski
 +
| kuva              = Halistenkoski.jpg
 +
| kuvateksti        = Halistenkoski
 +
| maat              = Suomi
 +
| pituus            = 100m
 +
| virtaus            = 6,9 kuutioa sekunnissa
 +
}}
 +
 
 +
'''Halistenkoski''' on [[Aurajoki|Aurajoen]] viimeinen [[koski]], ennen kuin se laskee Turun keskustan läpi [[Saaristomeri|Saaristomereen]]. Halistenkoski sijaitsee Halisten kaupunginosassa, noin 4km Turun keskustasta. <ref name=perhorasia>{{Verkkoviite|Osoite=http://perhorasia.fi/Place/Place.thtml?placeID=10791|Nimeke=Perhorasia - Halistenkoski|Viitattu=23.1 2011}}</ref> Kosken yli menee kaksi siltaa - 30-luvulla rakennettu kevyen liikenteen silta sekä 80-luvulla rakennettu Halistensilta. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Halistenkoski|Nimeke=Wikipedia - Halistenkoski|Viitattu=23.1 2011}}</ref> Kosken vieressä on myös vuodesta 1923 asti ollut Turun vesilaitos. [[Kalaporras]] rakennettiin vuonna 1995 [[lohikalat|lohikalojen]] [[kutu]]paikoille nousua helpottamaan. [[Aurajoki]] laskee seitsemän metriä Halistenkosken aikana. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Halistenkoski|Nimeke=Wikipedia - Halistenkoski|Viitattu=23.1 2011}}</ref>
 +
 
 +
== Historia ==
 +
Halistenkoski valjastettiin tuotantokäyttöön jo keskiajalla. Halistenkoskea ovat aikoinaan hyödyntäneet mm. verkatehdas, jauhomyllyjä ja vanuttamo. Aikaisimmat merkinnät paikalla sijainneesta myllystä on jo vuodelta 1352. <ref name=wikipedia>{{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Halistenkoski|Nimeke=Wikipedia - Halistenkoski|Viitattu=30.1 2011}}</ref>
 +
 
 +
== Virtaama ==
 +
Halistenkosken virtaamaa on alettu seuraamaan vuonna 1938. Keskivirtaama Halistenkoskella on 6,9 kuutioa sekunnissa. Suurin mitattu luku on ollut 206 kuutiota sekunnissa ja huonoimpina aikoina virtaamaa ei ole lainkaan. <ref name=ymparisto>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.ymparisto.fi/default.asp?node=8311&lan=fi|Nimeke=Ymparisto - Aurajoen vesistöalueen säännöstely|Viitattu=31.1 2011}}</ref>
 +
[[Tiedosto:Vähävetinen Halistenkoski.jpg|thumb|300px|Kesähelteillä virtaama pysyy aivan minimissään Halistenkoskella.]]
 +
 
 +
<googlemap version="0.9" lat="60.465067" lon="22.304435" zoom="15" width="300" height="300" overview="yes">
 +
60.464921, 22.304435
 +
</googlemap>
 +
 
 +
== Kalasto ==
 +
Koko [[Aurajoki|Aurajoesta]] on tavattu kaiken kaikkiaan 37 [[kala]]lajia sekä [[ympyräsuiset]] [[nahkiainen]] sekä [[pikkunahkiainen]]. Halistenkoski lienee koko joen lajirikkain [[koski]], sillä se on ensimmäinen nousueste [[meri|mereltä]] katsottuna. Yleisimmät lajit ovat [[ahven]], [[kiiski]], [[kivennuolianen]], [[hauki]], [[särki]], [[lahna]], [[pasuri]], [[salakka]], [[turpa]] ja [[törö]], sekä [[kalaistutus|istutetut]] ja jokeen [[kutu|kudulle]] nousevat [[kirjolohi]], [[meritaimen]] sekä [[merilohi]]. <ref name=koroinen>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.koroinen.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=260:aurajoen-kalat&catid=99:kalastus&Itemid=430|Nimeke=Aurajoen kalat|Viitattu=31.1 2011}}</ref> Muita [[Aurajoki|Aurajoesta]] tavattuja lajeja ovat [[ankerias]], [[hietatokko]], [[kivisimppu]], [[kolmipiikki]], [[kymmenpiikki]], [[kuha]], [[kuore]], [[made]], [[siika]], [[silakka]], [[sorva]], [[säyne]], [[vimpa]], [[kivinilkka]], [[miekkasärki]], [[mutu]], [[ruutana]] ja [[hopearuutana]], sekä [[kalaistutus|istutetut]] [[harjus]], [[puronieriä]], [[toutain]], [[harmaanieriä]], [[karppi]] ja [[suutari]]. <ref name=aurajoen kehittämisohjelma>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aurajoki.net/Pdf/Aurajoen%20kehittamisohjelma%281%29.pdf|Nimeke=Aurajoki.net - Aurajoen kehittämisohjelma|Viitattu=31.1 2011}}</ref>
 +
 
 +
== Kalaporras ==
 +
Halistenkosken [[kalaporras]] rakennettiin vuonna 1995 ja se kunnostettiin vuonna 2002 [[nahkiainen|nahkiaisten]] nousun parantamiseksi. <ref name=TKK>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.water.tkk.fi/wr/tutkimus/scale/halistenkoski.html|Nimeke=TKK - Halistenkoski|Viitattu=3.2.2011}}</ref> Halistenkosken kalatie on pystyrako- ja allastyyppisen [[kalaporras|kalaportaan]] yhdistelmä. Se koostuu 22 altaasta joiden syvyys on noin 1,5m. Altaiden pohjat on täytetty soralla. Koko porrasrakennelman putouskorkeus on 5,5 metriä. <ref name=Turkuai>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.turkuai.fi/Public/download.aspx?ID=86571&GUID=%7B65249485-D9C1-4BBE-B9D9-64BC6BF8E43A%7D|Nimeke=Turkuai - Halistenkosken kalatie|Viitattu=3.2.2011}}</ref> Kalatien ylimmässä altaassa on [[kala|kalojen]] kiinniottolaite, joka mahdollistaa lajiston, lukumäärän ja painon seuraamisen. <ref name=LSkalastusalue>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lskalastusalue.net/kalatie.html|Nimeke=Lounais-Suomen Kalastusalue - Halistenkosken kalatie|Viitattu=3.2.2011}}</ref> Yleisimmät kalatieltä tavattavat lajit ovat [[meritaimen]], [[merilohi]] sekä [[kirjolohi]]. Muita yleisimpiä kalatieltä tavattavia lajeja ovat [[särki]], [[vimpa]] sekä [[lahna]]. Niille virtaus on kuitenkin liian kova, joten ne nousevat kalatielle vain miedoimpien virtauksien aikana. Myös [[ankerias]] ja [[nahkiainen]] saattaa näyttäytyä altaissa. <ref name=koroinen>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.koroinen.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=260:aurajoen-kalat&catid=99:kalastus&Itemid=430|Nimeke=Aurajoen kalat|Viitattu=3.2.2011}}</ref> [[kalaporras|Kalaportaaseen]] nousevien [[kala|kalojen]] määrä riippuu suuresti [[Aurajoki|Aurajoen]] vuosittaisesta vesimäärästä. Huippuvuonna 1998 [[lohikalat|lohikaloja]] nousi [[kalaporras|kalaportaan]] kautta noin 370 kappaletta, kun taas kuivana vuonna 2003 [[lohikalat|lohikaloja]] nousi vain kolmisenkymmentä kappaletta. <ref name=LSkalastusalue>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.lskalastusalue.net/kalatie.html|Nimeke=Lounais-Suomen Kalastusalue - Halistenkosken kalatie|Viitattu=3.2.2011}}</ref>
 +
 
 +
== Kalastus ja muu virkistyskäyttö ==
 +
Halistenkoskella on hyvät virkistyskalastusmahdollisuudet. Lisäksi Halistenkosken [[pato|padon]] yläpuolella on mahdollisuus vuokrata kanootti. <ref name=Aurajokimelonta>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aurajoki.net/melonta.php|Nimeke=Aurajoki.net - Melonta|Viitattu=6.2.2011}}</ref>
 +
 
 +
==== Kevät ====
 +
Keväällä Halistenkoskeen ensimmäisenä nousevat [[säyne]], [[vimpa]], [[kuore]] sekä [[kirjolohi]]. Myös joitain satunnaisia [[meritaimen]]ia saattaa nousta koskeen [[kuore]]itten perässä. Halistenkoskeen nousevat [[kirjolohi|kirjolohet]] ovat peräisin lähinnä karanneista yksilöistä [[kalanviljelylaitos|kalanviljelylaitoksilta]].
 +
 
 +
==== Kesä ====
 +
Kesähelteillä Halistenkosken [[virtaama]] pysyy minimissään. Tämän vuoksi yleisimmät saaliskalat kesähelteillä ovat [[särkikalat]] [[särki]], [[lahna]] sekä [[turpa]]. Myös [[ahven]], [[hauki]] sekä [[meritaimen|taimenen]] ja [[merilohi|lohen]] [[smoltti|smoltit]] käyvät [[siima]]n päässä vähän väliä.
 +
 
 +
==== Syksy ====
 +
Alkusyksystä Halistenkoskeen alkaa nousemaan hyvä määrä [[meritaimen]]ia. Niitä saadaan etenkin [[perho]]lla. Myös [[virveli]]llä on hyvät mahdollisuudet [[meritaimen]] -saaliiseen. Halistenkoskesta onkin saatu Suomen ennätys [[meritaimen]] - 12.4kg. <ref name=koroinen>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.koroinen.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=260:aurajoen-kalat&catid=99:kalastus&Itemid=430|Nimeke=Aurajoen kalat|Viitattu=6.2.2011}}</ref> <ref name=svk>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.vapaa-ajankalastaja.fi/?lang=fi&svk=292|Nimeke=Suomen Vapaa-ajan kalastajat - Suomen ennätyskalat|Viitattu=6.2.2011}}</ref> [[Merilohi|Merilohen]] nousu on parhaimmillaan loka-marraskuussa. Suurin Halistenkoskesta saatu [[merilohi]] on tiettävästi painanut noin 15 kiloa. <ref name=koroinen>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.koroinen.fi/index.php?option=com_content&view=article&id=260:aurajoen-kalat&catid=99:kalastus&Itemid=430|Nimeke=Aurajoen kalat|Viitattu=6.2.2011}}</ref> Marraskuussa Halistenkosken alapuolelle nousee myös suurikokoista [[vaellussiika]]a. <ref name=aurajokikalastus>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aurajoki.net/kalastus.php|Nimeke=Aurajoki.net - kalastus|Viitattu=6.2.2011}}</ref>
 +
 
 +
=== Kalastusluvat ===
 +
 
 +
Kalastusalueen sijainti: Turussa, Halistenkoskelta alavirtaan välillä Halistenkoski-Martinsilta.
 +
 
 +
Kalastusmuodot: [[heittouistin]], [[perho]]
 +
 
 +
Lupahinnat: 5 eur/vrk, 10 eur/vko, 50/kalenterivuosi. (Alle 18-vuotiaat: 2 eur/vrk, 5 eur/vko, 10 eur/kalenterivuosi).
 +
 
 +
Lupamyynti: Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Turkulaiset kalastustarvikeliikkeet, [[Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo]], Halistupa. <ref name=aurajokikalastus>{{Verkkoviite|Osoite=http://www.aurajoki.net/kalastus.php|Nimeke=Aurajoki.net - kalastus|Viitattu=6.2.2011}}</ref>
 +
 
 +
== Lähteet ==
 +
{{Viitteet}}
 +
 
 +
 
 +
[[luokka:kalapaikat Länsi-Suomi]]
 +
[[Luokka:Artikkelit]]
 +
[[Luokka:Kalapaikat Joki]]

Nykyinen versio 20. maaliskuuta 2011 kello 17.39

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!!


Halistenkoski on Aurajoen viimeinen koski, ennen kuin se laskee Turun keskustan läpi Saaristomereen. Halistenkoski sijaitsee Halisten kaupunginosassa, noin 4km Turun keskustasta. <ref name=perhorasia>Perhorasia - Halistenkoski. {{#if:23.1 2011|Viitattu 23.1 2011|}}</ref> Kosken yli menee kaksi siltaa - 30-luvulla rakennettu kevyen liikenteen silta sekä 80-luvulla rakennettu Halistensilta. <ref name=wikipedia>Wikipedia - Halistenkoski. {{#if:23.1 2011|Viitattu 23.1 2011|}}</ref> Kosken vieressä on myös vuodesta 1923 asti ollut Turun vesilaitos. Kalaporras rakennettiin vuonna 1995 lohikalojen kutupaikoille nousua helpottamaan. Aurajoki laskee seitsemän metriä Halistenkosken aikana. <ref name=wikipedia>Wikipedia - Halistenkoski. {{#if:23.1 2011|Viitattu 23.1 2011|}}</ref>

Historia[muokkaa]

Halistenkoski valjastettiin tuotantokäyttöön jo keskiajalla. Halistenkoskea ovat aikoinaan hyödyntäneet mm. verkatehdas, jauhomyllyjä ja vanuttamo. Aikaisimmat merkinnät paikalla sijainneesta myllystä on jo vuodelta 1352. <ref name=wikipedia>Wikipedia - Halistenkoski. {{#if:30.1 2011|Viitattu 30.1 2011|}}</ref>

Virtaama[muokkaa]

Halistenkosken virtaamaa on alettu seuraamaan vuonna 1938. Keskivirtaama Halistenkoskella on 6,9 kuutioa sekunnissa. Suurin mitattu luku on ollut 206 kuutiota sekunnissa ja huonoimpina aikoina virtaamaa ei ole lainkaan. <ref name=ymparisto>Ymparisto - Aurajoen vesistöalueen säännöstely. {{#if:31.1 2011|Viitattu 31.1 2011|}}</ref>

Pienoiskuvan luominen epäonnistui: Tiedosto puuttuu
Kesähelteillä virtaama pysyy aivan minimissään Halistenkoskella.

<googlemap version="0.9" lat="60.465067" lon="22.304435" zoom="15" width="300" height="300" overview="yes"> 60.464921, 22.304435 </googlemap>

Kalasto[muokkaa]

Koko Aurajoesta on tavattu kaiken kaikkiaan 37 kalalajia sekä ympyräsuiset nahkiainen sekä pikkunahkiainen. Halistenkoski lienee koko joen lajirikkain koski, sillä se on ensimmäinen nousueste mereltä katsottuna. Yleisimmät lajit ovat ahven, kiiski, kivennuolianen, hauki, särki, lahna, pasuri, salakka, turpa ja törö, sekä istutetut ja jokeen kudulle nousevat kirjolohi, meritaimen sekä merilohi. <ref name=koroinen>Aurajoen kalat. {{#if:31.1 2011|Viitattu 31.1 2011|}}</ref> Muita Aurajoesta tavattuja lajeja ovat ankerias, hietatokko, kivisimppu, kolmipiikki, kymmenpiikki, kuha, kuore, made, siika, silakka, sorva, säyne, vimpa, kivinilkka, miekkasärki, mutu, ruutana ja hopearuutana, sekä istutetut harjus, puronieriä, toutain, harmaanieriä, karppi ja suutari. <ref name=aurajoen kehittämisohjelma>Aurajoki.net - Aurajoen kehittämisohjelma. {{#if:31.1 2011|Viitattu 31.1 2011|}}</ref>

Kalaporras[muokkaa]

Halistenkosken kalaporras rakennettiin vuonna 1995 ja se kunnostettiin vuonna 2002 nahkiaisten nousun parantamiseksi. <ref name=TKK>TKK - Halistenkoski. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Halistenkosken kalatie on pystyrako- ja allastyyppisen kalaportaan yhdistelmä. Se koostuu 22 altaasta joiden syvyys on noin 1,5m. Altaiden pohjat on täytetty soralla. Koko porrasrakennelman putouskorkeus on 5,5 metriä. <ref name=Turkuai>Turkuai - Halistenkosken kalatie. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Kalatien ylimmässä altaassa on kalojen kiinniottolaite, joka mahdollistaa lajiston, lukumäärän ja painon seuraamisen. <ref name=LSkalastusalue>Lounais-Suomen Kalastusalue - Halistenkosken kalatie. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Yleisimmät kalatieltä tavattavat lajit ovat meritaimen, merilohi sekä kirjolohi. Muita yleisimpiä kalatieltä tavattavia lajeja ovat särki, vimpa sekä lahna. Niille virtaus on kuitenkin liian kova, joten ne nousevat kalatielle vain miedoimpien virtauksien aikana. Myös ankerias ja nahkiainen saattaa näyttäytyä altaissa. <ref name=koroinen>Aurajoen kalat. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref> Kalaportaaseen nousevien kalojen määrä riippuu suuresti Aurajoen vuosittaisesta vesimäärästä. Huippuvuonna 1998 lohikaloja nousi kalaportaan kautta noin 370 kappaletta, kun taas kuivana vuonna 2003 lohikaloja nousi vain kolmisenkymmentä kappaletta. <ref name=LSkalastusalue>Lounais-Suomen Kalastusalue - Halistenkosken kalatie. {{#if:3.2.2011|Viitattu 3.2.2011|}}</ref>

Kalastus ja muu virkistyskäyttö[muokkaa]

Halistenkoskella on hyvät virkistyskalastusmahdollisuudet. Lisäksi Halistenkosken padon yläpuolella on mahdollisuus vuokrata kanootti. <ref name=Aurajokimelonta>Aurajoki.net - Melonta. {{#if:6.2.2011|Viitattu 6.2.2011|}}</ref>

Kevät[muokkaa]

Keväällä Halistenkoskeen ensimmäisenä nousevat säyne, vimpa, kuore sekä kirjolohi. Myös joitain satunnaisia meritaimenia saattaa nousta koskeen kuoreitten perässä. Halistenkoskeen nousevat kirjolohet ovat peräisin lähinnä karanneista yksilöistä kalanviljelylaitoksilta.

Kesä[muokkaa]

Kesähelteillä Halistenkosken virtaama pysyy minimissään. Tämän vuoksi yleisimmät saaliskalat kesähelteillä ovat särkikalat särki, lahna sekä turpa. Myös ahven, hauki sekä taimenen ja lohen smoltit käyvät siiman päässä vähän väliä.

Syksy[muokkaa]

Alkusyksystä Halistenkoskeen alkaa nousemaan hyvä määrä meritaimenia. Niitä saadaan etenkin perholla. Myös virvelillä on hyvät mahdollisuudet meritaimen -saaliiseen. Halistenkoskesta onkin saatu Suomen ennätys meritaimen - 12.4kg. <ref name=koroinen>Aurajoen kalat. {{#if:6.2.2011|Viitattu 6.2.2011|}}</ref> <ref name=svk>Suomen Vapaa-ajan kalastajat - Suomen ennätyskalat. {{#if:6.2.2011|Viitattu 6.2.2011|}}</ref> Merilohen nousu on parhaimmillaan loka-marraskuussa. Suurin Halistenkoskesta saatu merilohi on tiettävästi painanut noin 15 kiloa. <ref name=koroinen>Aurajoen kalat. {{#if:6.2.2011|Viitattu 6.2.2011|}}</ref> Marraskuussa Halistenkosken alapuolelle nousee myös suurikokoista vaellussiikaa. <ref name=aurajokikalastus>Aurajoki.net - kalastus. {{#if:6.2.2011|Viitattu 6.2.2011|}}</ref>

Kalastusluvat[muokkaa]

Kalastusalueen sijainti: Turussa, Halistenkoskelta alavirtaan välillä Halistenkoski-Martinsilta.

Kalastusmuodot: heittouistin, perho

Lupahinnat: 5 eur/vrk, 10 eur/vko, 50/kalenterivuosi. (Alle 18-vuotiaat: 2 eur/vrk, 5 eur/vko, 10 eur/kalenterivuosi).

Lupamyynti: Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimisto, Turkulaiset kalastustarvikeliikkeet, Aurajoen opastuskeskus Myllärintalo, Halistupa. <ref name=aurajokikalastus>Aurajoki.net - kalastus. {{#if:6.2.2011|Viitattu 6.2.2011|}}</ref>

Lähteet[muokkaa]

<references />