Ero sivun ”Hietakampela” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 3: | Rivi 3: | ||
== Ulkonäkö == | == Ulkonäkö == | ||
| − | Heimonsa tapaan hietakampelan molemmat silmät ovat yleensä oikealla kyljellä. Varma tuntomerkki tämä ei ole, sillä kampeloissa on vasenkylkisiä samalla tapaa, kuin ihmisissä vasenkätisiä. | + | Heimonsa tapaan hietakampelan molemmat silmät ovat yleensä oikealla kyljellä. Varma tuntomerkki tämä ei ole, sillä [[kampelakalat|kampeloissa]] on vasenkylkisiä samalla tapaa, kuin ihmisissä vasenkätisiä. |
| − | Selkein tuntomerkki, jonka avulla hietakampelan erottaa [[punakampela]]sta tai [[kampela]]sta, on kylkiviivan pään takana tekemä puoliympyrän muotoinen kaari. Kahdella muulla kampelalajillamme kylkiviiva tekee pään takana vain loivan mutkan. Selkä- ja peräevä kaartuvat tasaisesti kulmaa muodostamatta. Ihossa on takareunastaan karheita | + | Selkein tuntomerkki, jonka avulla hietakampelan erottaa [[punakampela]]sta tai [[kampela]]sta, on kylkiviivan pään takana tekemä puoliympyrän muotoinen kaari. Kahdella muulla kampelalajillamme [[kylkiviiva]] tekee pään takana vain loivan mutkan. Selkä- ja peräevä kaartuvat tasaisesti kulmaa muodostamatta. Ihossa on takareunastaan karheita [[suomu]]ja. Isompia luukyhmyjä ei ole. |
Hietakampela on yleensä 20-25cm pitkä | Hietakampela on yleensä 20-25cm pitkä | ||
Versio 11. marraskuuta 2010 kello 20.54
Hietakampelaa (Limanda limanda) tavataan Suomen vesiltä satunnaisesti.
Ulkonäkö
Heimonsa tapaan hietakampelan molemmat silmät ovat yleensä oikealla kyljellä. Varma tuntomerkki tämä ei ole, sillä kampeloissa on vasenkylkisiä samalla tapaa, kuin ihmisissä vasenkätisiä.
Selkein tuntomerkki, jonka avulla hietakampelan erottaa punakampelasta tai kampelasta, on kylkiviivan pään takana tekemä puoliympyrän muotoinen kaari. Kahdella muulla kampelalajillamme kylkiviiva tekee pään takana vain loivan mutkan. Selkä- ja peräevä kaartuvat tasaisesti kulmaa muodostamatta. Ihossa on takareunastaan karheita suomuja. Isompia luukyhmyjä ei ole.
Hietakampela on yleensä 20-25cm pitkä
Väritys
Silmien puoleinen kylki on vaaleanruskea ja melko tasavärinen. Punaisia pilkkuja siinä ei ole.
Kutu
Hietakampela kutee keväällä, ei kuitenkaan tiettävästi Suomen merialueilla.
Ravinto
Hietakampela syö pääasiallisesti pohjaeläimiä.
Levinneisyys ja elinympäristö
Hietakampela on suomen merialueen satunnaislaji, joka on tunnistettu vesiltämme kahdesti 1930-luvulla, Hiittisissä ja Espoossa. Saattaa kuitenkin olla, että lajia on saatu pyydyksiin myöhemminkin, mutta sitä ei ole erotettu muista kampelalajeista. Yleisempi hietakampela on vasta eteläisellä Itämerellä Gotlannin eteläpuolella. Hietakampela elelee nimensä mukaisesti hikkapohjilla ja yleensä melko matalassa vedessä.