Ero sivun ”Hietatokko” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
'''Hietatokko''' (''Pomatoschistus minutus'') on pieni 4–5 cm:n pituinen [[meri]][[kala]]. Se on vaalean kellertävä, lähellä pohjaa kyhjöttävä kala, jonka voi nähdä jos sen pelästyttää liikkeelle haromalla hiekkapohjaa esimerkiksi akvaariohaavilla. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta.
+
{{Taksonomia/eläimet
 +
| nimi = Hietatokko
 +
| kuva = Hietatokko.jpg‎
 +
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 +
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 +
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 +
| alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata''
 +
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
 +
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 +
| alaluokka = ''Neopterygii''
 +
| lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes''
 +
| alalahko = ''Gobioidei''
 +
| heimo = [[Tokot]] ''Gobiidae''
 +
| suku = ''Pomatoschistus''
 +
| laji = ''minutus''
 +
}}
  
Hietatokko oleskelee kesäisin matalissa, talvella syvemmissä vesissä. Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti. Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja.
+
'''Hietatokko''' (''Pomatoschistus minutus'') on pieni 4–5 cm:n pituinen [[meri]][[kala]].  
  
Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys. Ne ovat linkki pohjaeläimistä kaloihin. Tokkoja syövät ainakin ahvenet, pienet [[turskat]], [[kampela]]t, [[piikkikampela]]t, [[kivinilkka|kivinilkat]], [[kuha]]t, [[simppu|simput]], isot [[kuore]]et ja [[siika|siiatkin]].
+
Se on vaalean kellertävä, muistuttaa serkkuaan liejutokkoa todella paljon. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta. Hietatokko oleskelee kesäisin matalassa vedessä ja vastaavasti talvella syvässä vedessä.
 +
 
 +
Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi [[mäti]]ä kuoriutumiseen asti.
 +
 
 +
Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja.
 +
 
 +
Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys.  
 +
 
 +
Sitä popsivat ainakin ahvenet, pienet [[turskat]], [[kampela]]t, [[piikkikampela]]t, [[kivinilkka|kivinilkat]], [[kuha]]t, [[simppu|simput]], isot [[kuore]]et ja  
 +
 
 +
[[siika|siiatkin]].
 +
 
 +
Kalataloudessa hietatokolla ei ole ravintoketjun osana olemista suurempaa virkaa.
  
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
  
 +
*{{Verkkoviite|Osoite = http://fi.wikipedia.org/wiki/Hietatokko|Nimeke = Wikipedia - Hietatokko}}
 
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
 
* Lauri Koli: Suomen kalat. 3. painos. WSOY, 2002.
 +
  
 
[[luokka:tokot]]
 
[[luokka:tokot]]

Nykyinen versio 25. maaliskuuta 2011 kello 18.06

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!!

Hietatokko (Pomatoschistus minutus) on pieni 4–5 cm:n pituinen merikala.

Se on vaalean kellertävä, muistuttaa serkkuaan liejutokkoa todella paljon. Sitä esiintyy koko Itämeren alueella, aivan lahtien perukoita lukuun ottamatta. Hietatokko oleskelee kesäisin matalassa vedessä ja vastaavasti talvella syvässä vedessä.

Se rakentaa pesän hiekkapohjalle esimerkiksi simpukankuoren tai ruukunsirpaleen alle, ja koiras vartioi mätiä kuoriutumiseen asti.

Pienten 1–3-senttisten hietatokkojen ravintoa ovat vesikirput, surviaissääskentoukat ja hankajalkaiset. Isommat, yli 3 senttimetrin mittaiset kalat syövät pääasiassa pienikokoisia katkoja.

Tokoilla, varsinkin hietatokolla, on matalien rannikkovesien ravintoketjussa tärkeä merkitys.

Sitä popsivat ainakin ahvenet, pienet turskat, kampelat, piikkikampelat, kivinilkat, kuhat, simput, isot kuoreet ja

siiatkin.

Kalataloudessa hietatokolla ei ole ravintoketjun osana olemista suurempaa virkaa.

Lähteet[muokkaa]