Muokataan sivua Itämeri
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 34: | Rivi 34: | ||
==Fysikaaliset ominaisuudet== | ==Fysikaaliset ominaisuudet== | ||
− | + | Itämeren valuma-alue ulottuu laajalle sitä ympäröivälle alueelle. Lisäksi sateet ovat sen valuma-alueella suhteellisen runsaita. Itämereen tuleekin joista ja sateista enemmän makeaa vettä kuin siitä haihtumalla poistuu. Yhteensä makean veden ylijäämä on noin 450 km³ vuodessa. Tanskan salmien kautta Itämereen virtaa keskimäärin yli kaksi kertaa tämä määrä, noin 1 200 km³. Jotta Itämeren vesimäärä pysyisi vakiona, noin 1 700 km³ vettä virtaa vuosittain pois Itämerestä. Keskimäärin virtauksen suunta on siis kohti Pohjanmerta. Teoreettisesti laskien vesi viipyy Itämeressä yli kaksi vuosikymmentä. Yleisesti ottaen Itämeren suolaisuus kasvaa lähempänä valtamerta. Siinä missä jokisuistojen vesi voi olla lähes makeaa, saattaa eteläisellä Itämerellä veden suolapitoisuus olla 20 promillea. Itämeren vesi on kerrostunutta ja sen lämpötila sekä suolapitoisuus saattavat muuttua vesipatsaassa huomattavasti. Kerrostuneisuuden voimakkuus kuitenkin vaihtelee eri merialueilla. | |
− | |||
+ | Ajoittain veden virtauksen suunta kääntyy päinvastaiseksi ja Pohjanmereltä virtaa Itämereen huomattavasti suolaisempaa vettä, ns. suolapulssi. Tällaisessa pulssissa suolaisempaa ja siis raskaampaa vettä tunkeutuu muutaman viikon kuluessa huomattavia määriä pohjaa pitkin. Saapuvan veden määrä vaihtelee. Vesi etenee edelleen kuukausien kuluessa kohti varsinaista Itämerta sekoittuen makeampaan veteen vain heikosti. Lisäksi se työntää tieltään kohti pintaa pohjan vähähappista vettä. Pulssit ovat suhteellisen harvinaisia, 1900-luvulla merkittäviä havaittiin kuusi kappaletta. Suolapulssit pitävät yllä Itämeren suolapitoisuutta ja niiden vuoksi se säilyy murtovesialtaana. | ||
+ | |||
+ | Itämerellä esiintyy vuosittain merijäätä, tavallisesti noin seitsemänä kuukautena vuodesta. Keskimäärin Itämeren pinta-alasta noin puolet saa jääpeitteen, leutoina jäätalvina ehkä vain neljäsosa. Eri vuosien väliset vaihtelut voivat olla suhteellisen suuria. Yleensä jäätyminen alkaa loka- tai marraskuussa. Jäiden lähtö alkaa huhtikuussa ja yleensä kesäkuun alkupuolelle mennessä Itämeri on jäätön. Meriveden jäätymispiste riippuu sen suolaisuudesta ja se vaihtelee itämerellä välillä -1 – -0,1 °C. | ||
+ | |||
+ | Runsaan makeanvedenkuormituksen ja vähäisen vedenvaihdon takia Itämeren vesi on voimakkaasti kerrostunutta. Pintavesi on heikkosuolaista, syvän veden kerros voimakassuolaista ja siis raskaampaa. Näiden vesimassojen väliin muodostuu kerros, jossa suolaisuuden vertikaalimuutos on suhteellisen suuri. Kerrosta kutsutaan halokliiniksi. Kerrostuneisuus estää vertikaalisekoituksen varsinaisella Itämerellä, ja hapen siirtymisen pinnalta pohjaan. Ainoa tapa saada uutta, hapekasta vettä varsinaisen Itämeren pohjalle on riittävän voimakas suolaisen Pohjanmeren pintaveden pulssi Itämerelle. | ||
== Biologia == | == Biologia == | ||
Rivi 44: | Rivi 48: | ||
Monet Itämereen sopeutuneet valtamerilajit ovat pienikokoisia [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]] eläviin verrattuna. Esimerkkeinä mainittakoon [[silakka]] (kääpiömuoto sillistä) ja [[sinisimpukka]], jotka ovat kooltaan ehkä viidesosan valtameressä elävistä. Tämä johtuu Itämeren vähäsuolaisuudesta ja pienestä koosta. | Monet Itämereen sopeutuneet valtamerilajit ovat pienikokoisia [[Pohjanmeri|Pohjanmeressä]] eläviin verrattuna. Esimerkkeinä mainittakoon [[silakka]] (kääpiömuoto sillistä) ja [[sinisimpukka]], jotka ovat kooltaan ehkä viidesosan valtameressä elävistä. Tämä johtuu Itämeren vähäsuolaisuudesta ja pienestä koosta. | ||
− | Itämeressä elää kaikkiaan noin 100 kalalajia. Kaupallisesti tärkeimpiä ovat [[turska]], [[silakka]], [[kilohaili]], [[lohi]], [[meritaimen]], [[nokkakala]], [[ankerias]], [[kampelat]] (tavallinen kampela, [[punakampela]], [[hietakampela]], [[piikkikampela]] ja [[silokampela]]) sekä murtoveden ja makean veden lajit ([[siika]], [[ahven]], [[hauki]], [[kuha]], [[muikku]], [[vimpa]], [[lahna]], [[kivinilkka]], [[särki]], [[kuore]] ja [[kolmipiikki]]). | + | Itämeressä elää kaikkiaan noin 100 kalalajia. Kaupallisesti tärkeimpiä ovat [[turska]], [[silakka]], [[kilohaili]], [[lohi]], [[meritaimen]], [[nokkakala]], [[ankerias]], [[kampelat]] (tavallinen kampela, [[punakampela]], [[hietakampela]], [[piikkikampela]] ja [[silokampela]]) sekä murtoveden ja makean veden lajit ([[siika]], [[ahven]], [[hauki]], [[kuha]], [[muikku]], [[vimpa]], [[lahna]], [[kivinilkka]], [[särki]], [[kuore]] ja [[kolmipiikki]]). Muutama kalalaji, erityisesti [[sampi]], on uhanalainen. |
== Ympäristöongelmat == | == Ympäristöongelmat == | ||
Rivi 71: | Rivi 75: | ||
Mannerjää alkoi sulaa voimakkaasti 14 700 vuotta sitten, jolloin muodostui [[Baltian jääjärvi]], makean veden allas [[Salpausselkä|Salpausselkien]] jäärajasta pitkälle Keski-Eurooppaan. Oletetaan, että hieman ennen Baltian jääjärveä Itämerellä olisi ollut yhteys Atlanttiin Tanskan seutuvilta. Seuraava kehitysvaihe oli [[Yoldiameri]], joka oli salmiyhteydessä [[Atlantin valtameri|Atlantin valtamereen]] Ruotsin suurten järvien [[Mälaren]]in ja [[Vänern]]in tienoilla sijainneen Närkensalmen kautta sekä ajoittain myös [[Vienanmeri|Vienanmereen]]. Tanskan salmet olivat vielä kiinni, koska maa oli siellä korkeammalla kuin Keski-Ruotsissa, missä jäätikkö oli painanut maankuoren syvälle, jota paitsi meren pinta kaikkialla maailmassa oli silloin vielä huomattavasti nykyistä alempana, koska osa nykyisestä merivedestä oli vielä laajoissa jäätiköissä varsinkin Pohjois-Amerikassa. Maankohoamisen vaikutuksesta Närkensalmi kuivui ja silloinen meriyhteys umpeutui, ja joksikin ajaksi Itämeren altaasta tuli makeavetinen [[Ancylusjärvi]]. Kun meren pinta edelleen nousi jäätiköiden sulamisen vuoksi, syntyivät Tanskan salmet ja Ancylusjärvi muuttui [[Litorinameri|Litorinamereksi]]. Nykyiselleen Itämeri on kehittynyt, kun se on maankohoamisen vuoksi se on vähitellen kutistunut ja myös sen suolapitoisuus on vähentynyt. Lisäksi [[Laatokka]] on irtautunut Itämerestä ja muuttunut järveksi. | Mannerjää alkoi sulaa voimakkaasti 14 700 vuotta sitten, jolloin muodostui [[Baltian jääjärvi]], makean veden allas [[Salpausselkä|Salpausselkien]] jäärajasta pitkälle Keski-Eurooppaan. Oletetaan, että hieman ennen Baltian jääjärveä Itämerellä olisi ollut yhteys Atlanttiin Tanskan seutuvilta. Seuraava kehitysvaihe oli [[Yoldiameri]], joka oli salmiyhteydessä [[Atlantin valtameri|Atlantin valtamereen]] Ruotsin suurten järvien [[Mälaren]]in ja [[Vänern]]in tienoilla sijainneen Närkensalmen kautta sekä ajoittain myös [[Vienanmeri|Vienanmereen]]. Tanskan salmet olivat vielä kiinni, koska maa oli siellä korkeammalla kuin Keski-Ruotsissa, missä jäätikkö oli painanut maankuoren syvälle, jota paitsi meren pinta kaikkialla maailmassa oli silloin vielä huomattavasti nykyistä alempana, koska osa nykyisestä merivedestä oli vielä laajoissa jäätiköissä varsinkin Pohjois-Amerikassa. Maankohoamisen vaikutuksesta Närkensalmi kuivui ja silloinen meriyhteys umpeutui, ja joksikin ajaksi Itämeren altaasta tuli makeavetinen [[Ancylusjärvi]]. Kun meren pinta edelleen nousi jäätiköiden sulamisen vuoksi, syntyivät Tanskan salmet ja Ancylusjärvi muuttui [[Litorinameri|Litorinamereksi]]. Nykyiselleen Itämeri on kehittynyt, kun se on maankohoamisen vuoksi se on vähitellen kutistunut ja myös sen suolapitoisuus on vähentynyt. Lisäksi [[Laatokka]] on irtautunut Itämerestä ja muuttunut järveksi. | ||
+ | |||
+ | === Itämeren vaiheet === | ||
+ | |||
+ | Yoldiameren vaihe (Baltian jääjärven jälkeinen Itämeri) alkoi kolmannen Salpausselän syntyessä, ja Ancylusvaihe päättyi Tanskan salmien avautumiseen. Itämeri kehittyi voimakkaasti varsinkin jääkauden jälkeisen holoseenivaiheen alussa, jolloin jäätikkö oli vielä vetäytymässä ja sulamassa ja maa kohosi. | ||
+ | |||
+ | Itämeren vaiheet (ajan nykyisen kronologian mukaan, jossa toinen Salpausselkä oli 11 600 ja kolmas 11 300 vuotta sitten): | ||
+ | |||
+ | {| border=1 style="border-collapse:collapse" | ||
+ | ! Vaihe | ||
+ | ! Suom. <br>lyhenne | ||
+ | ! Ajoitus (uusi kalibroitu). | ||
+ | ! Vanha ajoitus <!-- absoluuttinen, järjestelmällinen --> | ||
+ | ! Suolaa (promillea) | ||
+ | ! Orgaanista hiiltä | ||
+ | ! Muuta | ||
+ | |- | ||
+ | |Esi-Itämeri || ||>15 000?|| ? || || ||Baltian jääjärveä edeltävä <br>pieni lahtea muistuttava Itämeri? | ||
+ | |- | ||
+ | |'''[[Baltian jääjärvi]]''' ||Bj||15 000–11 580 || -10 160 || Suolaton || 0,5 || Päättyi, kun mannerjäätikkö suli Vänernin länsipuolella Billingenin vuoren alueella, salmi avautui Atlanttiin. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''[[Yoldiameri]]'''|| Ym ||11 580–10 800 || 10 160–9 000 (10 300-?) || 10 || 0,4 ||III Salpausselkä 11 300, jolloin Yoldiavaihe alkoi. Alueella kasvoi koivumetsää. | ||
+ | |- | ||
+ | |[[Echineismeri]] ||Em ||n. 10 800–9 800? || 9 000–8 600 || || ||Yoldian ja Ancyluksen välissä noin 400–500 vuotta, Yoldian alkuvaihe. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''[[Ancylusjärvi]]'''|| Aj ||10 800–9 000|| 9 000–8 000 || Suolaton || 1,2 || [[Oulujärvi]] syntyi. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''[[Mastogloiameri]]'''||Mas ||9 000–8 000|| 8 000–7 500/7 000 (7 500–7 000?)|| || ||Ancylusjärvi muuttuu vähitellen Litorinamereksi, 300–1000 vuotta Tanskan salmien avauduttua. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''[[Litorinameri]]''' ||Lm || 8000–4000|| 7 500/7 000/6 500–5 000/4 000 || jopa 20 || 3,0–5,5 ||Lämmin, atlanttinen kausi, joka päättyi noin 5 000 vuotta sitten. Lehtometsiä. Litorinameren alkuvaihe 8 500–8 000 Mastogloian jälkeen. Litorinameri oli suolaisempi kuin Itämeri nyt. Pohjanlahti oli nykyistä suurempi kauden alussa ja Tukholman ympäristö veden alla. | ||
+ | |- | ||
+ | |'''Itämeri'''||Im, Plm ||4000–0|| 6–9 || 3,0–5,5 || ||Limneameri, Post-Litorinameri (4 000-2 000 eaa.--> nyt) melko suolaton. | ||
+ | |} | ||
+ | |||
+ | <!-- | ||
+ | Itämeren vaiheiden ajoitus ja tiedot ajoituksesta vaihtelevat eri lähteissä, yllä olevassa taulukossa on pyritty etsimään paras yhteensopivuus vanhojen kalibroimattomien radiohiilivuosien, uusien kalibroitujen aikojen ja eri lähteiden kanssa. | ||
+ | |||
+ | Ajat kalibroimattomia radiohiilivuosia! | ||
+ | |||
+ | Kalibroidaan calPal-ohjelmalla | ||
+ | http://www.calpal-online.de/ | ||
+ | |||
+ | Bj 12500-10 200 uncal C-14 BP BP ->11 500 kalibroitu | ||
+ | Ym 10 000-9500 BP 11 500 – 10 800 kalibroitu | ||
+ | Aj 9500-8200 BP,10 800 – kalibroitu | ||
+ | Mas 8200- 7500 (..7300)BP ,10 000 kalibroitu | ||
+ | Lit 7500(7300)- , 10 000 -> kalibroitu | ||
+ | |||
+ | Bjj: 12600-11500 | ||
+ | Ym: 11500-10900 tai n.11300-n.10300 | ||
+ | Aj: 10900-8500 tai n.10300-n.8600 | ||
+ | Mas: 8500-8200 | ||
+ | Lm: 8200 | ||
+ | muinais-Päijänne:n.8600-7000 | ||
+ | --> | ||
== Lähteet == | == Lähteet == |