Kanadanhanhi

Kanadanhanhi (Branta canadensis) on suurikokoinen hanhilaji, jota on istutettu myös Suomeen.<ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Kanadanhanhi. {{#if:9.3 2011|Viitattu 9.3 2011|}}</ref>

Ulkonäkö ja koko

Kanadahanhella on musta pää, kaula, jalat ja nokka, sekä vaalea leuanalus. Valkoinen yläperä erottuu selvästi, ja vartalo on päältä harmaanruskea ja alta vaalea. Yksi sen helpoimmista tuntomerkeistä on pitkä ja ohut kaula. Kaulan tyvellä on vaalea selvärajaton rengas. Se on Suomen hanhilajeista suurin. Koiras painaa 3,5–7 kg, ja naaras 3–5,5 kiloa, pituuden ollessa 90–106 cm ja siipien kärkiväli 155–180 cm. Pienet poikaset ovat untuvapeitteisiä ja väriltään keltaisen ja vaaleanruskean kirjavia. Kasvaessaan ne muuttuvat tummanharmaiksi, ja syksyllä ne ovat jo samannäköisiä kuin aikuiset yksilöt. Kanadanhanhen erottaa valkoposkihanhesta suuren kokonsa, harmaanruskean ruumiinsa, vaalean rintansa ja pienten poskilla olevien valkoisten laikkujensa perusteella. Kanadanhanhella on monta eri alalajia, joista jokainen eroaa koossa, ulkonäössä ja käyttäytymisessä.<ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Kanadanhanhi. {{#if:9.3 2011|Viitattu 9.3 2011|}}</ref>

Levinneisyys

Kanadanhanhi on alunperin kotoisin Pohjois-Amerikasta, missä se pesii Kanadassa ja Yhdysvaltojen pohjoisosissa, ja talvehtii muualla Yhdysvalloissa ja Meksikossa. Se on Pohjois-Amerikan yleisin hanhilaji, arvio niiden lukumäärästä kyseisellä mantereella on 9-10 miljoonaa yksilöä. 1800-luvulla laji oli paikoitellen uhanalainen, mutta nykyään IUCN luokittelee sen elinvoimaiseksi. Euroopan ensimmäiset kanadanhanhi-yksilöt tuotiin Englantiin 1678. Ne olivat nimialalajia B. c. canadensis, mutta joukossa on saattanut olla myös B. c. maxima-alalajin yksilöitä. Tarkoituksena oli saada vesilintujalajistoon uusi isokokoinen riistalintu.<ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Kanadanhanhi. {{#if:9.3 2011|Viitattu 9.3 2011|}}</ref>Kannat kasvoivat nopeasti elinvoimaisiksi ja siirtoja suoritettiin 1930-luvulla Ruotsiin. Ilmeisesti sieltä harhaantuntut yksilö ammuttiin Hailuodosta 1955.<ref name=Suomen Metsästäjäliitto>Kanadanhanhi. {{#if:9.3 2011|Viitattu 9.3 2011|}}</ref>

Levinneisyys Suomessa

Ensimmäiset istutukset Suomeen tehtiin vuonna 1964 Porvoon lähistölle. Aluksi näytti siltä, että laji ei kotiutuisi. Istutuksia kuitenkin jatkettiin siirtämällä lintuja Ruotsista Lounais-Suomeen ja myöhemmin muuallekin. Kantojen raju runsastuminen alkoi 1980-luvun jälkipuoliskolla ja jatkuu edelleenkin. Nykyään Kanadanhanhien päälevinnäisyysalueena ovat lounaisen Suomen rannikkovedet. Sieltä linnut ovat levinneet Varsinais-Suomen ja Uudenmaan järville. Kanadanhanhi leviää kaiken aikaa myös Pohjanlahden rannikkoa ylöspäin. Itäisellä Suomenlahdellakin kanadanhanhia tavataan, joskin paljon vähäisemmässä määrässä kuin lännempänä. Sisämaassa kanadanhanhia tavataan hajanaisesti Vaasa–Joensuu -linjan eteläpuolella. Myös Länsi-Lapissa on pieni vakituinen kanadanhanhikanta. Se kuuluu myös Ahvenanmaan linnustoon.<ref name=Suomen Metsästäjäliitto>Kanadanhanhi. {{#if:9.3 2011|Viitattu 9.3 2011|}}</ref>

Elinympäristö ja ravinto

Kanadanhanhet pärjäävät monenlaisissa ympäristöissä. Ne suosivat ruohikkoisia merenlahtia ja järviä, ja puolustavat yllättävän agressiivisesti reviiriään. Kanadanhanhi ei kilpaile elinympäristöstä muiden metsästettävien hanhiemme kanssa, sillä merihanhi on saariston laji ja metsähanhi asuu pohjoisen rimmillä. Ne ovat ihmistä kohtaan pelottomia ja ovat oppineet (Amerikassa ja muualla Euroopassa, ei liiemmin Suomessa)hyödyntämään meheväruohoisia alueita kuten puistoja, golf-kenttiä ja pihanurmikoita, joilla Euroopan alkuperäiset, arat hanhilajit eivät esiinny. Amerikassa golfkenttiä on jopa jouduttu ruiskuttamaan erilaisilla hanhikarkottimilla. Suuret hanhenulostemäärät esimerkiksi uimarannoilla ja hanhien meluisuus sekä niiden ruokailu oraspelloilla ovat nykyisin hyviä syitä siihen, että kanadanhanhien määrää pyritään rajoittamaan sekä Amerikassa, että Euroopassa. Ruokaileva hanhi näet ulostaa muutaman minuutin välein. Kanadanhanhien ruokavalioon kuuluu enimmäkseen kaikenlaisia vesikasvien osia, mutta ne saattavat syödä myös rantapensaiden tuoreita versoja ja pelloilla kasvavaa orasta. Hyönteiset, etanat ja muut selkärangattomat ovat lisäravintoa.<ref name=wikipedia>Wikipedia.fi - Kanadanhanhi. {{#if:9.3 2011|Viitattu 9.3 2011|}}</ref>

Lisääntyminen ja muutto

Kauempana talvehtineet linnut saapuvat Suomeen huhtikuussa. Pesä on kuolleista kasvinosista ja mudasta koottu rypäs ja sijaitsee joko rannalla tai veden ympäröimällä mättäällä. Naaras munii 4–7 munaa, ja muninnan alettua pariskunta pysyttelee tiiviisti yhdessä ja vapaana oleva puoliso käy ärhäkästi kaikkien pesää lähestyvien häiritsijöiden päälle. Talvehtiminen tapahtuu Etelä-Ruotsin ja Itämeren eteläosissa. Leutoina talvina osa linnuista talvehtii Suomessa.<ref name=Suomen Metsästäjäliitto>Kanadanhanhi. {{#if:9.3 2011|Viitattu 9.3 2011|}}</ref>

Lähteet

<references />