Muokataan sivua Keurusselkä

{{järvi
| kartta = <googlemap version="0.9" lat="62.163258" lon="24.667053" type="map" zoom="11" width="300" selector="no" controls="none">
62.172394, 24.67598
Keurusselkä.
62.174504, 24.603195
</googlemap>
| kuvateksti = Keurusselän kartta
| järven nimi = Keurusselkä
| valtio = Suomi
| paikkakunta = Keuruu, Mänttä ja Vilppula
| pinta-ala = 117,3 km²
| suurin syvyys 40m
| keskisyvyys = 6,4m
}}


'''Keurusselkä''' on Suomen 40. suurin [[järvi]]. Järvi kuuluu Kokemäenjoen vesistöön (Keuruun reitti) ja sijaitsee Keuruun ja Mänttä-Vilppulan kuntien alueilla Länsi-Suomen läänissä.
Vedenaatuluokitus: hyvä/tyydyttävä

==Profiili==

Keurusselkää käytetään vedenhankintaan, loma-asutukseen ja kalatalouteen. Noin 86 % Keurusselän vesistöalueesta on Keski-Suomen maakunnassa ja 14 % Pirkanmaan puolella. 27 kilometriä pitkän järven etelärannalla sijaitsee Mäntän keskustaajama ja pohjoisrannalla vastaavasti Keuruun keskustaajama. Järven keskisyvyys - 6,4 metriä - on lähellä Suomen järvien kokonaiskeskisyvyyttä (noin 7m). Keurusselän syvimmät kohdat sijaitsevat [[Korpisensaari|Korpisensaaren]] pohjoispuolella. Mäntän suunnassa järvi on matalampaa ja [[saari]]a on tiheämmässä. Syvin kohta on 40 metriä. Keurusselkä sai kansainvälistä huomiota vuonna 2004, kun kaksi harrastajageologia löysivät törmäyskraatterin järven länsirannalta. Kraatteri on niin vanha, ettei sen törmäyskuoppaa ole enää tunnistettavissa.

Vuonna 1986 rakennettu 31,3 metriä pitkä siipiratasalus M/S Elias Lönnrot harjoittaa kesäisin säännöllistä matkustajaliikennettä Keurusselällä. Järven itärannalla sijaitsee vuorineuvos Gösta Serlachiuksen vuonna 1927 rakennuttama Liukon metsästysmaja. Hyvin säilyneen metsästysmajan rakennushistoriallista arvoa on luonnehdittu huomattavaksi. Populaarikultturissa järvi tunnetaan muun muassa Juha Vainion sävelmästä Keurusselän sini.

== Kalastus ==
*Kalakannat
**Ahven: *****
**Hauki: *****
**Kuha: *****
**Muikku: ***
**Järvilohi: **
**Järvitaimen: **

Keurusselkää pidetään oivallisena kalastusvetenä, erityisesti sen [[kuha]]-, [[hauki]]- ja [[ahven]]kannat ovat poikkeuksellisen suuria. Myös [[muikku]]järvenä Keurusselkä on otollinen.[8]
[[Kuha]]n alamitta on '''42cm''' kaikilla  Keuruun kalastusalueen järvialueilla. Rasvaeväleikatun [[järvitaimen]]en ja [[järvilohi|järvilohen]] alamitta on 60cm. 

==Lähteet==
*http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=192167&lan=FI
*http://www.kuhamaa.fi/jarvet/ruovesi
*http://www.environment.fi/print.asp?contentid=69583&lan=en&clan=en
*H. Ilus, S. Klemola, V.-P. Vartti, J. Mattila, T.K. Ikäheimonen: 137Cs in aquatic organisms in the southern Lake Keurusselkä (Finland) 
*L. Pesonen, S. Hietala, M. Poutanen, J. Moilanen, M. Lehtinen, H. Ruotsalainen: The Keurusselkä Meteorite Impact Structure, Central Finland: Geophysical Data
*Moilanen, Jarmo. Keurusselän törmäysjäljen löytyminen. Suomen törmäyskraatterit. Luettu 2006-05-09.
*http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=59289&lan=fi

[[luokka:Kalapaikat Länsi-Suomi]]
[[Luokka:Suomen järvet]]
[[Luokka: Artikkelit]]
[[Luokka:Kalapaikat Järvi]]