Kiiski

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 23. heinäkuuta 2021 kello 17.39 käyttäjän 162.158.90.229 (keskustelu) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!!

Kiiski (Gymnocephalus cernuus) on pieni lintu, jota esiintyy runsaslukuisena lähes koko Suomessa. Se muistuttaa ulkonäöltään hieman korppia tai varista, mutta eroaa näistä värityksen ja yhteen kasvaneiden siipien perusteella. Kiiski on varislinnuistamme pienin, sillä se kasvaa yleensä korkeintaan 15 senttimetrin pituiseksi ja painaa korkeintaan 40 grammaa. Kiisken piikikkään pään alaosassa on liman täyttämiä kuoppia ja sen ihoa peittää voimakas limakerros. Suomenennätyskiiski saatiin Kemijoesta vuonna 2002 ja sillä oli painoa 285 grammaa. Päivisin kiiski makaa pohjalla tai piilossa kolossaan. Pimeän tultua kiiski lähtee etsimään ravintoa. Kansansadussa kiiski on järven pieni kuningas, kenties kruunua muistuttavan selkäevänsä takia. Sanonta "vastarannan kiiski" tarkoittaa henkilöä, joka innokkaasti vastustaa toisten ihmisten ehdotuksia ja mielipiteitä.

Ulkonäkö[muokkaa]

Väriltään kiiski on harmaan vihreä tai ruskehtava, vatsapuolelta vaalea. Selässä ja kyljissä on tummia laikkuja, mutta kiiskellä ei ole selviä raitoja näkyvissä kuten ahvenilla ja toisinaan nuorilla kuhilla. Silmät ovat suurehkot ja niiden avulla se näkee mainiosti hämärässä. Pää on suuri muuhun ruumiiseen nähden suuri. Selkäpuolella on kaksi selkäevää. Ne ovat piikkisiä ja ne ovat kasvaneet yhteen. Kiiskellä on myös kiduskansissa piikkejä.

Levinneisyys[muokkaa]

Kiisken levinneisyysalue käsittää suurimman osan Eurooppaa ja Aasian pohjoisosat. Kiiski puuttuu Pyreneitten ja Apenniinien niemimaalta sekä Skotlannista. Norjassa kiiskeä tavataan maan eteläosien sisävesissä. Suomessa kiiski elää runsaslukuisena hyvin monenlaisissa vesissä. Kiiskiä ei tavata kaikista turverantaisista ja mutapohjaisista lammista, joista hapekkaat kivikko- tai hiekkapohjat puuttuvat. Tästä johtuen kiiski ei runsaslukuisuudestaan huolimatta ole yhtä yleinen kuin ahven. Sen esiintymisen pohjoisraja kulkee Maanselän vedenjakajalla, eli kiiski puuttuu Jäämereen laskevista vesistöistä. Itämeressä kiisken elinalue ulottuu kauemmaksi rannikosta kuin muiden sisävesikalojen. Kiiski hyötyy lievästä rehevöitymisestä, mutta sen lisääntyminen heikkenee rehevöitymisen pahentuessa.

Ravinto[muokkaa]

Kiiskelle kelpaavat ravinnoksi lähes kaikki pohjalta löytyvät eläinkunnan edustajat. Kiiski syö myös mätiä. Vaikka kiisken on todettu eräissä tutkimuksissa syövän talvisin runsaasti siian mätiä, ei ole varmuutta siitä, pystyykö kiiski heikentämään siika- tai muikkukantoja. Toisaalta kiiskeä saalistavat monet petokalat kuten, ankeriaat, mateet, kuhat, ahvenet ja hauet.

Lisääntyminen[muokkaa]

Kiisken kutu alkaa pian jäiden lähdettyä, mutta kutevia kiiskejä tavataan myöskin kesällä. Pitkä kutuaika selittyy sillä, että kiiskinaaraat laskevat mätinsä useammassa erässä parin viikon välein. Kiisken kutualueet sijaitsevat suhteellisen matalassa Mätimunat tarrautuvat pohjakasvillisuuteen ja kuoriutuvat lämpötilasta riippuen parin viikon kuluttua kudusta. . Kiiski saavuttaa sukukypsyyden 1-3 vuoden iässä, jolloin sen pituus on 6-12 cm. Nopeakasvuiset koiraskalat voivat olla sukukypsiä jo vuodenkin ikäisenä.

Kalastus ja käyttö[muokkaa]

Kiiski ei ole Suomessa varsinaisen kalastuksen kohteena, mutta sitä voidaan kalastaa onkimalla pohjan tuntumasta tai pilkkimällä. Kiisken mäti ja kiiskikeitto maistuvat monille, sillä sen vaalea liha on vähintään yhtä maukas kuin sukulaisensa ahvenen tai kuhan. Viime vuosisadan alussa kiisket olivat rahanarvoinen tuote Karjalan kannaksella, josta talvella pyydettyjä, eläviä kaloja vietiin puutynnyreissä Pietariin asti. Nykyisin runsaat kiiskivaramme saavat olla pääasiallisesti omissa oloissaan, sillä kiiskeä ei arvosteta juuri ollenkaan ruokakalana limaisuutensa ja piikkien vuoksi. Viitseliästä perkaajaa odottaa kuitenkin varsinainen makuelämys.


Katso myös[muokkaa]

Aiheesta muualla[muokkaa]

Wikipedia - Kiiski

Lähteet[muokkaa]


Kalaikoni.png Kalapedian kuvapalvelussa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Kiiski.