Ero sivun ”Kirjohylje” versioiden välillä
p |
|||
| Rivi 18: | Rivi 18: | ||
}} | }} | ||
| − | '''Kirjohylje''' (''Phoca vitulina)'' on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa. | + | '''Kirjohylje''' (''Phoca vitulina)'' on pienikokoinen hylje, jota tavataan [[Itämeri|Itämeren]] eteläosassa, [[Atlantti|Pohjois-Atlantilla]] ja [[Tyyni Valtameri|Tyynen valtameren]] pohjoisosassa. |
Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös [[tenojoki|Tenojoessa]]). | Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös [[tenojoki|Tenojoessa]]). | ||
| Rivi 25: | Rivi 25: | ||
== Ulkonäkö == | == Ulkonäkö == | ||
| − | + | Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. Koiras on naarasta kookkaampi. Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros. | |
| − | Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. | ||
| − | |||
| − | Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. | ||
| − | |||
| − | Koiras on naarasta kookkaampi. | ||
| − | |||
| − | Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. | ||
| − | |||
| − | Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros. | ||
== Elintavat == | == Elintavat == | ||
| − | Kirjohylkeet ruokailevat [[meri|meressä]] mutta nousevat kivirannoille ja vuorovesirannoille, lepäämään, synnyttämään ja imettään poikasiaan. | + | Kirjohylkeet ruokailevat [[meri|meressä]] mutta nousevat kivirannoille ja vuorovesirannoille, lepäämään, synnyttämään ja imettään poikasiaan.Ne syövät pääsääntöisesti [[kala]]a, mm. [[silli|sillejä]], [[ankerias|ankeriaita]], [[turska]]a ja [[kampela|kampeloita]].Myös [[katkarapu|katkaravut]] ja [[kalmari]]t maistuvat niille. Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa. Ne voivat sukeltaa jopa 50metrin syvyyteen ja pysyä veden alla 10minuuttia. Nuoret hylkeet voivat vaeltaa satoja kilometrejä. |
| − | |||
| − | Ne syövät pääsääntöisesti [[kala]]a, mm. [[silli|sillejä]], [[ankerias|ankeriaita]], [[turska]]a ja [[kampela|kampeloita]]. | ||
| − | |||
| − | Myös katkaravut ja | ||
| − | |||
| − | Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa. | ||
| − | |||
| − | Ne voivat sukeltaa jopa 50metrin syvyyteen ja pysyä veden alla 10minuuttia. | ||
| − | |||
| − | Nuoret hylkeet voivat vaeltaa satoja kilometrejä. | ||
== Lisääntyminen == | == Lisääntyminen == | ||
| − | Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin. | + | Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin. Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa. Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös [[vuorovesi]]rannoille, sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen. Energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana. Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta. Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla. |
| − | |||
| − | Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa. | ||
| − | |||
| − | Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös | ||
| − | sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen. | ||
| − | |||
| − | Energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana. | ||
| − | |||
| − | Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta. | ||
| − | |||
| − | Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla. | ||
== Kirjohylje ja ihminen == | == Kirjohylje ja ihminen == | ||
| − | Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. | + | Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] kirjohyljekanta romahti vuonna 1988 kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi. |
| − | |||
| − | Pohjanmeren kirjohyljekanta romahti vuonna 1988 kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi. | ||
| − | |||
Nykyinen versio 7. syyskuuta 2013 kello 09.29
Kirjohylje (Phoca vitulina) on pienikokoinen hylje, jota tavataan Itämeren eteläosassa, Pohjois-Atlantilla ja Tyynen valtameren pohjoisosassa.
Suomessa kirjohyljettä on tavattu satunnaisesti (myös Tenojoessa).
Ulkonäkö[muokkaa]
Kirjohylje on muihin hylkeisiin verrattuna pieni ja hoikka. Aikuisen hylkeen pituus on noin 140-170 cm ja paino noin 100-150 kg. Koiras on naarasta kookkaampi. Väriltään kirjohylje on harmaan laikukas, värityksessä on maantieteellisiä eroja. Muiden hylkeiden tapaan kirjohylkeellä on nahan alla paksu rasvakerros.
Elintavat[muokkaa]
Kirjohylkeet ruokailevat meressä mutta nousevat kivirannoille ja vuorovesirannoille, lepäämään, synnyttämään ja imettään poikasiaan.Ne syövät pääsääntöisesti kalaa, mm. sillejä, ankeriaita, turskaa ja kampeloita.Myös katkaravut ja kalmarit maistuvat niille. Saalistaessaan kirjohylkeet liikkuvat yksin mutta maalla ne voivat makailla pienissä ryhmissä. Makailupaikat ovat usein hiekkarannoilla tai saaristossa. Ne voivat sukeltaa jopa 50metrin syvyyteen ja pysyä veden alla 10minuuttia. Nuoret hylkeet voivat vaeltaa satoja kilometrejä.
Lisääntyminen[muokkaa]
Naarat tulevat sukukypsiksi noin kolmen vuoden iässä, urokset hieman myöhemmin. Poikasenkantoaika on noin 10,5- 11 kuukautta. Emo synnyttää yhden kuutin kesä-heinäkuussa. Synnytys tapahtuu normaalisti kivikkorannalle, mutta kirjohylje voi synnyttää myös vuorovesirannoille, sillä kuutti kykenee uimaan melko pian syntymänsä jälkeen. Energiapitoisen maidon ansiosta kuutti kasvaa ja vahvistuu nopeasti: sen paino kaksinkertaistuu 4-6 viikkoa kestävän imetysjakson aikana. Naaraiden hoitaessa poikasiaan urokset kilpailevat keskenään naaraiden suosiosta. Pian lisääntymisajan jälkeen kirjohylkeet vaihtavat karvansa, jolloin ne viihtyvät suurimman osan ajastaan rannalla.
Kirjohylje ja ihminen[muokkaa]
Kirjohyljettä on metsästetty lihan, nahan ja traanin takia. Pohjanmeren kirjohyljekanta romahti vuonna 1988 kolmasosaan niihin iskeneen sairauden vuoksi.
Lähteet[muokkaa]
- Wikipedia - Kirjohylje. {{#if:|Viitattu |}}
- Merinisäkäsakatemia - Kirjohylje. {{#if:|Viitattu |}}