Ero sivun ”Kivinilkka” versioiden välillä
p |
|||
| (2 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | [[ | + | {{Taksonomia/eläimet |
| + | | nimi = Kivinilkka | ||
| + | | kuva = kivinilkka.gif | ||
| + | | domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya'' | ||
| + | | kunta = Eläinkunta ''Animalia'' | ||
| + | | pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata'' | ||
| + | | alajakso =Selkärankaiset ''Vertebrata'' | ||
| + | | yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes'' | ||
| + | | luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii'' | ||
| + | | alaluokka = ''Neopterygii'' | ||
| + | | lahko = [[Ahvenkalat]] ''Perciformes'' | ||
| + | | heimo = Kivinilkat ''Zoarcidae'' | ||
| + | | suku = ''Zoarces'' | ||
| + | | laji = ''viviparus'' | ||
| + | }} | ||
'''Kivinilkka''' (''Zoarces viviparus'') on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja [[Itämeri|Itämeressä]] elävä vihertävän harmaa pohjakala. | '''Kivinilkka''' (''Zoarces viviparus'') on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja [[Itämeri|Itämeressä]] elävä vihertävän harmaa pohjakala. | ||
==Ulkonäkö== | ==Ulkonäkö== | ||
| − | Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta pitkulaisen muotonsa takia, muttei ole sille mitään sukua. Koska kivinilkka on aito pohjakala, ei sillä ole lainkaan [[uimarakko]]a. Suurin Suomessa | + | Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta pitkulaisen muotonsa takia, muttei ole sille mitään sukua. Koska kivinilkka on aito pohjakala, ei sillä ole lainkaan [[uimarakko]]a. Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa. |
==Levinneisyys== | ==Levinneisyys== | ||
| − | Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Briettein saarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa. | + | Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: [[Vienanmeri|Vienanmereltä]] [[Barentsinmeri|Barentsinmerelle]] ja etelässa Englannin kanaaliin ja Briettein saarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja [[Pohjanmeri|Pohjanmeren]] matalissa osissa. |
==Lisääntyminen ja elintavat== | ==Lisääntyminen ja elintavat== | ||
| Rivi 13: | Rivi 27: | ||
==Kalastus ja käyttö== | ==Kalastus ja käyttö== | ||
| − | Kivinilkka on esimerkiksi | + | Kivinilkka on esimerkiksi Baltiassa suosittu ruokakalana. Kypsennettäessä sen selkäranka ja ruodot muuttuvat vihreiksi vivianiitti-nimisen väriaineen vaikutuksesta. Suomessa sitä ei erityisesti pyydetä eikä sillä ole taloudellista merkitystä. |
| + | |||
| + | ==Lähteet== | ||
| + | |||
| + | * {{Verkkoviite|Osoite=http://fi.wikipedia.org/wiki/Kivinilkka|Nimeke= Wikipedia - Kivinilkka}} | ||
[[luokka:kivinilkat]] | [[luokka:kivinilkat]] | ||
| + | [[Luokka: Suomalaiset kalalajit]] | ||
Nykyinen versio 24. heinäkuuta 2011 kello 10.45
Kivinilkka (Zoarces viviparus) on 20-30 cm pitkäksi kasvava ja Itämeressä elävä vihertävän harmaa pohjakala.
Ulkonäkö[muokkaa]
Erikoista kalassa on erillisen pyrstöevän puuttuminen ja niskasta lähes pyrstöön ulottuva selkäevä. Suu on suuri ja huulet paksut. Rintaevät ovat erittäin suuret. Kala muistuttaa hieman pientä madetta pitkulaisen muotonsa takia, muttei ole sille mitään sukua. Koska kivinilkka on aito pohjakala, ei sillä ole lainkaan uimarakkoa. Suurin Suomessa 2000-luvulla pyydetty kivinilkka painoi 485 grammaa.
Levinneisyys[muokkaa]
Kivinilkkaa tavataan Atlantin koillisosassa: Vienanmereltä Barentsinmerelle ja etelässa Englannin kanaaliin ja Briettein saarten lähivesille ulottuvalla alueella, sekä Itämeren ja Pohjanmeren matalissa osissa.
Lisääntyminen ja elintavat[muokkaa]
Kivinilkka on ainoa suomalainen kala, joka synnyttää eläviä poikasia. Parittelu tapahtuu elo-syyskuussa, ja poikaset kuoriutuvat naaraan munarauhasessa noin kuukauden kuluttua hedelmöityksestä. Kuoriutumisen jälkeen poikaset elelevät munarauhasessa vielä tammikuulle, jolloin ne syntyvät noin 4 cm:n mittaisina. Kivinilkat syövät pohjaeläimiä kuten siiroja ja katkoja.
Kalastus ja käyttö[muokkaa]
Kivinilkka on esimerkiksi Baltiassa suosittu ruokakalana. Kypsennettäessä sen selkäranka ja ruodot muuttuvat vihreiksi vivianiitti-nimisen väriaineen vaikutuksesta. Suomessa sitä ei erityisesti pyydetä eikä sillä ole taloudellista merkitystä.
Lähteet[muokkaa]
- Wikipedia - Kivinilkka. {{#if:|Viitattu |}}