Ero sivun ”Kivisimppu” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{Taksonomia/eläimet
 
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Isosimppu
+
| nimi = Kivisimppu
 
| status = Elinvoimainen
 
| status = Elinvoimainen
 
| kuva = Kivisimppu.jpg  
 
| kuva = Kivisimppu.jpg  

Nykyinen versio 20. toukokuuta 2011 kello 10.00

ON KAKKAPERSE
Kivisimppu
Kivisimppu.jpg
Uhanalaisuusluokitus: Elinvoimainen
Tieteellinen luokittelu
{{#if:Aitotumaiset Eucarya|| Domeeni || __ || Aitotumaiset Eucarya {{#if:Eläinkunta Animalia|| Kunta || __ || Eläinkunta Animalia {{#if:Selkäjänteiset Chordata|| Pääjakso || __ || Selkäjänteiset Chordata {{#if:Selkärankaiset Vertebrata|| Alajakso || __ || Selkärankaiset Vertebrata {{#if:LuukalatOsteichthyes|| Yläluokka || __ || LuukalatOsteichthyes {{#if:ViuhkaeväisetActinopterygii|| Luokka || __ || ViuhkaeväisetActinopterygii {{#if:Neopterygii|| Alaluokka || __ || Neopterygii {{#if:SimppukalatScorpaeniformes|| Lahko || __ || SimppukalatScorpaeniformes {{#if: || Alalahko || __ || {{#if:SimputCottidae|| Heimo || __ || SimputCottidae {{#if:Cottus|| Suku || __ || Cottus {{#if:gobio|| Laji || __ || gobio

Kivisimppu (Cottus gobio) on pieni rantavesien pohjakala.

Kivisimppu on Euroopassa laajalti esiintyvä sisävesikala, joka kuitenkin pystyy elämään myös pohjoisen Itämeren vähäsuolaisessa murtovedessä. Suomessa sen luontainen levinneisyys kattaa lähes koko maan Koillismaata ja Pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Ihmisen toimesta se on kuitenkin levinnyt myös Tenojoen vesistöön.

Kivisimppu viihtyy virtaavien vesien kivikkopohjilla sekä järvien ja Itämeren matalilla kivikkorannoilla, elinympäristöissä joissa happipitoisuus on lajille riittävän korkea. Näiltä vesiltä se löytää niin kutu-, saalistus- kuin suojapaikkansa.

Kivisimppu on paikallinen kala. Kesällä se voi vaihtaa piilopaikkaansa mutta vain muutamien metrien sisällä, talveksi se hakeutuu syvempiin vesiin.

Kivisimppu kutee pian jäiden lähdettyä rantakivikkoon. Koiras valmistaa kiven alle pesäkolon, jonka kattoon naaras asettaa mätinsä. Koiras jää vartioimaan pesää.

Täysikasvuiset kivisimput ovat 2–3 vuoden ikäisinä yleensä 6–9 cm pitkiä, harvemmin tavataan yli kymmensenttisiä. Koiraat ovat samanikäisiä naaraita suurempia.

Kivisimppu syö hyönteisten toukkia ja vesisiiroja sekä jonkin verran muiden kalojen mätiä.

Kivisimppua on kutsuttu myös kivikalaksi.

Lähteet[muokkaa]

Wikipedia - Kivisimppu. {{#if:|Viitattu |}}