Ero sivun ”Koho-onginta” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | '''Koho-onginta''' on perinteinen ja useimmille tuttu ongintatapa. [[Koho]]-ongen osat ovat: [[vapa]], [[siima]], [[koho]], [[paino]] ja [[koukku]]. Vapaan on kiinnitetty vavan mittainen, tai vähän lyhyempi tai pidempi [[siima]]. Siima ei saa olla liian pitkä, muuten heittäminen on vaikeaa. Kohon ja painon tulisi olla suhteessa toisiinsa siten, että kun kala napsii matoa, tai muuta syöttiä, se tuntee mahdollisimman vähän kohon aiheuttamaa vastusta. Onki heitetään veteen ja jäädään seuraamaan kohon liikkeitä. Kohosta voi päätellä, milloin kala on syötin kimpussa ja milloin vastanykäys kannattaa tehdä. Koho-onkea voi käyttää matalasta vedestä muutaman metrin syvyyteen saakka. Sitä syvemmässä vedessä kannattaa käyttää [[pohjaonginta|pohjaonkea]] tai [[kelaongonta|kelaonkea]], jossa on liukukoho. | + | '''Koho-onginta''' on perinteinen ja useimmille tuttu ongintatapa. [[Koho]]-ongen osat ovat: [[vapa]], [[siima]], [[koho]], [[paino]] ja [[koukku]]. Vapaan on kiinnitetty vavan mittainen, tai vähän lyhyempi tai pidempi [[siima]]. Siima ei saa olla liian pitkä, muuten heittäminen on vaikeaa. Kohon ja painon tulisi olla suhteessa toisiinsa siten, että kun kala napsii matoa, tai muuta syöttiä, se tuntee mahdollisimman vähän kohon aiheuttamaa vastusta. Onki heitetään veteen ja jäädään seuraamaan kohon liikkeitä. Kohosta voi päätellä, milloin kala on syötin kimpussa ja milloin vastanykäys kannattaa tehdä. Koho-onkea voi käyttää matalasta vedestä muutaman metrin syvyyteen saakka. Sitä syvemmässä vedessä kannattaa käyttää [[pohjaonginta|pohjaonkea]] tai [[kelaongonta|kelaonkea]], jossa on liukukoho.[[Tiedosto:Onkilaite.JPG]] |
[[luokka:ongintatekniikat]] | [[luokka:ongintatekniikat]] | ||
Versio 7. maaliskuuta 2010 kello 11.30
Koho-onginta on perinteinen ja useimmille tuttu ongintatapa. Koho-ongen osat ovat: vapa, siima, koho, paino ja koukku. Vapaan on kiinnitetty vavan mittainen, tai vähän lyhyempi tai pidempi siima. Siima ei saa olla liian pitkä, muuten heittäminen on vaikeaa. Kohon ja painon tulisi olla suhteessa toisiinsa siten, että kun kala napsii matoa, tai muuta syöttiä, se tuntee mahdollisimman vähän kohon aiheuttamaa vastusta. Onki heitetään veteen ja jäädään seuraamaan kohon liikkeitä. Kohosta voi päätellä, milloin kala on syötin kimpussa ja milloin vastanykäys kannattaa tehdä. Koho-onkea voi käyttää matalasta vedestä muutaman metrin syvyyteen saakka. Sitä syvemmässä vedessä kannattaa käyttää pohjaonkea tai kelaonkea, jossa on liukukoho.