Muokataan sivua Koitajoki

Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.

Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.

Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.

Nykyinen versio Oma tekstisi
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{lähteetön}}
 
'''Koitajoki'''  on [[Vuoksen vesistö]]n latvavesiin kuuluva erämainen [[joki]], joka alkaa läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Ilomantsin pohjoisosista Pohjois-Karjalassa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle Möhkön lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja Nuorajärven maisemissa, josta joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Joki päättyy lännessä Enon kunnan alueella Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan Jäsys-järveen.
 
'''Koitajoki'''  on [[Vuoksen vesistö]]n latvavesiin kuuluva erämainen [[joki]], joka alkaa läheltä Suomen ja Venäjän rajaa Ilomantsin pohjoisosista Pohjois-Karjalassa. Se mutkittelee ensin kohti etelää Suomen puolella, koukkaa Venäjän puolelle ja palaa takaisin Suomen puolelle Möhkön lähellä [[Petkeljärven kansallispuisto]]n ja Nuorajärven maisemissa, josta joki mutkittelee verkkaisesti länttä kohti Ilomantsin kunnan halki. Koitereesta Haapajokea pitkin purkautuvat vedet yhdistyvät Koitajokeen Hiiskosken eteläpuolella. Joki päättyy lännessä Enon kunnan alueella Pamilon voimalaitokseen, jossa vedet syöksyvät tunnelia pitkin noin 44 metriä alemmas, likimain [[Pielinen|Pielisen]] pinnan tasossa olevaan Jäsys-järveen.
 
[[Tiedosto:800px-Koitajoki1.jpg|right|300px|Koitajoen yläjuoksua Ilomantsissa.]]
 
  
 
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito siipiratasalus s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia.
 
Mielenkiintoinen joen historiaa koskeva yksityiskohta on, että Suomen viimeisin aito siipiratasalus s/s Koita rakennettiin vuonna 1905 juuri Koitajoella tapahtuvaa puutavaran varppausta ja hinausta varten. Nykyisin Koitajoen reitti on erityisesti retkimelojien suosiossa rauhallisen luonteensa ja kauniiden maisemiensa takia.
  
 
Karelia-soudun pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea.
 
Karelia-soudun pienveneiden ja melojien reitti kulkee alas Koitajokea.
 
==Lähteet==
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Koitajoki
 
 
 
[[luokka:Suomen joet]]
 
[[luokka:Suomen joet]]

Huomaa, että kuka tahansa voi muokata, muuttaa ja poistaa kaikkia sivustolle tekemiäsi lisäyksiä ja muutoksia. Muokkaamalla sivustoa luovutat sivuston käyttäjille tämän oikeuden ja takaat, että lisäämäsi aineisto on joko itse kirjoittamaasi tai peräisin jostain vapaasta lähteestä. Lisätietoja sivulla Kalapedia:Tekijänoikeudet. TEKIJÄNOIKEUDEN ALAISEN MATERIAALIN KÄYTTÄMINEN ILMAN LUPAA ON EHDOTTOMASTI KIELLETTYÄ!

Peruuta Muokkausohjeet (avautuu uuteen ikkunaan)