Muokataan sivua Kuhan kalastusopas

{{Kesäprojekti}}

<!-- Manuaalinen sisällysluettelo --> 
__NOTOC__
<div class="noprint" style="clear: right; border:solid #aaa 1px; margin: 0 0 1em 1em; font-size: 100%; background: #f9f9f9; width: auto; padding: 4px; spacing: 0px; text-align: left; float: left;">
<div style="margin-left: 5px;"> '''Sisällysluettelo''':

:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan jigikalastus|1. Kuhan jigikalastus]]
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan vetouistelu|2. Kuhan vetouistelu]]
:[[Kuhan kalastusopas#Kuhan pilkintä|3. Kuhan pilkintä]]
:[[Kuhan kalastusopas#Lähteet|4. Lähteet]]
::[[Kuhan kalastusopas#Viitteet|5. Viitteet]]
</div></div>
<!-- Manuaalinen sisällysluettelo loppuu -->


















= Kuhan jigikalastus =

{{Pääartikkeli|Kuhan jigikalastus}}


'''[[Kuha]]n [[jigikalastus]]''' on helppo tapa saada saalista jos osuu oikeaan paikkaan, oikeaan aikaan. Tällöin täytyy kuitenkin muistaa sanonta "Kohtuus kaikessa", sillä kuhaa tulee monesti semmoisella vauhdilla, että paikallinen kuhakanta saattaa kärsiä. 

[[Tiedosto:Kuha1.jpg|300px|tbumb|Kuha]]


== Millaisilla välineillä? ==


Kuhan jigikalastus eroaa [[ahven]]en jigikalastuksesta mm. hieman raskaammista välineistä. Kelana toimii kylläkin ihan 1-luokan haspeli. Vapakin saa olla kevyt, mutta jämäkkä/jäykkä tartutuksen takia, sillä kuhalla on varsin luiset leuat.

Siimana monet käyttävät kuitusiimoja joustamattomuuden takia tartutusvaiheessa sekä hyvän vetolujuuden takia. Toiset taas suosivat monofiilisiimoja, sillä niillä jigin saattaa saada uimaan "pehmeämmin". Siiman valinta siis on ihan makuasia. Kuitusiimoissa 0,12-0,14mm riittää hyvin paksuudeksi ja monofiileissa 0,20-0,25mm.

Käytettävät jigit ovat ahvenjigeihin verrattuna yleensä isompia, mutta samankin kokoiset toimivat. 8-12cm jigit toimivat hyvin. Huonolla syönnillä jigien ja jigipäiden kokoa kannattaa pienentää, esim. 10g > 5g. Väreistä vihreät, keltaiset, oranssit, valkoiset ja niiden yhdistelmät ovat suosituimpia. Muunkin värisiä kannattaa kokeilla, sillä kuhien värimieltymykset saattavat vaihdella vesistöjen mukaan. Koukkujen täytyy olla teräviä. Koukkujen terävyyden voi varmistaa liu'uttamalla koukkua kynttä pitkin ja jos koukku kyntää uraa se on tarpeeksi terävä. Mukana on syytä kantaa aina koukkuviilaa, sillä kivikkoisilla kalapaikoilla koukut tylsyvät nopeasti.
 
Suuntaa antavia ohjeita jigipään koon valintaan:
{| class= "{{prettytable}}"
|-
! Veden syvyys
! Jigipään koko
|-
| 2m
| 7g
|-
| 4m
| 14g
|-
| 8m
| 21g
|-
| 16m
| 28g
|-
|}

== Mihin vuodenaikaan ja mistä? ==


Kuhan tavoittaa jigillä parhaiten kutuaikaan. Sisävesillä yleensä touko- ja kesäkuun aikaan, merellä toukokuun lopussa ja koko kesäkuun aikana. Kuha kutee savi- tai hiekkapohjaisille matalikoille ja lahtiin, joissa veden syvyys on n. 1-4m. Merikartan ja kaikuluotaimen avulla tälläiset paikat löytää helposti.

Kuhan jigikalastusta voi kuitenkin jatkaa läpi kesän, esim. vuolteilla päiväsaikaan ja erityisesti koskien läheisyydessä. Koskilla vuolaasta virrasta ei kannata kuhia hakea, vaan mennä esim. kosken loppuliulle. Kesällä kuitenkin varmin tapa saada kuhaa on vetouistelu! Kuumina kesäpäivinä voi kuitenkin saada jigillä samoilta paikoilta, mistä verkoillakin on saatu.

Loppusyksyllä kuha hakeutuu syviin vesiin, eli on silloin vaikea tavoitettava. Muutamia saattaa vielä jigillä saada, mutta yleensä syönti laskee huomattavasti.

== Millä kalastustekniikalla? ==


Kuhaa jiggaillaan lähes aina pohjan tuntumasta, kuten muitakin kalalajeja. Kannattaa siis valita sen painoisia jigejä, että ne vajoavat varmasti pohjaan. Heiton aluksi jigin annetaan vajota pohjaan. Kun jigi on varmasti pohjassa, aloitetaan hidas kelaus sisään. Samalla annetaan kevyitä nypäytyksiä vavan kärjellä. Siiman täytyy olla koko ajan kireällä, jotta saadaan hyvä vastaisku kuhan napatessa. Jigin voi välillä antaa vajota pohjaan, jonka jälkeen aloitetaan taas hidas kelaus. Jos pohja on runsaan kasvillisuuden peitossa, kannattaa yrittää pitää jigi sen yläpuolella. 
Silloin kun [[kuha]] liikkuu pinnassa tai välivedessä pikkukaloja jahdaten saattaa aktiivisempi uittotapa toimia paremmin.

= Kuhan vetouistelu =
{{Pääartikkeli|[[Kuhan vetouistelu]]}}

[[Kuha]]a on mukava vetouistella. Sen väsyttämisessä on haastetta, vaikka siiman päässä rimpuilisi pienempikin yksilö. Tosin kuha tekee niin, että se laittaa yhden vastanykäisyn ja nousee pintaan. Kuhaa tulee väsyttää että, ensin pitkä veto itseä päin ja sitten löysätsiimat pois nopealla kelauksella ja taas pitkä veto itseä päin ja kelausta, kunnes kuha tulee aivan veneen viereen. Sitten kannattaa ottaa haavi käteen ja noukkia kala vedestä. Kuhan voi nostaa vedestä käsin, ottamalla kiinni kiduskannen alta. Tällöin pitää kuitenkin varoa ettei sormet osu hampaisiin tai suussa olevaa uistimeen, myös kuhan kiduksia tulee varoa mikäli kala aiotaan vapauttaa.

== Millä välineillä, mihin aikaan ja mistä? ==

=== Uistimet:===

8 cm Jesse on se, mihin on myös oma ennätys 3,5 kg kuha napannut. Pidemmät 10 cm kirkkaat punaisen-keltaisen-oranssin-musta -värilinjalla olevat uistimet toimivat, eikä uistimen koko vaikuta kuhan syöntiin, sillä se käy ahnaasti kimppuun ja isomman näkee aina pidemmälle! 

[[Tiedosto:Jessevaappu_8cm.jpg|300px|thumb|Jesse 8cm]]

=== Vavat ===

Itse vetouistelemassa pidän 4-6 vapaa, yleensä joku apuri mukana siellä uistelemassa, koska parhaimmilla hetkillä ollut 3 kuhaa kiinni samanaikaisesti. Vavat aika jäykkiä, muttei mitään rautakankia, sekä kelana hyrräkela tai avokela, mutta hyrräkela pelittää paremmin. Siimalla ei ole väliä, mutta peruke on hyödyllinen haukivaaran takia.

=== Aika ja paikka ===

Auringonlaskusta eteenpäin. Kerran omalla kalastusreissullani kuhat olivat hyvin liikkeellä 00 - 02 aikaan, kun mentiin isän kanssa kokeilemaan ja sinä iltana 2 tunnin sisällä 4 kuhaa. Kuhat tulevat yllättävän syvältä, joten hauen tapaan rannoista ja matalasta kuhia on aika turha lähteä repimään, vaikka sieltäkin tullut muutama pieni.

=== Lisävarustelut kuhan uistelulle ===

Kannattaa käyttää plaanareita ainakin niissä vavoissa, jotka ovat asetettu veneessä taaemmiksi, sekä puukapula tainnutukseen, puntari, kamera, sekä haavi.. Minulta on monta kuhaa irronnut pahasti niitä nostellessa.

= Kuhan pilkintä =
{{Pääartikkeli|Kuhan pilkintä}}


{{Korjattava/Väliotsikot}}
{{Korjattava/kuvitus}}

[[Kuha]]a pilkitään Suomessa niin sisävesillä kuin merelläkin. Etenkin Etelä-Suomen merenlahdilla pilkintä on saanut suurta suosiota. Etelärannikon tunnettuja kuhanpilkintäpaikkoja ovat Linlonlahti Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa sekä Laajalahti Helsingissä. Kuhaa pidetään vaikeana pilkkisaaliina hyvin vaihtelevien ja yllättävien syöntiaikojen perusteella. Pilkkiin iskiessään se palkitsee ahkeran pilkkimiehen loistavalla maullaan. Talvisin kuha syö pääsääntöisesti parhaiten aamu- sekä iltahämärissä. Kuha saalistaa sameissa vesissä hyvän hämäränäkönsä avulla. Juuri tämän hämäränäkönsä ansiosta kuha on menestynyt lajina niin merellä kuin järvilläkin. Sameissa vesissä se pääsee yllättämään saaliskalansa niin läheltä, ettei näillä ole mahdollisuutta paeta. Kevättalvella kalat innostuvat syömään keskellä päivääkin, mutta harvoin silloinkaan syönnistä ehtii nauttia montaa tovia. Kalat ovat talvella kylmän kankeita, eivätkä hae ravintoa kaukaa. Pilkkimiehen tulee kairata ja liikkua aktiivisesti, jotta mahdollinen ruokakala osuisi kohdalle. 

Itse haen kuhaa penkan reunasta, syvän päältä tai ihan matalasta vedestä riippuen siitä, missä ja milloin pilkin. Paikallisilta pilkkimiehiltä sopii kysyä paikkoja, joista kuhia on saatu lähipäivinä. Merellä matalat sisälahdet ovat antaneet parhaat saaliit minulle. Alkutalvella uitan pilkkiä syvemmässä vedessä ja kevääseen tultaessa siirryn aina matalempaan veteen. Keväällä kuhat hakeutuvat mataliin kutulahtiin ja niiden perukoille syömään pikkukalaa ja tällöin kalan saattaa tavoittaa alle metrisestä vedestä. Kuhan pilkinnästä sanotaan, että mitä huonompi keli, sitä parempi syönti. Yleensä säätilojen muutokset ja käänteet vaikuttavat positiivisesti kuhan aktiivisuuteen. Kuhan aktiivisuuteen ei vaikuta ilmanpaineen vaihtelut kuten sukulaisensa ahvenen.

Kuhan pilkintään käy kevyt pilkkivapa, johon kannattaa vaihtaa hyvä kärkirengas. Metalliset renkaat syövät siimaa nopeammin kuin muoviset. Siiman paksuus valitaan pilkin koon mukaan. Itse käytän 6-8cm:llä tasareilla pilkittäessä 0,25-0,30 monofiiliä. Se kestää suuremmankin kuhan painon, kunhan muistaa tarvittaessa antaa löysiä. Siima ei saa olla liian paksua, jotta tasarissa säilyisi oikea uinti. Sekä tasapaino- että pystypilkki ovat varmat valinnat kuhan pilkintään. Hyviä tasareita ja pystyjä on paljon, mutta itse suosin tasareista Napparia, Kaapparia, Kihoa sekä Nilsmasteria. Pystypilkkivalintani kuhalle on ehdottomasti Puustjärven vieheen kuparinen Nautilus. Kolmihaaravärikoukku (4 tai 6 koukkukoko) kannattaa virittää sekä tasapaino- että pystypilkkiin. Parhaat värikoukut saa tehtyä kemiallisesti terotetuista Gamakatsusta ja Kamasanista. Useimmiten kuhat iskevät juuri värikoukkuihin (koukkujen on oltava terävät). Ahneella syönnillä kuhat ahmaisevat koko pilkin kitaansa.

Pilkkimistekniikka on jokaisella oman mielen mukaista pilkin pomputtelua,nostamista ja laskemista. Pääasia on se, että pilkki lasketaan pohjaan ja nostetaan sieltä hiljaa ylemmäs ja ylemmäs aina väliveteen saakka. Kuha löytyy usein korkeammalta kuin ahven, joka jurottaa aivan pohjan tuntumassa. Kuhat viihtyvät myös lahnaparvien joukossa. Tämä tuli huomattua viisi talvea sitten, kun aloitin kuhanpilkinnän. Linlonlahdella vastapalloon jääneiden lahnojen jälkeen tälläsi seasta komeita kuhia, ensimmäisiä pilkkikuhiani. Kyseessä on jonkinlainen pimennossa oleva symbioosi, johon törmää aika-ajoin.

Pilkkiin napatessaan kuhan erottaa helposti ainakin hauesta, jonka tärppi on voimakkaampi. Siiman kireydestä riippuen kannattaa harkita ylösottotaktiikkaa. Alle kiloiset kuhat tulevat yleensä suoralla vedolla reiälle, kun taas suuremmat haluavat uida mielellään kauemmin (suurien kuhien kanssa saa olla tarkkana, ettei tasarin etu-/peräkoukku jää jään reunaan). Harvoin kohdalle osuu sellainen kuha, jolle tarvitsee antaa löysiä. Jos näin sattuu käymään, on parempi pitää maltti ja vihjaista kaverille nostokoukusta. Kuhaan kohdistuva suuri kalastuspaine (nostaisivat edes solmuväliä 60mm:iin) verottaa suurimmat yksilöt Etelä-Suomen parhaista kuhalahdista. Siitä johtuen 20-30cm:n kuha (joka menee verkon silmästä läpi) on tavallinen saaliskoko. 








== Lähteet ==

* Kalassa.netin arkisto
*Erä 10/2009

=== Viitteet ===

{{viitteet}}