Muokataan sivua Kuhan kalastusopas
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | {{Kesäprojekti}} | + | '''{{Kesäprojekti}} |
<!-- Manuaalinen sisällysluettelo --> | <!-- Manuaalinen sisällysluettelo --> | ||
Rivi 33: | Rivi 33: | ||
= Kuhan jigikalastus = | = Kuhan jigikalastus = | ||
− | {{Pääartikkeli|Kuhan jigikalastus}} | + | {{Pääartikkeli|[[Kuhan jigikalastus]]}} |
Rivi 44: | Rivi 44: | ||
− | Kuhan jigikalastus eroaa | + | Kuhan jigikalastus eroaa ahvenen jigikalastuksesta mm. hieman raskaammista välineistä. Kelana toimii kylläkin ihan 1-luokan haspeli. Vapakin saa olla kevyt, mutta jämäkkä/jäykkä tartutuksen takia, sillä kuhalla on varsin luiset leuat. |
Siimana monet käyttävät kuitusiimoja joustamattomuuden takia tartutusvaiheessa sekä hyvän vetolujuuden takia. Toiset taas suosivat monofiilisiimoja, sillä niillä jigin saattaa saada uimaan "pehmeämmin". Siiman valinta siis on ihan makuasia. Kuitusiimoissa 0,12-0,14mm riittää hyvin paksuudeksi ja monofiileissa 0,20-0,25mm. | Siimana monet käyttävät kuitusiimoja joustamattomuuden takia tartutusvaiheessa sekä hyvän vetolujuuden takia. Toiset taas suosivat monofiilisiimoja, sillä niillä jigin saattaa saada uimaan "pehmeämmin". Siiman valinta siis on ihan makuasia. Kuitusiimoissa 0,12-0,14mm riittää hyvin paksuudeksi ja monofiileissa 0,20-0,25mm. | ||
Rivi 83: | Rivi 83: | ||
Kuhaa jiggaillaan lähes aina pohjan tuntumasta, kuten muitakin kalalajeja. Kannattaa siis valita sen painoisia jigejä, että ne vajoavat varmasti pohjaan. Heiton aluksi jigin annetaan vajota pohjaan. Kun jigi on varmasti pohjassa, aloitetaan hidas kelaus sisään. Samalla annetaan kevyitä nypäytyksiä vavan kärjellä. Siiman täytyy olla koko ajan kireällä, jotta saadaan hyvä vastaisku kuhan napatessa. Jigin voi välillä antaa vajota pohjaan, jonka jälkeen aloitetaan taas hidas kelaus. Jos pohja on runsaan kasvillisuuden peitossa, kannattaa yrittää pitää jigi sen yläpuolella. | Kuhaa jiggaillaan lähes aina pohjan tuntumasta, kuten muitakin kalalajeja. Kannattaa siis valita sen painoisia jigejä, että ne vajoavat varmasti pohjaan. Heiton aluksi jigin annetaan vajota pohjaan. Kun jigi on varmasti pohjassa, aloitetaan hidas kelaus sisään. Samalla annetaan kevyitä nypäytyksiä vavan kärjellä. Siiman täytyy olla koko ajan kireällä, jotta saadaan hyvä vastaisku kuhan napatessa. Jigin voi välillä antaa vajota pohjaan, jonka jälkeen aloitetaan taas hidas kelaus. Jos pohja on runsaan kasvillisuuden peitossa, kannattaa yrittää pitää jigi sen yläpuolella. | ||
− | Silloin kun | + | Silloin kun kuha liikkuu pinnassa tai välivedessä pikkukaloja jahdaten saattaa aktiivisempi uittotapa toimia paremmin. |
= Kuhan vetouistelu = | = Kuhan vetouistelu = | ||
{{Pääartikkeli|[[Kuhan vetouistelu]]}} | {{Pääartikkeli|[[Kuhan vetouistelu]]}} | ||
− | [[Kuha]]a on mukava vetouistella. Sen väsyttämisessä on haastetta, vaikka siiman päässä rimpuilisi pienempikin yksilö. Tosin kuha tekee niin, että se laittaa yhden vastanykäisyn ja nousee pintaan. Kuhaa tulee väsyttää että, ensin pitkä veto itseä päin ja sitten löysätsiimat pois nopealla kelauksella ja taas pitkä veto itseä päin ja kelausta, kunnes kuha tulee aivan veneen viereen. Sitten kannattaa ottaa haavi käteen ja noukkia kala vedestä. | + | [[Kuha]]a on mukava vetouistella. Sen väsyttämisessä on haastetta, vaikka siiman päässä rimpuilisi pienempikin yksilö. Tosin kuha tekee niin, että se laittaa yhden vastanykäisyn ja nousee pintaan. Kuhaa tulee väsyttää että, ensin pitkä veto itseä päin ja sitten löysätsiimat pois nopealla kelauksella ja taas pitkä veto itseä päin ja kelausta, kunnes kuha tulee aivan veneen viereen. Sitten kannattaa ottaa haavi käteen ja noukkia kala vedestä. Paras kohta ottaa kuhasta kiinni on sen silmät, sillä muu selkä on täynnä piikkiä ja vatsasta ottaen se rimpuilee väkisin irti. Alamittaista/päästettävää kuhaa ei kuitenkaan voi ottaa silmistä kiinni. |
== Millä välineillä, mihin aikaan ja mistä? == | == Millä välineillä, mihin aikaan ja mistä? == | ||
Rivi 111: | Rivi 111: | ||
= Kuhan pilkintä = | = Kuhan pilkintä = | ||
− | {{Pääartikkeli|Kuhan pilkintä}} | + | {{Pääartikkeli|[[Kuhan pilkintä]]}} |
[[Kuha]]a pilkitään Suomessa niin sisävesillä kuin merelläkin. Etenkin Etelä-Suomen merenlahdilla pilkintä on saanut suurta suosiota. Etelärannikon tunnettuja kuhanpilkintäpaikkoja ovat Linlonlahti Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa sekä Laajalahti Helsingissä. Kuhaa pidetään vaikeana pilkkisaaliina hyvin vaihtelevien ja yllättävien syöntiaikojen perusteella. Pilkkiin iskiessään se palkitsee ahkeran pilkkimiehen loistavalla maullaan. Talvisin kuha syö pääsääntöisesti parhaiten aamu- sekä iltahämärissä. Kuha saalistaa sameissa vesissä hyvän hämäränäkönsä avulla. Juuri tämän hämäränäkönsä ansiosta kuha on menestynyt lajina niin merellä kuin järvilläkin. Sameissa vesissä se pääsee yllättämään saaliskalansa niin läheltä, ettei näillä ole mahdollisuutta paeta. Kevättalvella kalat innostuvat syömään keskellä päivääkin, mutta harvoin silloinkaan syönnistä ehtii nauttia montaa tovia. Kalat ovat talvella kylmän kankeita, eivätkä hae ravintoa kaukaa. Pilkkimiehen tulee kairata ja liikkua aktiivisesti, jotta mahdollinen ruokakala osuisi kohdalle. | [[Kuha]]a pilkitään Suomessa niin sisävesillä kuin merelläkin. Etenkin Etelä-Suomen merenlahdilla pilkintä on saanut suurta suosiota. Etelärannikon tunnettuja kuhanpilkintäpaikkoja ovat Linlonlahti Kirkkonummella, Pikkalanlahti Siuntiossa sekä Laajalahti Helsingissä. Kuhaa pidetään vaikeana pilkkisaaliina hyvin vaihtelevien ja yllättävien syöntiaikojen perusteella. Pilkkiin iskiessään se palkitsee ahkeran pilkkimiehen loistavalla maullaan. Talvisin kuha syö pääsääntöisesti parhaiten aamu- sekä iltahämärissä. Kuha saalistaa sameissa vesissä hyvän hämäränäkönsä avulla. Juuri tämän hämäränäkönsä ansiosta kuha on menestynyt lajina niin merellä kuin järvilläkin. Sameissa vesissä se pääsee yllättämään saaliskalansa niin läheltä, ettei näillä ole mahdollisuutta paeta. Kevättalvella kalat innostuvat syömään keskellä päivääkin, mutta harvoin silloinkaan syönnistä ehtii nauttia montaa tovia. Kalat ovat talvella kylmän kankeita, eivätkä hae ravintoa kaukaa. Pilkkimiehen tulee kairata ja liikkua aktiivisesti, jotta mahdollinen ruokakala osuisi kohdalle. |