Ero sivun ”Lampi” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{lähteetön}}
 
'''Lampi''' on [[järvi|järveä]] pienempi makean veden allas.  
 
'''Lampi''' on [[järvi|järveä]] pienempi makean veden allas.  
  
Rivi 7: Rivi 8:
 
Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään [[levä]]mattoon ja sen mikrobimassoihin.  Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. [[Plankton|Eläinplankton]] syö tätä, ja [[Hyönteinen|hyönteiset]], muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi [[ruutana|ruutanoita]].  
 
Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään [[levä]]mattoon ja sen mikrobimassoihin.  Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. [[Plankton|Eläinplankton]] syö tätä, ja [[Hyönteinen|hyönteiset]], muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi [[ruutana|ruutanoita]].  
  
==Aiheesta muualla==
 
 
* Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lampi Wikimedia Commonsissa.
 
  
 
[[luokka:kalapaikat]]
 
[[luokka:kalapaikat]]

Versio 10. maaliskuuta 2010 kello 13.55

Question book-4.png Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.

Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
{{#if: | Tarkennus: {{{1}}} | }}

Lampi on järveä pienempi makean veden allas.

Lampi vesistönä

Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa talvinen happikato.

Lammen ekologiaa

Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan. Eläinplankton syö tätä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina. Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.