Ero sivun ”Lampi” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(Ak: Sivun sisältö korvattiin sisällöllä ”{{Käyttäjä:Cpt Miller}}”)
Merkkaus: Korvattu
(Kumottu muokkaus 39623, jonka teki 162.158.94.101 (keskustelu))
Merkkaus: Kumoaminen
Rivi 1: Rivi 1:
{{Käyttäjä:Cpt Miller}}
+
'''Lampi''' on [[järvi|järveä]] pienempi makean veden allas.
 +
 
 +
==Lampi vesistönä==
 +
 
 +
Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin [[lammikko]] ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta. 
 +
 
 +
Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin [[järvi]]ssä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa [[happikato]].
 +
 
 +
 
 +
==Lammen ekologiaa==
 +
 
 +
Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään [[levä]]mattoon ja sen mikrobimassoihin.  Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan.
 +
 
 +
[[Plankton|Eläinplankton]] syö tätä, ja [[Hyönteinen|hyönteiset]], muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina.
 +
 
 +
Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi [[ruutana|ruutanoita]].
 +
 
 +
 
 +
 
 +
== Lähteet ==
 +
 
 +
 
 +
[http://fi.wikipedia.org/wiki/Lampi Wikipedia]
 +
 
 +
[[luokka:kalapaikat]]

Versio 23. heinäkuuta 2021 kello 18.01

Lampi on järveä pienempi makean veden allas.

Lampi vesistönä

Lammen kokorajaa on vaikea tarkasti määritellä, erityisesti suhteessa pikkujärveen. Lampea pienempiä ovat kuitenkin lammikko ja lätäkkö, joille on tyypillistä, että niissä on vettä vain osan vuotta.

Lammet ovat niin matalia, että niissä ei esiinny lämpötilan kerrostuneisuutta toisin kuin järvissä, vaan koko vesimassa sekoittuu tuulen takia. Pohjoisessa ne saattavat jäätyä pohjaa myöten, josta seuraa happikato.


Lammen ekologiaa

Kalattomissa lammissa perustuotanto keskittyy pohjan lähellä elävään levämattoon ja sen mikrobimassoihin. Ajoittain sekoittuminen riuhtaisee levämassaa pintaan.

Eläinplankton syö tätä, ja hyönteiset, muun muassa sääskentoukat ja kovakuoriaiset, toimivat petoina.

Lammessa voi elää myös kaloja, esimerkiksi ruutanoita.


Lähteet

Wikipedia