Ero sivun ”Laulujoutsen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(2 välissä olevaa versiota toisen käyttäjän tekemänä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
 
==Koko ja ulkonäkö==
 
==Koko ja ulkonäkö==
  
[[Laulujoutsenet|Laulujoutsen]] on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä musta ja kärjestä keltainen. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.  
+
[[Laulujoutsenet|Laulujoutsen]] on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.
  
 
==Ravinto==
 
==Ravinto==
Rivi 19: Rivi 19:
 
==Levinneisyys==
 
==Levinneisyys==
  
[[Laulujoutsen|Laulujoutsenia]] Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa
+
Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa
 
Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.
 
Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.
 
==Lähteet==
 
==Lähteet==
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen
 
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen
 
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen
 
http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen
 +
 +
[[Luokka:Artikkelit]]
 +
[[Luokka:muut vedeneläjät]]

Nykyinen versio 5. helmikuuta 2011 kello 10.15

Laulijoutsen.JPG

Koko ja ulkonäkö[muokkaa]

Laulujoutsen on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.

Ravinto[muokkaa]

Laulujoutsenet syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia

Lisääntyminen[muokkaa]

Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.

Ääni[muokkaa]

Kuuluva trumpettimainen toitotus.

Levinneisyys[muokkaa]

Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.

Lähteet[muokkaa]

http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen