Ero sivun ”Laulujoutsen” versioiden välillä
| Rivi 19: | Rivi 19: | ||
==Levinneisyys== | ==Levinneisyys== | ||
| − | + | Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa | |
Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso. | Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso. | ||
==Lähteet== | ==Lähteet== | ||
Nykyinen versio 5. helmikuuta 2011 kello 10.15
Koko ja ulkonäkö[muokkaa]
Laulujoutsen on suomen yksi suurimmista linnuista ja se on suomen kansallis lintu. Laulujoutsenen siipien kärkiväli on noin 200-235cm. Laulujoutsenen nokka on tyvestä keltainen ja kärjestä musta. Molemmat sukupuolet on saman värisiä mutta koiras on naarasta vähän suurempi.
Ravinto[muokkaa]
Laulujoutsenet syö ravinnokseen vesikasveja ja niiden juuria etenkin kortteita ja uistinvitaa, sekä vedessä eläviä äyriäisiä, nilviäisiä, hyönteisiä ja muita pieniä selkärangattomia
Lisääntyminen[muokkaa]
Laulujoutsenet lisääntyvät ensimmäisen kerran jo nuorena. Naaras munii huhti-toukokuussa 4-7 kermanvalkeaa munaa. Naaras hautoo niitä 35-42 vuorokautta.
Ääni[muokkaa]
Kuuluva trumpettimainen toitotus.
Levinneisyys[muokkaa]
Laulujoutsenia Pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen Pohjoisrajan määrää se, että pesimä järvessä pitää olla noin 150 päivää pitkät sulan vedenjakso.
Lähteet[muokkaa]
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laulujoutsen http://www.luontoportti.com/suomi/fi/linnut/laulujoutsen