Ero sivun ”Mätäjoki” versioiden välillä
(Lähteeksi ei riitä, että kirjoittaa "wikipedia", vaan pitää olla linkki siihen wikipedian artikkeliin.) |
|||
| (2 välissä olevaa versiota samalta käyttäjältä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| − | Mätäjoki on Helsingissä ja Vantaalla sijaitseva kaupunki[[puro]]. Se laskee [[Isoon Huopalahteen|Iso Huopalahti]]. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu n. 72 000 ihmistä. Joki saa alkunsa Vantaan Kaivokselassa olevalta suolta. Nykyinen Mätäjoki on muinoin muodostanut Vantaanjoen alajuoksun. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräittensä eli "tonavoimaan". Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja. | + | '''Mätäjoki''' on Helsingissä ja Vantaalla sijaitseva kaupunki[[puro]]. Se laskee [[Isoon Huopalahteen|Iso Huopalahti]]. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu n. 72 000 ihmistä. Joki saa alkunsa Vantaan Kaivokselassa olevalta suolta. Nykyinen Mätäjoki on muinoin muodostanut Vantaanjoen alajuoksun. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräittensä eli "tonavoimaan". Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja. |
Mätäjokea on kunnostettu Kannelmäen kohdalla, ja sen varrella on pidetty mm. ympäristötaidenäyttelyitä ja "Mätäjoki-festareita". Muilta osin Mätäjoki on pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää mm. paljon satakieliä. Myös vesilintuja, mm. tukkasotkia, telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomea ja kuusta. Kosteilla tulvatasnagoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki muodostaa ekologisen käytävän, jonka avulla monet eliölajit pystyvät siirtymään paikasta toiseen. Mätäjoessa elää ainakin [[ahven]]ia ja [[hauki]]a. | Mätäjokea on kunnostettu Kannelmäen kohdalla, ja sen varrella on pidetty mm. ympäristötaidenäyttelyitä ja "Mätäjoki-festareita". Muilta osin Mätäjoki on pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää mm. paljon satakieliä. Myös vesilintuja, mm. tukkasotkia, telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomea ja kuusta. Kosteilla tulvatasnagoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki muodostaa ekologisen käytävän, jonka avulla monet eliölajit pystyvät siirtymään paikasta toiseen. Mätäjoessa elää ainakin [[ahven]]ia ja [[hauki]]a. | ||
| Rivi 6: | Rivi 6: | ||
== Lähteet == | == Lähteet == | ||
| − | Wikipedia | + | * [http://fi.wikipedia.org/wiki/M%C3%A4t%C3%A4joki Wikipedia.fi] |
| − | Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 1998. ISBN 951-718-178-7 | + | *Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 1998. ISBN 951-718-178-7 |
| − | + | [[Luokka:Kalapaikat Etelä-Suomi]] | |
Nykyinen versio 22. heinäkuuta 2010 kello 17.01
Mätäjoki on Helsingissä ja Vantaalla sijaitseva kaupunkipuro. Se laskee Iso Huopalahti. Sen valuma-alue on 24,4 km², ja sen alueella asuu n. 72 000 ihmistä. Joki saa alkunsa Vantaan Kaivokselassa olevalta suolta. Nykyinen Mätäjoki on muinoin muodostanut Vantaanjoen alajuoksun. Suuren valuma-alueen vuoksi Mätäjoki reagoi herkästi sateisiin, ja rankkasateet saavat sen helposti tulvimaan yli äyräittensä eli "tonavoimaan". Mätäjoen suurimpia sivuojia ovat Pajamäenoja, Lassilanoja, Konalanoja, Malminkartanonoja ja Hakuninmaan oja.
Mätäjokea on kunnostettu Kannelmäen kohdalla, ja sen varrella on pidetty mm. ympäristötaidenäyttelyitä ja "Mätäjoki-festareita". Muilta osin Mätäjoki on pensaikkoinen, minkä ansiosta sen varrella elää mm. paljon satakieliä. Myös vesilintuja, mm. tukkasotkia, telkkiä ja haapanoita, on runsaasti. Mätäjoen puustoa luonnehtivat suoraan vedestä nousevat tervalepät ja pajut. Rannoilla kasvaa tuomea ja kuusta. Kosteilla tulvatasnagoilla kasvaa joissain paikoissa myös luonnonvaraisia saarnia. Mätäjoki muodostaa ekologisen käytävän, jonka avulla monet eliölajit pystyvät siirtymään paikasta toiseen. Mätäjoessa elää ainakin ahvenia ja haukia.
Lähteet[muokkaa]
- Helsingin kaupungin ympäristökeskus, 1998. ISBN 951-718-178-7