Muokataan sivua Meri
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{tämä artikkeli|kertoo vesialueesta, voit katsoa sanan muita merkityksiä [[Meri (täsmennyssivu)|Täsmennyssivulla]]}} | {{tämä artikkeli|kertoo vesialueesta, voit katsoa sanan muita merkityksiä [[Meri (täsmennyssivu)|Täsmennyssivulla]]}} | ||
| − | '''Meri''' on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia [[järvi]]ä, kuten Kaspianmerta. Meriä tutkii meritiede. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen valtamerta: Tyyni valtameri, Atlantin valtameri ja Intian valtameri sekä usein mukaan luetut Pohjoinen -ja Eteläinen jäämeri. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten [[Välimeri]], saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi [[Pohjanmeri]]) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi Itämeri). | + | '''Meri''' on mantereiden ympärillä oleva laaja ja yhtenäinen suolavesikerros, joka peittää noin 381 miljoonaa neliökilometriä eli 70,8 prosenttia maapallon pinta-alasta. Meriksi kutsutaan myös eräitä suuria laskujoettomia [[järvi]]ä, kuten [[Kaspianmeri|Kaspianmerta]]. Meriä tutkii [[meritiede]]. Maa on ainoa Aurinkokunnan planeetta, jonka pinnalla on nestemäistä vettä. Maapallolla voidaan katsoa olevan kolmesta viiteen [[valtameri|valtamerta]]: [[Tyyni valtameri]], [[Atlantin valtameri]] ja [[Intian valtameri]] sekä usein mukaan luetut [[Pohjoinen jäämeri|Pohjoinen]] -ja [[Eteläinen jäämeri]]. Lisäksi mannerten välissä on välimeriä, kuten [[Välimeri]], saariryhmien erottamina reunameriä (esimerkiksi [[Pohjanmeri]]) sekä syvälle mannerten sisäosiin ulottuvia sisämeriä (esimerkiksi [[Itämeri]]). |
[[Merivesi|Meriveden]] suolapitoisuus on valtamerissä noin 3,5 %, mutta esimerkiksi Itämeren [[murtovesi|murtovedessä]] vain 1–2 %. | [[Merivesi|Meriveden]] suolapitoisuus on valtamerissä noin 3,5 %, mutta esimerkiksi Itämeren [[murtovesi|murtovedessä]] vain 1–2 %. | ||
| Rivi 22: | Rivi 22: | ||
=== Pohjoinen jäämeri === | === Pohjoinen jäämeri === | ||
| − | Pohjoinen jäämeri on suuri merialue, joka kattaa Atlantin valtameren pohjoisosan yltäen aina Grönlannin ja Pohjois- | + | Pohjoinen jäämeri on suuri merialue, joka kattaa [[Atlantin valtameri|Atlantin valtameren]] pohjoisosan yltäen aina [[Grönlanti|Grönlannin]] ja [[Pohjois-Aasia]]n kautta [[Beringinsalmi|Beringinsalmelle]] ja [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikan]] arktisille saarille. Se on suurimmaksi osaksi [[jää]]ssä vuodet ympäriinsä. |
| − | + | [[Aasia]]n puolella mereen laskevat [[siperia]]laiset joet [[Ob]], [[Jenisei]] ja [[Lena]] ja Pohjois-Amerikan puolelta [[Mackenzie (joki)|Mackenzie]], [[Back (joki)|Back]] ja [[Coppermine (joki)|Coppermine]]. | |
| − | Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja pohjoisnavan välissä ja | + | Merestä löytyy myös muutamia suurempia saarikeskittymiä. Norjan hallinnoimat Huippuvuoret (entinen Spitsbergen) sijaitsevat Norjan ja [[pohjoisnapa|pohjoisnavan]] välissä ja [[Venäjä]]n omistamat [[Novaja Zemlja]] ja [[Frans Joosefin maa]]. |
=== Eteläinen jäämeri === | === Eteläinen jäämeri === | ||
| − | Eteläinen jäämeri on | + | Eteläinen jäämeri on [[Etelämanner]]ta ympäröivä [[valtameri]]. Sen erottaa muista valtameristä [[Länsituulten virta]]. Meren pinta-ala on 20 327 km² ja rantaviivaa on 17 968 km. Meren syvin kohta on 7 235 metriä. |
== Merien vaikutus == | == Merien vaikutus == | ||
| Rivi 36: | Rivi 36: | ||
=== Vuorovesi === | === Vuorovesi === | ||
| − | '''Vuorovesi|Vuorovedeksi''' kutsutaan Kuun ja Auringon vetovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua. Todellisuudessa tällainen malli ei selitä havaittuja vuorovesiä, vaan mukaan on otettava muita tekijöitä. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun. Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi. | + | '''[[Vuorovesi|Vuorovedeksi]]''' kutsutaan Kuun ja Auringon vetovoiman aiheuttamaa merenpinnan laskua ja nousua. Todellisuudessa tällainen malli ei selitä havaittuja vuorovesiä, vaan mukaan on otettava muita tekijöitä. Paikalliset maantieteelliset tekijät voivat johtaa jopa yli kymmenen metrin vuorovesivaihteluun. Vedenpinnan korkeinta vaihetta kutsutaan vuokseksi ja matalinta vaihetta luoteeksi. |
=== Merivirta === | === Merivirta === | ||
| − | '''Merivirta''' on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Golfvirta on lämmin merivirta. Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Myös Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus. | + | '''[[Merivirta]]''' on pysyvä tai tilapäinen valtameressä tapahtuva virtaus. Monet merivirrat ovat suuria ja melko pysyviä. Golfvirta on lämmin merivirta. Muita tunnettuja virtauksia ovat kylmä Labradorinvirta Grönlannin lähellä sekä lämmin Kuroshio (Kuroshivo) Tyynellämerellä sekä kylmä Ojashio (Ojashivo). Myös Etelämannerta kiertää lännestä itään kylmä virtaus. |
== Katso myös == | == Katso myös == | ||