Muokataan sivua Paimionjoki
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
− | '''Paimionjoki''' on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on [[Saaristomeri|Saaristomereen]] virtaavista | + | '''Paimionjoki''' on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on [[Saaristomeri|Saaristomereen]] virtaavista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Sen valuma-alue on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja enimmäkseen maatalousmaata. Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät Saaristomerta. [[Turku|Turun]] kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta. |
==Vesistöalue== | ==Vesistöalue== | ||
− | Paimionjoki saa alkunsa [[Somerniemi|Somerniemeltä]] [[Somero]]lta ja virtaa siitä eteenpäin Hämeen | + | Paimionjoki saa alkunsa [[Somerniemi|Somerniemeltä]] [[Somero]]lta ja virtaa siitä eteenpäin [[Hämeen Härkätie]]n tuntumassa, [[Koski Tl]]:n kautta [[Marttila]]an ja edelleen [[Tarvasjoki|Tarvasjoelle]], kulkee lyhyen matkaa [[Lieto|Liedon]] alueella ja päätyy [[Paimio]]on, jossa se laskee [[Paimionlahti|Paimionlahteen]]. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä [[Karinainen|Karinaisten]] kunnasta nykyisellä [[Pöytyä]]llä ja osia eteläisestä [[Tammela]]sta. |
==Sivujoet== | ==Sivujoet== | ||
− | Paimionjoen suurin | + | Paimionjoen suurin sivujoki on Karinaisista alkunsa saava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki (valuma-alueen pinta-ala 139 km²). Pienempiä sivujokia ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron Hirsjärveen laskeva [[Pajulanjoki]] eli [[Virkaanjoki]] (valuma-alueen pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron Kirkkojärveen laskeva [[Jaatilanjoki]] (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva Puostaanoja eli Palojoki (valuma-alueen pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat Ihmistenoja (valuma-alueen pinta-ala 45 km²) ja Hirvasoja (valuma-alueen pinta-ala 32 km²).> |
==Järvet== | ==Järvet== | ||
− | Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen [[Somerniemi|Somerniemen]] alueella sijaitseva [[Painio]] (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita | + | Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen [[Somerniemi|Somerniemen]] alueella sijaitseva [[Painio]] (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita järviä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat [[Hirsjärvi (järvi)|Hirsjärvi]] (245 ha), [[Kirkkojärvi (Somero)|Kirkkojärvi]] (59 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha) ja [[Pitkäjärvi (järvi Somerolla)|Pitkäjärvi]] (34 ha). Painioon laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat Vesajärvi (46 ha), Särkjärvi (40 ha), Siikjärvi (48 ha), Poikkipuoliainen (14 ha) ja Mustajärvi. Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi, Valajärvi, Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Koskella Paimionjokeen laskee Liipolanjärvi. Muuten alajuoksu on järvetön. |
==Kosket ja padot== | ==Kosket ja padot== | ||
− | Paimionjoessa on kolme isompaa | + | Paimionjoessa on kolme isompaa patoa ja niissä sähkölaitokset: Juvankoski, Juntolankoski ja [[Askalankoski]]. Lisäksi Turun kaupunki säännöstelee vesimäärää Someron Hovirinnankoskessa ja Kosken Karjakoskessa olevilla padoilla. Joessa on myös vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienmpiä koskipaikkoja ovat Marttilassa Hirvaksen koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski, sekä Koskella Patakoski. Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen tuloksena hävinnyt. |
==Kalasto ja muu luonto== | ==Kalasto ja muu luonto== | ||
− | Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi | + | Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi haukea, lahnaa, ahventa, salakkaa, kivennuoliaista, pasuria, saynentä jne. Rapua esiintyi ainakin vielä [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla mutta lienee sittemmin hävinnyt. Jokisimpukka on piisamien herkkua. Minkki vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri. |
− | |||
− | |||
− | |||
[[Luokka:Suomen joet]] | [[Luokka:Suomen joet]] |