Ero sivun ”Paimionjoki” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
p
Rivi 1: Rivi 1:
 
{{lähteetön}}
 
{{lähteetön}}
'''Paimionjoki''' on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on [[Saaristomeri|Saaristomereen]] virtaavista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Sen valuma-alue on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja enimmäkseen maatalousmaata. Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät Saaristomerta. [[Turku|Turun]] kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta.  
+
'''Paimionjoki''' on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on [[Saaristomeri|Saaristomereen]] virtaavista [[joki|joista]] suurin sekä [[valuma-alue]]eltaan (1088 km²) että [[virtaama]]ltaan. Sen [[valuma-alue]] on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja enimmäkseen maatalousmaata. Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät [[Saaristomeri|Saaristomerta]]. [[Turku|Turun]] kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta.  
  
 
==Vesistöalue==
 
==Vesistöalue==
  
Paimionjoki saa alkunsa [[Somerniemi|Somerniemeltä]] [[Somero]]lta ja virtaa siitä eteenpäin [[Hämeen Härkätie]]n tuntumassa, [[Koski Tl]]:n kautta [[Marttila]]an ja edelleen [[Tarvasjoki|Tarvasjoelle]], kulkee lyhyen matkaa [[Lieto|Liedon]] alueella ja päätyy [[Paimio]]on, jossa se laskee [[Paimionlahti|Paimionlahteen]]. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä [[Karinainen|Karinaisten]] kunnasta nykyisellä [[Pöytyä]]llä ja osia eteläisestä [[Tammela]]sta.
+
Paimionjoki saa alkunsa [[Somerniemi|Somerniemeltä]] [[Somero]]lta ja virtaa siitä eteenpäin Hämeen Härkätien tuntumassa, Koski Tl:n kautta Marttilaan ja edelleen Tarvasjoelle, kulkee lyhyen matkaa Liedon alueella ja päätyy Paimioon, jossa se laskee [[Paimionlahti|Paimionlahteen]]. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä Karinaisten kunnasta nykyisellä Pöytyällä ja osia eteläisestä Tammelasta.
  
 
==Sivujoet==
 
==Sivujoet==
  
Paimionjoen suurin sivujoki on Karinaisista alkunsa saava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki (valuma-alueen pinta-ala 139 km²). Pienempiä sivujokia ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron Hirsjärveen laskeva [[Pajulanjoki]] eli [[Virkaanjoki]] (valuma-alueen pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron Kirkkojärveen laskeva [[Jaatilanjoki]] (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva Puostaanoja eli Palojoki (valuma-alueen pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat Ihmistenoja (valuma-alueen pinta-ala 45 km²) ja Hirvasoja (valuma-alueen pinta-ala 32 km²).>
+
Paimionjoen suurin [[sivujoki]] on Karinaisista alkunsa saava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva [[Tarvasjoki]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 139 km²). Pienempiä [[sivujoki]]a ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron [[Hirsjärvi|Hirsjärveen]] laskeva [[Pajulanjoki]] eli [[Virkaanjoki]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron [[Kirkkojärvi (Somero)|Kirkkojärveen]] laskeva [[Jaatilanjoki]] (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva [[Puostaanoja]] eli [[Palojoki]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat [[Ihmistenoja]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 45 km²) ja [[Hirvasoja]] ([[valuma-alue]]en pinta-ala 32 km²).>
  
 
==Järvet==
 
==Järvet==
  
Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen [[Somerniemi|Somerniemen]] alueella sijaitseva [[Painio]] (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita järviä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat [[Hirsjärvi (järvi)|Hirsjärvi]] (245 ha), [[Kirkkojärvi (Somero)|Kirkkojärvi]] (59 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha) ja [[Pitkäjärvi (järvi Somerolla)|Pitkäjärvi]] (34 ha). Painioon laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat Vesajärvi (46 ha), Särkjärvi (40 ha), Siikjärvi (48 ha), Poikkipuoliainen (14 ha) ja Mustajärvi. Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi, Valajärvi, Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Koskella Paimionjokeen laskee Liipolanjärvi. Muuten alajuoksu on järvetön.
+
Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen [[Somerniemi|Somerniemen]] alueella sijaitseva [[Painio]] (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita [[järvi]]ä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat [[Hirsjärvi (järvi)|Hirsjärvi]] (245 ha), [[Kirkkojärvi (Somero)|Kirkkojärvi]] (59 ha), [[Saarentaanjärvi]] (43 ha), [[Rautelanjärvi]] (30 ha), [[Pusulanjärvi]] (62 ha) ja [[Pitkäjärvi (Somero)|Pitkäjärvi]] (34 ha). [[Painio]]on laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat [[Vesajärvi]] (46 ha), [[Särkjärvi]] (40 ha), [[Siikjärvi]] (48 ha), [[Poikkipuoliainen]] (14 ha) ja [[Mustajärvi]]. Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi, Valajärvi, Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Koskella Paimionjokeen laskee [[Liipolanjärvi]]. Muuten alajuoksu on järvetön.
  
 
==Kosket ja padot==
 
==Kosket ja padot==
Paimionjoessa on kolme isompaa patoa ja niissä sähkölaitokset: Juvankoski, Juntolankoski ja [[Askalankoski]]. Lisäksi Turun kaupunki säännöstelee vesimäärää Someron Hovirinnankoskessa ja Kosken Karjakoskessa olevilla padoilla. Joessa on myös vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienmpiä koskipaikkoja ovat Marttilassa Hirvaksen koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski, sekä Koskella Patakoski. Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen tuloksena hävinnyt.
+
Paimionjoessa on kolme isompaa [[pato]]a ja niissä sähkölaitokset: [[Juvankoski]], [[Juntolankoski]] ja [[Askalankoski]]. Lisäksi Turun kaupunki säännöstelee vesimäärää Someron [[Hovirinnankoski|Hovirinnankoskessa]] ja Koski TL:n [[Karjakoski|Karjakoskessa]] olevilla [[pato|padoilla]]. Joessa on myös vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienmpiä koskipaikkoja ovat Marttilassa [[Hirvaksen koski]], [[Palaistenkoski]], [[Purhalankoski|Purhalan]] eli Vallan koski, [[Rounankoski]] ja [[Koskenpään koski]], sekä Koski TL:ssä [[Patakoski]]. Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen tuloksena hävinnyt.
  
 
==Kalasto ja muu luonto==
 
==Kalasto ja muu luonto==
  
Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi haukea, lahnaa, ahventa, salakkaa, kivennuoliaista, pasuria, saynentä jne. Rapua esiintyi ainakin vielä [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla mutta lienee sittemmin hävinnyt. Jokisimpukka on piisamien herkkua. Minkki vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri.  
+
Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi [[hauki|haukea]], [[lahna]]a, [[ahven]]ta, [[salakka]]a, [[kivennuoliainen|kivennuoliaista]], [[pasuri]]a, [[säyne]]ttä jne. [[Rapu]]a esiintyi ainakin vielä [[1960-luku|1960-luvun]] lopulla mutta lienee sittemmin hävinnyt. [[Jokisimpukka]] on [[piisami]]en herkkua. [[Minkki]] vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri.  
  
  
  
 
[[Luokka:Suomen joet]]
 
[[Luokka:Suomen joet]]

Versio 25. marraskuuta 2010 kello 16.08

Question book-4.png Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä tai viitteitä.

Voit auttaa Kalapediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia lähteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa.
{{#if: | Tarkennus: {{{1}}} | }}

Paimionjoki on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on Saaristomereen virtaavista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Sen valuma-alue on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja enimmäkseen maatalousmaata. Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät Saaristomerta. Turun kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta.

Vesistöalue

Paimionjoki saa alkunsa Somerniemeltä Somerolta ja virtaa siitä eteenpäin Hämeen Härkätien tuntumassa, Koski Tl:n kautta Marttilaan ja edelleen Tarvasjoelle, kulkee lyhyen matkaa Liedon alueella ja päätyy Paimioon, jossa se laskee Paimionlahteen. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä Karinaisten kunnasta nykyisellä Pöytyällä ja osia eteläisestä Tammelasta.

Sivujoet

Paimionjoen suurin sivujoki on Karinaisista alkunsa saava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki (valuma-alueen pinta-ala 139 km²). Pienempiä sivujokia ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki (valuma-alueen pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron Kirkkojärveen laskeva Jaatilanjoki (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva Puostaanoja eli Palojoki (valuma-alueen pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat Ihmistenoja (valuma-alueen pinta-ala 45 km²) ja Hirvasoja (valuma-alueen pinta-ala 32 km²).>

Järvet

Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen Somerniemen alueella sijaitseva Painio (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita järviä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat Hirsjärvi (245 ha), Kirkkojärvi (59 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha) ja Pitkäjärvi (34 ha). Painioon laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat Vesajärvi (46 ha), Särkjärvi (40 ha), Siikjärvi (48 ha), Poikkipuoliainen (14 ha) ja Mustajärvi. Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi, Valajärvi, Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Koskella Paimionjokeen laskee Liipolanjärvi. Muuten alajuoksu on järvetön.

Kosket ja padot

Paimionjoessa on kolme isompaa patoa ja niissä sähkölaitokset: Juvankoski, Juntolankoski ja Askalankoski. Lisäksi Turun kaupunki säännöstelee vesimäärää Someron Hovirinnankoskessa ja Koski TL:n Karjakoskessa olevilla padoilla. Joessa on myös vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienmpiä koskipaikkoja ovat Marttilassa Hirvaksen koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski, sekä Koski TL:ssä Patakoski. Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen tuloksena hävinnyt.

Kalasto ja muu luonto

Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi haukea, lahnaa, ahventa, salakkaa, kivennuoliaista, pasuria, säynettä jne. Rapua esiintyi ainakin vielä 1960-luvun lopulla mutta lienee sittemmin hävinnyt. Jokisimpukka on piisamien herkkua. Minkki vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri.