Paimionjoki

kalapediasta
Tämä on arkistoitu versio sivusta sellaisena, kuin se oli 29. heinäkuuta 2009 kello 23.51 käyttäjän Harri (keskustelu | muokkaukset) muokkauksen jälkeen. Sivu saattaa erota merkittävästi tuoreimmasta versiosta.
(ero) ← Vanhempi versio | Nykyinen versio (ero) | Uudempi versio → (ero)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!!


Paimionjoki on Lounais-Suomessa virtaava 110 km pitkä joki. Se on Saaristomereen virtaavista joista suurin sekä valuma-alueeltaan (1088 km²) että virtaamaltaan. Sen valuma-alue on vähäjärvistä (järvisyysprosentti 1,58) ja enimmäkseen maatalousmaata. Sen latvajärvissä on ajoittain happiongelmia, ja joen tuomat ravinteet rehevöittävät Saaristomerta. Turun kaupunki pumppaa raakavettä ajoittain Paimionjoesta.

Vesistöalue

Paimionjoki saa alkunsa Somerniemeltä Somerolta ja virtaa siitä eteenpäin Hämeen Härkätien tuntumassa, Koski Tl:n kautta Marttilaan ja edelleen Tarvasjoelle, kulkee lyhyen matkaa Liedon alueella ja päätyy Paimioon, jossa se laskee Paimionlahteen. Joen vesistöalueeseen kuuluu myös suuri osa entisestä Karinaisten kunnasta nykyisellä Pöytyällä ja osia eteläisestä Tammelasta.

Sivujoet

Paimionjoen suurin sivujoki on Karinaisista alkunsa saava, Tarvasjoen keskustan luona Paimionjokeen laskeva Tarvasjoki (valuma-alueen pinta-ala 139 km²). Pienempiä sivujokia ovat Tammelan eteläosista alkunsa saava, Someron Hirsjärveen laskeva Pajulanjoki eli Virkaanjoki (valuma-alueen pinta-ala 101 km²), Someron pohjoisosista alkunsa saava, Someron Kirkkojärveen laskeva Jaatilanjoki (valuma-alueen pinta-ala 96 km²), Paimiossa joen alajuoksuun yhtyvä Vähäjoki (valuma-alueen pinta-ala 77 km²), Kosken pohjoisosista alkunsa saava, Somerolla Paimionjokeen laskeva Puostaanoja eli Palojoki (valuma-alueen pinta-ala 57 km²) sekä Marttilassa Paimionjokeen pohjoisesta laskevat Ihmistenoja (valuma-alueen pinta-ala 45 km²) ja Hirvasoja (valuma-alueen pinta-ala 32 km²).<ref name="ekholm">

, , ISBN . .</ref>

Järvet

Paimionjoen vesistöalueen suurin järvi on Somerolla, entisen Somerniemen alueella sijaitseva Painio (781 ha), josta joki saa alkunsa. Muita järviä ovat joen yläjuoksulla Somerolla järviketjun muodostavat Hirsjärvi (245 ha), Kirkkojärvi (59 ha), Saarentaanjärvi (43 ha), Rautelanjärvi (30 ha), Pusulanjärvi (62 ha) ja Pitkäjärvi (34 ha). Painioon laskevien latvapurojen lähdejärviä Somerniemellä ovat Vesajärvi (46 ha), Särkjärvi (40 ha), Siikjärvi (48 ha), Poikkipuoliainen (14 ha) ja Mustajärvi.<ref>

, , ISBN . .</ref> Tammelan puolelta Torronjokena alkunsa saavan Pajulanjoen latvajärviä Tammelassa ovat Valkjärvi, Valajärvi, Tourunjärvi ja Haiponjärvi. Koskella Paimionjokeen laskee Liipolanjärvi. Muuten alajuoksu on järvetön.

Kosket ja padot

Paimionjoessa on kolme isompaa patoa ja niissä sähkölaitokset: Juvankoski, Juntolankoski ja Askalankoski. Lisäksi Turun kaupunki säännöstelee vesimäärää Someron Hovirinnankoskessa ja Kosken Karjakoskessa olevilla padoilla. Joessa on myös vanhoja mylly- ja sahateollisuuden patoja ja niiden jäänteitä. Paimionjoen pienmpiä koskipaikkoja ovat Marttilassa Hirvaksen koski, Palaistenkoski, Purhalan eli Vallan koski, Rounankoski ja Koskenpään koski, sekä Koskella Patakoski. Paimionjoen yläjuoksun järviketjun keskivaiheilla Somerolla sijainnut Rautelankoski on ruoppauksen tuloksena hävinnyt.

Kalasto ja muu luonto

Joessa on jonkun verran kalaa, esimerkiksi haukea, lahnaa, ahventa, salakkaa, kivennuoliaista, pasuria, saynentä jne. Rapua esiintyi ainakin vielä 1960-luvun lopulla mutta lienee sittemmin hävinnyt. Jokisimpukka on piisamien herkkua. Minkki vilahtelee rantakivikossa ja jokivarren lintulajisto on melko suuri.

Lähteet

<references />

Aiheesta muualla

, , ISBN . .

fr:Paimionjoki sv:Pemarån