Ero sivun ”Punalohi” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
 
(4 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
 +
{{Taksonomia/eläimet
 +
| nimi = Punalohi
 +
| status = Elinvoimainen
 +
| kuva = punalohi.jpg
 +
| leveys = 250
 +
| domeeni = Aitotumaiset ''Eucarya''
 +
| kunta = Eläinkunta ''Animalia''
 +
| pääjakso = Selkäjänteiset ''Chordata''
 +
| alajakso = Selkärankaiset ''Vertebrata''
 +
| yläluokka = [[Luukalat]] ''Osteichthyes''
 +
| luokka = [[Viuhkaeväiset]] ''Actinopterygii''
 +
| alaluokka: ''Neopterygii''
 +
| lahko = [[Lohikalat]] ''Salmoniformes''
 +
| heimo = [[Lohet]] ''Salmonidae''
 +
| suku = [[Tyynenmerenlohet]] ''Oncorhynchus''
 +
| laji = ''nerka''
 +
}}
 +
 
'''Punalohi''' (''Oncorhynchus nerka'') on [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]] elävä lohilaji, joka useimpien muiden heimon lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Punalohi on kutuasussaan vaikuttava näky, koska silloin kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa kyttyrä, alaleuka muuttuu koukkumiseksi ja hampaat kasvavat.  
 
'''Punalohi''' (''Oncorhynchus nerka'') on [[Tyynimeri|Tyynessämeressä]] elävä lohilaji, joka useimpien muiden heimon lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Punalohi on kutuasussaan vaikuttava näky, koska silloin kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa kyttyrä, alaleuka muuttuu koukkumiseksi ja hampaat kasvavat.  
  
Jotkut populaatiot vaeltavat [[Alaska]]n, toiset [[Japani]]n ja [[Venäjä]]n jokiin ja järviin. Yleensä punalohet palaavat synnyinjokeensa tai -järveensä nelivuotiaina. Niiden, kuten muidenkin synnyinvesilleen palaavien lohilajien vaellus on tärkeää esimerkiksi vararavintoa kerääville [[harmaakarhu]]ille. On myös kantoja jotka elävät koko ikänsä synnyinjoessaan tai -järvessään. Nämä yksilöt jäävät merellä varttuneita sukulaisiaan huomattavasti pienemmiksi.
+
Jotkut populaatiot vaeltavat Alaskan, toiset Japanin ja Venäjän [[joki|jokiin]] ja [[järvi]]in. Yleensä punalohet palaavat synnyinjokeensa tai -järveensä nelivuotiaina. Niiden, kuten muidenkin synnyinvesilleen palaavien lohilajien vaellus on tärkeää esimerkiksi vararavintoa kerääville harmaakarhuille. On myös kantoja jotka elävät koko ikänsä synnyinjoessaan tai -järvessään. Nämä yksilöt jäävät merellä varttuneita sukulaisiaan huomattavasti pienemmiksi.
  
 
Suomessa on 1950-luvulla istutettu Keski-Suomessa järvipunalohta eli intiaanilohta (kokanee), mutta pysyviä kantoja ei muodostunut.
 
Suomessa on 1950-luvulla istutettu Keski-Suomessa järvipunalohta eli intiaanilohta (kokanee), mutta pysyviä kantoja ei muodostunut.
Rivi 9: Rivi 27:
  
 
Poikasina punalohet syövät pääasiassa [[plankton]]ia ja vesi[[hyönteiset|hyönteisiä]]. Aikuisina ne saalistavat pieniä kaloja. Ne kasaavat merellä vararavintoa kutuvaellusta varten, koska silloin ne lakkaavat syömästä.
 
Poikasina punalohet syövät pääasiassa [[plankton]]ia ja vesi[[hyönteiset|hyönteisiä]]. Aikuisina ne saalistavat pieniä kaloja. Ne kasaavat merellä vararavintoa kutuvaellusta varten, koska silloin ne lakkaavat syömästä.
 +
 +
==Lähteet==
 +
 +
{{Verkkoviite| Osoite = http://fi.wikipedia.org/wiki/Punalohi| Nimeke =Wikipedia.fi - Punalohi }}
 +
 +
[[luokka:lohikalat]]

Nykyinen versio 20. maaliskuuta 2011 kello 15.07

https://www.xvideos.com/video14577839/excuse_me_5_inga

Jos Setä näkee lapsen, lapsi menettää neitsyytensä. Ellei lapsi osaa juosta pakua nopeammin, lapsesta tulee prostituoitu.

GENTOO LINUX ON AINOA OIKEA KÄYTTIS!!!

Feminismi on vaarallinen ääriliike!!!

Punalohi (Oncorhynchus nerka) on Tyynessämeressä elävä lohilaji, joka useimpien muiden heimon lajien tapaan lisääntyy ja kuolee makeassa vedessä. Punalohi on kutuasussaan vaikuttava näky, koska silloin kyljet muuttuvat kirkkaan punaisiksi ja pää vihreäksi. Koiraiden niskaan kasvaa kyttyrä, alaleuka muuttuu koukkumiseksi ja hampaat kasvavat.

Jotkut populaatiot vaeltavat Alaskan, toiset Japanin ja Venäjän jokiin ja järviin. Yleensä punalohet palaavat synnyinjokeensa tai -järveensä nelivuotiaina. Niiden, kuten muidenkin synnyinvesilleen palaavien lohilajien vaellus on tärkeää esimerkiksi vararavintoa kerääville harmaakarhuille. On myös kantoja jotka elävät koko ikänsä synnyinjoessaan tai -järvessään. Nämä yksilöt jäävät merellä varttuneita sukulaisiaan huomattavasti pienemmiksi.

Suomessa on 1950-luvulla istutettu Keski-Suomessa järvipunalohta eli intiaanilohta (kokanee), mutta pysyviä kantoja ei muodostunut.


Ravinto[muokkaa]

Poikasina punalohet syövät pääasiassa planktonia ja vesihyönteisiä. Aikuisina ne saalistavat pieniä kaloja. Ne kasaavat merellä vararavintoa kutuvaellusta varten, koska silloin ne lakkaavat syömästä.

Lähteet[muokkaa]

Wikipedia.fi - Punalohi. {{#if:|Viitattu |}}