Ero sivun ”Siika-Valkeinen” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
(18 välissä olevaa versiota 6 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 3: Rivi 3:
 
[[Kuva:SiikaVKartta.jpg|thumb|300px|]]
 
[[Kuva:SiikaVKartta.jpg|thumb|300px|]]
  
== Vesistö ==
 
  
Siika-valkeinen on hiekkaharjujen väliin muodostunut järvi. Sen syvänteet ovat syntyneet suppien sulaessa. Siika-Valkeisen vesi on kirkasta, joten kalat ovat yleensä arkoja. Järvi ei juurikaan ole rehevä, joten ahvenet ja särkikalat ovat harvinaisia, sekä pieniä.
+
'''Siika-Valkeinen''' on nimensä mukaisesti erinomainen siikapaikka.  
  
== Kalastus ==
+
Pääasiallinen laji on siis siika, jota saadaan varsin runsaasti. Niiden keskipaino on 500g tietämillä.
  
Siika-valkeisen kalastus keskittyy sen elinvoimaiseen siikakantaan. Siikojen yleisimmät olinpaikat ovat syvänteissä, sekä niiden lähettyvillä. Järvestä saadaan myös haukia, mutta kovin yleinen se ei ole. Ahvenet viihtyvät matalan alueella, eivätkä ne kasva isoiksi.
+
Ajoittain saadaan myös ahventa, särkeä, kiiskeä ja muikkua. Niiden koko on kuitenkin pientä.
 +
 
 +
Etenkin lyhyissä kisoissa satunnaiset hauet ja harmaanieriät voivat olla arvokkaita. Niiden keskipaino on 1000g tietämillä.
 +
 
 +
Suurimmiksi Siika-Valkeisella kasvavat hauet, jotka voivat kasvaa jopa yli kolmekiloisiksi.
 +
 
 +
== Vinkkejä ==
 +
 
 +
*Siika-valkeisella toimii hyvin [[Hopeahologrammi]] ja vihreä toukka. Yksi hyvistä kalapaikoista on oikeimman puoleisen syvänteen alareuna. Myös välivedestä kannattaa pilkkiä.                                                                                                                                                                                                                                                   
 +
*Kohtalaisen kokoista siikaa on saanut yleensä toiseksi alimman syvänteen alapuolelta.
 +
*Joskus siikaa saa vasemmaisimmalta syvänteeltä saaren alapuolelta.
 +
*Taktiikkavinkki: Pilki syvänteiden reunoilla ja käytä pystypilkkejä tai morreja. Painota kalastus siikoihin.
  
 
== Lajisto ==
 
== Lajisto ==
  
[[ahven pp2|ahven]], [[hauki pp2|hauki]], [[särki pp2|särki]], [[kiiski pp2|kiiski]], [[siika pp2|siika]], [[muikku pp2|muikku]], [[harmaanieriä pp2|harmaanieriä]]
+
*[[ahven pp2|Ahven]]
 +
*[[hauki pp2|hauki]]
 +
*[[särki pp2|särki]]
 +
*[[kiiski pp2|kiiski]]
 +
*[[siika pp2|siika]]
 +
*[[muikku pp2|muikku]]
 +
*[[harmaanieriä pp2|harmaanieriä]]
 +
*[[made pp2|made]]
 +
 
 +
 
 +
{{Propilkki 2:n vesistöt}}

Versio 1. toukokuuta 2013 kello 18.59

SiikaVInfo.jpg
SiikaVKartta.jpg


Siika-Valkeinen on nimensä mukaisesti erinomainen siikapaikka.

Pääasiallinen laji on siis siika, jota saadaan varsin runsaasti. Niiden keskipaino on 500g tietämillä.

Ajoittain saadaan myös ahventa, särkeä, kiiskeä ja muikkua. Niiden koko on kuitenkin pientä.

Etenkin lyhyissä kisoissa satunnaiset hauet ja harmaanieriät voivat olla arvokkaita. Niiden keskipaino on 1000g tietämillä.

Suurimmiksi Siika-Valkeisella kasvavat hauet, jotka voivat kasvaa jopa yli kolmekiloisiksi.

Vinkkejä

  • Siika-valkeisella toimii hyvin Hopeahologrammi ja vihreä toukka. Yksi hyvistä kalapaikoista on oikeimman puoleisen syvänteen alareuna. Myös välivedestä kannattaa pilkkiä.
  • Kohtalaisen kokoista siikaa on saanut yleensä toiseksi alimman syvänteen alapuolelta.
  • Joskus siikaa saa vasemmaisimmalta syvänteeltä saaren alapuolelta.
  • Taktiikkavinkki: Pilki syvänteiden reunoilla ja käytä pystypilkkejä tai morreja. Painota kalastus siikoihin.

Lajisto


Propilkki 2:n vesistöt
Haapolahti | Haukilahti | Hossalaislammet | Iso-Ruuhijärvi | Iso-Söimi | Jormuanlahti | Kivijoki | Koivusaaren matalikko | Kolmisoppi | Korpipuro | Kortejärvi | Kuikansalmi | Kuopionlahti | Lahnalammet | Lehmilampi | Linlonlahti | Lokkiluoto | Meri | Metsälampi | Muddusjärvi
Mustalampi | Mäntylahti | Niemisjärvet | Pieni Särkinen | Pitkälampi pp2 | Pohjalampi | Rautupuro | Räväjärvi | Saarijärvi | Savilahti | Siika-Valkeinen | Siikakoski | Surrinlampi | Särkijärvi | Taivallampi | Telkänlampi | Ullavanjärvi |Venetjoen tekojärvi | Viitalampi | Vuolasniva | Vuontele (pp2)