Ero sivun ”Tasapainopilkki” versioiden välillä
Pjk (keskustelu | muokkaukset) |
Pjk (keskustelu | muokkaukset) |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:puntarit.png|200px|thumb|right|Erilaisia tasapainopilkkejä]] | [[Tiedosto:puntarit.png|200px|thumb|right|Erilaisia tasapainopilkkejä]] | ||
| − | '''Tasapainopilkki''' (tasari, tasuri, puntari, vaakapilkki) on ulkonäkönsä ja uintinsa puolesta eniten pikkukalaa muistuttava pilkkityyppi. Nimensä mukaisesti tasapainopilkki asettuu siiman päässä vaaka-asentoon, ja uitettaessa ui sivusuunnissa syöksähdellen. | + | '''Tasapainopilkki''' (tasari, tasuri, puntari, vaakapilkki) on ulkonäkönsä ja uintinsa puolesta eniten pikkukalaa muistuttava pilkkityyppi. Nimensä mukaisesti tasapainopilkki asettuu siiman päässä vaaka-asentoon, ja uitettaessa ui sivusuunnissa syöksähdellen. Tasapainopilkkien koko vaihtelee paljon, runkopituudeltaan alkaen noin 1 cm minitasareista aina 15 cm malleihin, joista suurimpia käytetään Suomessa lähinnä hauelle. |
Tasapainopilkit voidaan ryhmitellä kahteen joukkoon, levypyrstöt ja karvapyrstöt. Levypyrstöisistä malleista suurin osa on vatsakoukullisia malleja. Karpapyrstöisten mallien uinti on rauhallisempaa, eikä niissä useimmiten ole vatsakoukkua. Kalastustilanne ratkaisee, kumpi malli on käyttökelpoisempi. Pyrstömallista riippumatta tasapainon nokka- ja peräkoukut voivat olla väkäselliset tai väkäsettömät. Kummassakin on etunsa ja haittansa. | Tasapainopilkit voidaan ryhmitellä kahteen joukkoon, levypyrstöt ja karvapyrstöt. Levypyrstöisistä malleista suurin osa on vatsakoukullisia malleja. Karpapyrstöisten mallien uinti on rauhallisempaa, eikä niissä useimmiten ole vatsakoukkua. Kalastustilanne ratkaisee, kumpi malli on käyttökelpoisempi. Pyrstömallista riippumatta tasapainon nokka- ja peräkoukut voivat olla väkäselliset tai väkäsettömät. Kummassakin on etunsa ja haittansa. | ||
Nykyinen versio 29. joulukuuta 2010 kello 06.55
Tasapainopilkki (tasari, tasuri, puntari, vaakapilkki) on ulkonäkönsä ja uintinsa puolesta eniten pikkukalaa muistuttava pilkkityyppi. Nimensä mukaisesti tasapainopilkki asettuu siiman päässä vaaka-asentoon, ja uitettaessa ui sivusuunnissa syöksähdellen. Tasapainopilkkien koko vaihtelee paljon, runkopituudeltaan alkaen noin 1 cm minitasareista aina 15 cm malleihin, joista suurimpia käytetään Suomessa lähinnä hauelle.
Tasapainopilkit voidaan ryhmitellä kahteen joukkoon, levypyrstöt ja karvapyrstöt. Levypyrstöisistä malleista suurin osa on vatsakoukullisia malleja. Karpapyrstöisten mallien uinti on rauhallisempaa, eikä niissä useimmiten ole vatsakoukkua. Kalastustilanne ratkaisee, kumpi malli on käyttökelpoisempi. Pyrstömallista riippumatta tasapainon nokka- ja peräkoukut voivat olla väkäselliset tai väkäsettömät. Kummassakin on etunsa ja haittansa.
olet perseestä