Muokataan sivua Uistin
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Et ole kirjautunut sisään. IP-osoitteesi näytetään julkisesti sivun muokkaushistoriassa. Harkitse käyttäjätunnuksen rekisteröimistä: se ei vaadi henkilökohtaisia tietoja ja tuo mukanaan lisätoimintoja. IP-osoitteellesi lähetetyt viestit näkyvät keskustelusivullasi.
Ole hyvä äläkä tallenna testimuokkauksia. Voit harjoitella muokkaamista hiekkalaatikolla.
Kumoaminen voidaan suorittaa. Varmista alla olevasta vertailusta, että haluat saada aikaan tämän lopputuloksen, ja sen jälkeen tallenna alla näkyvät muutokset.
| Nykyinen versio | Oma tekstisi | ||
| Rivi 17: | Rivi 17: | ||
Peruke, jossa on leikari, liittää uistimen siimaan siten, että siima ei kierry, vaikka uistin pyörisi akselinsa ympäri. Peruke estää myös esimerkiksi [[hauki|hauen]] kalastuksessa siiman katkeamisen kalan mahdollisesti teräviin hampaisiin. | Peruke, jossa on leikari, liittää uistimen siimaan siten, että siima ei kierry, vaikka uistin pyörisi akselinsa ympäri. Peruke estää myös esimerkiksi [[hauki|hauen]] kalastuksessa siiman katkeamisen kalan mahdollisesti teräviin hampaisiin. | ||
| − | Tunnettuja suomalaisia uistinmerkkejä ovat muun muassa [[Rapala VMC|Rapala]], ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvat [[Blue Fox]], [[Luhr Jensen]], [[Storm]], [[Trigger-X]] ja [[Williamson]]. Suomalaisia uistinten valmistajia ovat [[Kuusamon Uistin]] ja [[Finlandia-uistin]], jonka tavaramerkkinä on Nils Master. | + | Tunnettuja suomalaisia uistinmerkkejä ovat muun muassa [[Rapala VMC|Rapala]], ja sen kanssa samaan konserniin kuuluvat [[Blue Fox (uistin)|Blue Fox]], [[Luhr Jensen]], [[Storm (uistin)|Storm]], [[Trigger-X]] ja [[Williamson]]. Suomalaisia uistinten valmistajia ovat [[Kuusamon Uistin]] ja [[Finlandia-uistin]], jonka tavaramerkkinä on [[Nils Master]]. |
===Lusikkauistin=== | ===Lusikkauistin=== | ||
| − | [[Tiedosto:100px-Fishing_lure_spoon.png | + | [[Tiedosto:100px-Fishing_lure_spoon.png]] |
[[Lusikkauistin]] on saanut nimensä sen lusikkamaisen kuperasta muodosta ja Suomessa siitä, että [[Tiura-Uistin]]ta edeltänyt kultaseppä käytti hopealusikkamuotteja uistinta metallista valmistaessaan. Lusikkauistinta käytetään muun muassa [[hauki|hauen]] ja [[lohi|lohen]] heittokalastuksessa ja vetouistelussa. Lusikkauistimet valmistetaan metallista, kuten alpakasta eli uushopeasta, messingistä tai kuparista. On myös esimerkiksi korkilla kevennettyjä, hitaammin vajoavia lusikoita. Niitä kutsutaan kevennetyiksi lusikoiksi. | [[Lusikkauistin]] on saanut nimensä sen lusikkamaisen kuperasta muodosta ja Suomessa siitä, että [[Tiura-Uistin]]ta edeltänyt kultaseppä käytti hopealusikkamuotteja uistinta metallista valmistaessaan. Lusikkauistinta käytetään muun muassa [[hauki|hauen]] ja [[lohi|lohen]] heittokalastuksessa ja vetouistelussa. Lusikkauistimet valmistetaan metallista, kuten alpakasta eli uushopeasta, messingistä tai kuparista. On myös esimerkiksi korkilla kevennettyjä, hitaammin vajoavia lusikoita. Niitä kutsutaan kevennetyiksi lusikoiksi. | ||
| Rivi 28: | Rivi 28: | ||
| − | [[Tiedosto:200px-Fishing_lure_wobbler.png | + | [[Tiedosto:200px-Fishing_lure_wobbler.png]] |
[[Vaappu-uistin]] muistuttaa uistimista ehkä eniten kalaa. Se soveltuu muun muassa [[hauki|hauen]], [[ahven]]en, [[kuha]]n ja [[lohi]]kalojen pyyntiin. Uidessaan hyvä vaappu syöksähtelee epäsäännöllisesti. Vaapun uintisyvyyden määrää vaapussa oleva muovinen tai metallinen uintilista eli nokkalevy, joka kasvattaa veden vastusta ja näin ikään kuin vetää vaapun sille ominaiseen uintisyvyyteen. Mitä isompi levy on, sitä syvemmällä vaappu yleensä ui. Uintilistalla varustettuja ns. perusvaappuja on saatavissa ''floating-'' (kelluva), ''sinking-'' (uppoava) ja ''suspending-''mallisina (syvyytensä säilyttävä). | [[Vaappu-uistin]] muistuttaa uistimista ehkä eniten kalaa. Se soveltuu muun muassa [[hauki|hauen]], [[ahven]]en, [[kuha]]n ja [[lohi]]kalojen pyyntiin. Uidessaan hyvä vaappu syöksähtelee epäsäännöllisesti. Vaapun uintisyvyyden määrää vaapussa oleva muovinen tai metallinen uintilista eli nokkalevy, joka kasvattaa veden vastusta ja näin ikään kuin vetää vaapun sille ominaiseen uintisyvyyteen. Mitä isompi levy on, sitä syvemmällä vaappu yleensä ui. Uintilistalla varustettuja ns. perusvaappuja on saatavissa ''floating-'' (kelluva), ''sinking-'' (uppoava) ja ''suspending-''mallisina (syvyytensä säilyttävä). | ||
| Rivi 38: | Rivi 38: | ||
===Lippauistin=== | ===Lippauistin=== | ||
| − | [[Tiedosto:Spinner_lure_no_feather_ora. | + | [[Tiedosto:Spinner_lure_no_feather_ora.png]] |
[[Lippauistin]] on hyönteistä tai sitä jahtaavaa kalaa muistuttava viehe. Siinä on kovaa vauhtia pyörivä lehti, joka aiheuttaa vedessä värähdyksiä, joihin kalat [[kylkiviiva-aisti]]llaan reagoivat. Hyönteismäisillä lipoilla voi saada perinteisesti vieheellä kalastettavien petokalojen lisäksi myös esimerkiksi [[särki]]kaloja. Lipat ovatkin ehkä monipuolisimpia vieheitä erilaisine kokoineen, väreineen ja tyyppeineen. | [[Lippauistin]] on hyönteistä tai sitä jahtaavaa kalaa muistuttava viehe. Siinä on kovaa vauhtia pyörivä lehti, joka aiheuttaa vedessä värähdyksiä, joihin kalat [[kylkiviiva-aisti]]llaan reagoivat. Hyönteismäisillä lipoilla voi saada perinteisesti vieheellä kalastettavien petokalojen lisäksi myös esimerkiksi [[särki]]kaloja. Lipat ovatkin ehkä monipuolisimpia vieheitä erilaisine kokoineen, väreineen ja tyyppeineen. | ||
| Rivi 44: | Rivi 44: | ||
===Jigiuistin=== | ===Jigiuistin=== | ||
| − | [[Tiedosto:MagGrubs.jpg | + | [[Tiedosto:MagGrubs.jpg]] |
[[Jigi]] eroaa muista uistimista sekä materiaalissa että koukussa. Se on pehmeä ja sen koukku sojottaa ylös, mikä estää pohjaan tarttumisen. Jigi vaatii kelan ja vavan liikkeillä säädeltävää uittamisrytmiä. Jigit ovat kaksiosaisia: niissä on pujotettu painolla varustettuun koukkuun toukkaa tai kalaa muistuttava, esimerkiksi silikonista valmistettu jigiosa. | [[Jigi]] eroaa muista uistimista sekä materiaalissa että koukussa. Se on pehmeä ja sen koukku sojottaa ylös, mikä estää pohjaan tarttumisen. Jigi vaatii kelan ja vavan liikkeillä säädeltävää uittamisrytmiä. Jigit ovat kaksiosaisia: niissä on pujotettu painolla varustettuun koukkuun toukkaa tai kalaa muistuttava, esimerkiksi silikonista valmistettu jigiosa. | ||
| Rivi 50: | Rivi 50: | ||
===Ruohosuojattu uistin=== | ===Ruohosuojattu uistin=== | ||
| − | [[Tiedosto:Rapala-Minnow-Spoon_1227548348_1.jpg | + | [[Tiedosto:Rapala-Minnow-Spoon_1227548348_1.jpg]] |
[[Ruohosuojattu uistin]] on [[lusikkauistin]] tai [[lippauistin]], jonka ominaisuutena on välttää tarttumista vesikasveihin, kuten [[kaisla|kaisloihin]] tai [[lumme|lumpeisiin]]. Ruohosuojaus on useimmiten toteutettu joko kiinteinä uistimessa tai koukuissa olevilla metalliviiksillä, jotka ohjaavat kasvillisuuden koukkujen ohi. Kalan tarttuessa uistimeen metalliviikset taipuvat ja antavat koukkujen tarttua kalan suuhun. Koukun tarttuvuus kalaan on toki hieman heikompi kuin ruohosuojaamattomassa uistimessa. Ruohikkouistimet ovat kuitenkin tärkeitä, sillä monet kalalajit hakeutuvat kasvillisuuden suojiin. Ruohosuojattuja koukkuja myydään erikseen, joten periaatteessa mistä tahansa vieheestä saa ruohosuojatun koukut vaihtamalla. Suojauksen on kuitenkin todettu toimivan parhaiten lusikoissa ja lipoissa. Ruohosuojatuista uistimista tunnetuin on Rapalan Minnow spoon. | [[Ruohosuojattu uistin]] on [[lusikkauistin]] tai [[lippauistin]], jonka ominaisuutena on välttää tarttumista vesikasveihin, kuten [[kaisla|kaisloihin]] tai [[lumme|lumpeisiin]]. Ruohosuojaus on useimmiten toteutettu joko kiinteinä uistimessa tai koukuissa olevilla metalliviiksillä, jotka ohjaavat kasvillisuuden koukkujen ohi. Kalan tarttuessa uistimeen metalliviikset taipuvat ja antavat koukkujen tarttua kalan suuhun. Koukun tarttuvuus kalaan on toki hieman heikompi kuin ruohosuojaamattomassa uistimessa. Ruohikkouistimet ovat kuitenkin tärkeitä, sillä monet kalalajit hakeutuvat kasvillisuuden suojiin. Ruohosuojattuja koukkuja myydään erikseen, joten periaatteessa mistä tahansa vieheestä saa ruohosuojatun koukut vaihtamalla. Suojauksen on kuitenkin todettu toimivan parhaiten lusikoissa ja lipoissa. Ruohosuojatuista uistimista tunnetuin on Rapalan Minnow spoon. | ||
| Rivi 56: | Rivi 56: | ||
==Perho== | ==Perho== | ||
| − | [[Tiedosto:Tomin_perho.jpg | + | [[Tiedosto:Tomin_perho.jpg]] |
[[Perho]] on erivärisistä langoista sidottu hyönteisjäljitelmä. Sillä kalastetaan usein [[lohi]]kaloja [[koski]]lla. Etenkin isommat perhot ovat myös merkittäviä hauenkalastuksessa. Esimerkiksi talvella sulilla merenrannoilla perhokalastus on lähes ainoa toimiva hauen viehekalastusmuoto. Perhoja voi sitoa kooltaan, väriltään, tyypiltään ja painotukseltaan erilaisia, kuten pintaperhoja ja uppoperhoja. | [[Perho]] on erivärisistä langoista sidottu hyönteisjäljitelmä. Sillä kalastetaan usein [[lohi]]kaloja [[koski]]lla. Etenkin isommat perhot ovat myös merkittäviä hauenkalastuksessa. Esimerkiksi talvella sulilla merenrannoilla perhokalastus on lähes ainoa toimiva hauen viehekalastusmuoto. Perhoja voi sitoa kooltaan, väriltään, tyypiltään ja painotukseltaan erilaisia, kuten pintaperhoja ja uppoperhoja. | ||
| Rivi 62: | Rivi 62: | ||
==Pilkki== | ==Pilkki== | ||
| − | [[Tiedosto:Kuha_pilkki3. | + | [[Tiedosto:Kuha_pilkki3.jpg]] |
[[Pilkki]] on talvella jäiden aikaan käytettävä viehe, jolla saa lähes kaikenlaista kalaa. Tyypillinen pilkkimistilanne tapahtuu jäähän [[kaira]]lla poratun avannon läpi. Pilkki voidaan syötittää esimerkiksi kärpäsen tai surviaisen toukilla, milloin kala pyrkii syömään syötin. Syötittämättömillä pilkeillä kala taas tavoittelee itse viehettä. Pilkkityyppejä ovat lusikkauistimia muistuttavat pystypilkit, vaakatasossa pysyvät tasapainopilkit ja pienet, pallomaiset mormyskat. Pilkkiä uitetaan vavan nykäyksin ja vedoin, mikä houkuttelee kaloja. Pilkkiä voi myös avovesiaikaan [[vene]]estä, [[laituri]]lta tai sillalta käsin. | [[Pilkki]] on talvella jäiden aikaan käytettävä viehe, jolla saa lähes kaikenlaista kalaa. Tyypillinen pilkkimistilanne tapahtuu jäähän [[kaira]]lla poratun avannon läpi. Pilkki voidaan syötittää esimerkiksi kärpäsen tai surviaisen toukilla, milloin kala pyrkii syömään syötin. Syötittämättömillä pilkeillä kala taas tavoittelee itse viehettä. Pilkkityyppejä ovat lusikkauistimia muistuttavat pystypilkit, vaakatasossa pysyvät tasapainopilkit ja pienet, pallomaiset mormyskat. Pilkkiä uitetaan vavan nykäyksin ja vedoin, mikä houkuttelee kaloja. Pilkkiä voi myös avovesiaikaan [[vene]]estä, [[laituri]]lta tai sillalta käsin. | ||