|
|
| (4 välissä olevaa versiota 3 käyttäjän tekeminä ei näytetä) |
| Rivi 1: |
Rivi 1: |
| − | [[Tiedosto:Matapuro1iso.jpg|thumb|Taimenpuro ]]
| + | {{roskaa|Homojen välistä yhdyntää}} |
| − | | |
| − | == Yleistä projektista ==
| |
| − | | |
| − | | |
| − | Virtavesienhoitoyhtistys (VIRHO) on omalla hautomollaan tuottanut taimenen mätiä jo vuodesta 1996 lähtien. Näitä poikasia on istutettu pääosin Vantaanjoen sivupuroihin, sekä muutamaan muuhunkin kohteeseen.
| |
| − | | |
| − | Yhdessä istutuskohteessa, Longinojassa on todettu vuosien 2001-2002
| |
| − | syksyllä taimenten kutua. Harmittavasti vuoden 2001 kudusta ei syntynyt poikasia.
| |
| − | Mahdollinen syy miksi poikasia ei onnistunut syntymään oli tulvien takia
| |
| − | siirtynee soraikot jolloin soran sisällä olleet poikaset kuolivat. Toinen
| |
| − | mahdollinen syy on veden laatu joka poikasten syntymävaiheessa
| |
| − | ei saisi vaihdella.
| |
| − | | |
| − | VEDEN LAATU JA VIRTAAMIEN VAIHTELU
| |
| − | | |
| − | Purojen veden tilaan vaikuttavat teollisuusalueiden ja kaupunkien suurten
| |
| − | ulosmenoväylien sadevesiviemäreiden vedet ja tiesuolaus.
| |
| − | Ravinnekuormituksen lisäksi sadevesiviemäri tuo ajoittain puroon öljyisiä
| |
| − | likavesiä ja mm. koirien ulosteiden takia bakteeripitoisia vesiä.
| |
| − | Roskat antavat purosta epäsiistin vaikutelman ja saavat ihmiset pitämään
| |
| − | veden laatua todellisuutta huonompana. Katuviemäröintien ja suurten
| |
| − | viemäröityjen alueiden takia virtausten vaihtelut ovat puroissa suuria.
| |
| − | [[Tiedosto:Tane289pieni.jpg|center]]
| |
| − | | |
| − | | |
| − | Istutukset Longinojaan aloitettiin vuonna 1998.
| |
| − | Useissa puroissa luontaiseen kalakantaan kuuluu särki, turpa, salakka,
| |
| − | kolmipiikki hauki yms muut yleiset puroissa elelevät kalalajit. Longinojassa on
| |
| − | tavattu lähes kaikki lapin tunturipurojen lajit, harjus, lohi sekä taimen.
| |
| − | | |
| − | == Yleistä ==
| |
| − | | |
| − | | |
| − | Talkoissa on tarkoitus kunnostaa kutupaikkoja sekä tehdä suojapaikkoja
| |
| − | kaloille. Talkoissa ei käytetä raskaita koneita, vaan ahkeria
| |
| − | "kauramoottoreita". Parhaimillaan talkoissa on ollut 15 henkeä.
| |
| − | Levitimme syksyn 2002 talkoissa 13 tonnia soraa ja kivesimme ojaa noin
| |
| − | 100 metrin matkalta. Vuoden 2002 talkoot olivat kaksipäiväiset.
| |
| − | | |
| − | Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseura (SKES) tarjosi talkoolaisille makkaraa, kanankoipia, leipiä sekä virvokkeita.
| |
| − | | |
| − | | |
| − | == Suunnittelu ja toteutus ==
| |
| − | | |
| − | | |
| − | Käsityönä tehdyillä kunnostuksilla vältetään ympäristön vaurioitumista paremmin kuin massiivisilla koneilla tehtävillä kunnostuksilla. Pienillä kohtella talkootyö on lähes ainoa mahdollisuus kunnostuksiin. Ennen kunnostusten aloittamista kannattaa tehdä selkeä suunnitelma ja selvittää kenen mailla kunnostukset tulevat tapahtumaan ja pyytää lupa maanomistajalta. Sen lisäksi kannattaa toimittaa suunnitelma maakunnan ympäristökeskukseen. Siellä arvioidaan, tarvitseeko töille hakea virallisempia lupia. Yleensä sellaisia ei puroilla tarvita.
| |
| − | | |
| − | Kutupaikkojen tekoa:
| |
| − | [[Tiedosto:Soralapiopieni.jpg|center]]
| |
| − | Tyypillinen ongelma Etelä-Suomen puroilla on lohikalojen kutupaikoiksi
| |
| − | sopivien soraikkojen puuttuminen. Tämän ongelman suurin syyllinen on
| |
| − | liettyminen virran mukana kulkevan kiintoaineksen takia, tai sopivien
| |
| − | soraikkojen puuttuminen. Vaikka syksyllä taimenet onnistuisivat kutemaan
| |
| − | soraikoille voi keväällä soraikko olla peittynyt kiintoainekseen, jolloin
| |
| − | poikaset tukehtuvat hapen puutteeseen jo ennen kuoriutumista.
| |
| − | | |
| − | | |
| − | == Virheistä opitaan ==
| |
| − | | |
| − | | |
| − | Longinojalla vuoden 2001 kunnostustalkoissa soran raekoko oli 8-16mm ja suurin osa huuhtoutui tulvien mukana pois. V. 2002 talkoissa levitetyn soran koko oli 18-33mm jonka pitäisi pysyä kovemmassakin virrassa paikoillaan. Isompirakeinen soraikko ei mene tukkoon niin helposti kuin pienirakeinen. Kiveämistä (kuva: kiveämistä) Uomasta aikoinaan pois nostettuja kiviä kammetaan ojaan kalojen suojaksi. Kiveämisellä saadaan aikaan luonnonmukaisempi uoma, piilopaikkoja kalojen poikasille ja niiden ravintoeläimille sekä tasataan virtausvaihteluja. Virtauksen muutoksella tehostetaan luonnon omia kunnostustoimia. Virtauksen vaikutus alkaa syömään uomaa syvemmäksi sekä kaivamaan suojapaikkoja penkkojen alle. Luonnontilainen taimenpuro on yleensä kapea ja syvä. Tyypilliset kaupunkiojat on aikoinaan perattu mataliksi ja leveiksi, jonka seurauksena osmankäämit, kaislat ja muut vesikasvit ovat vallanneet ne. Longinojan alaosa on tyypillinen esimerkki tällaisesta uomasta.
| |
| − | | |
| − | Tulevissa talkoissa koitamme saada uusia alueita kunnostettua
| |
| − | luonnonmukaisempaan tilaan. Vuosina 2001 ja 2002 tehtyihin alueisiin ei
| |
| − | kosketa vaan annetaan soraikkojen stabiloitua paikoilleen odottamaan seuraavia kutupareja. Teemme suisteita puuaineksesta sekä kivistä. Näin saadaan uoma ajan myötä taipumaan mutkille, ja syöpymään syvemmäksi ja kapeammaksi.
| |
| − | | |
| − | | |
| − | == Yhteenveto ==
| |
| − | | |
| − | [[Tiedosto:Koekalastuspieni1.jpg|center]]
| |
| − | Vuoden 98 istukkaat ovat pärjäilleet ja kasvaneet hyvin, Longinojalla on viimeisen kahden vuoden aikana havaittu taimenten kutevan. Poikasien syntymisestä ei tosin olla saatu todisteita. Seuranta jatkuu vuosittain ja toivotaan että poikasia onnistuu syntymään ja luonnonkierto saadaan käyntiin. Tulevaisuus tulee näyttämään kuinka suureksi voidaan purojen luonnontuotanto saada kasvamaan.
| |
| − | | |
| − | | |
| − | == Lisätietoa projektista voi kysyä ==
| |
| − | | |
| − | | |
| − | Suomalaisen kalastusmatkailun edistämisseuran nuorisojaoksen vetäjältä:
| |
| − | | |
| − | Juha Salonen
| |
| − | | |
| − | | |
| − | | |
| − | Gsm:050-5949998
| |
| − | | |
| − | Lisätietoja www.skes.org
| |
| − | | |
| − | [[luokka:projektit]] [[luokka:artikkelit]]
| |
