Ero sivun ”Vuolasniva” versioiden välillä

kalapediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
 
(7 välissä olevaa versiota 5 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 10: Rivi 10:
  
 
Vasemmasta lammesta saadaan suurempia rautuja. Siellä keskikoko on 300-500g. Tästä lammesta on saatu jopa yli kaksikiloisia rautuja.
 
Vasemmasta lammesta saadaan suurempia rautuja. Siellä keskikoko on 300-500g. Tästä lammesta on saatu jopa yli kaksikiloisia rautuja.
 +
Suurimmiksi Vuolasnivalla kasvavat raudut, jotka voivat painaa jopa yli kaksi kiloa.
  
 
== Vinkkejä ==
 
== Vinkkejä ==
  
*Vasemmasta lammesta syvänteen puolesta välistä 700g rautu, rautulätkä+pun.toukka.
+
*Vasemmasta lammesta syvänteen puolesta välistä 700g rautu, [[Rautulätkä|rautulätkä]]+pun.toukka.
 
*Kappalemäärä-kisatyypissä kannattaa ehdottomasti mennä siihen oikeanpuoleiseen lampeen nyppimään pikkurautua.
 
*Kappalemäärä-kisatyypissä kannattaa ehdottomasti mennä siihen oikeanpuoleiseen lampeen nyppimään pikkurautua.
 
*Kannattaa mennää siihen syvänteeseen vasemmalla lammella pilkkimään rautulätkällä. Joku aika sitten napsahti 1015g rautu.
 
*Kannattaa mennää siihen syvänteeseen vasemmalla lammella pilkkimään rautulätkällä. Joku aika sitten napsahti 1015g rautu.
 +
*Joen ensimmäisestä mutkasta (alhaalta ylöspäin) saa usein harjusta.
 +
*Joen alusta ylhäällä tulee siikaa.
 +
*Vasen lampi ja sinne syvänteeseen vaan. Rautua tulee hyvin rautulätkällä ja [[Hopeahologrammi|hopeahologrammilla]]. Isompia sitten kannattaa yrittää nilsulla tai [[Raitalusikka|raitalusikalla]].
 +
*Taktiikkavinkki: Jos halajat rautua, käytä esim. rautulätkää, kuparipystyä tai microtasuria. Joella pilkkiessä toimivat hyvin pystyt ja morrit.
  
 
== Lajisto ==
 
== Lajisto ==

Nykyinen versio 20. lokakuuta 2012 kello 14.46

VuolasInfo.jpg
VuolasKartta.jpg

Vuolasnivan joesta saa hyvin harjusta ja siikaa.

Satunnaisesti myös taimen tai hauki saattaa iskeä joessa pilkkiin.

Vesistön oikeasta lammesta saadaan pientä rautua. Niiden keskipaino on 100-200 grammaa. Siinäkin lammessa oleskelee suurempia, jopa yli kiloisia yksilöitä.

Vasemmasta lammesta saadaan suurempia rautuja. Siellä keskikoko on 300-500g. Tästä lammesta on saatu jopa yli kaksikiloisia rautuja. Suurimmiksi Vuolasnivalla kasvavat raudut, jotka voivat painaa jopa yli kaksi kiloa.

Vinkkejä[muokkaa]

  • Vasemmasta lammesta syvänteen puolesta välistä 700g rautu, rautulätkä+pun.toukka.
  • Kappalemäärä-kisatyypissä kannattaa ehdottomasti mennä siihen oikeanpuoleiseen lampeen nyppimään pikkurautua.
  • Kannattaa mennää siihen syvänteeseen vasemmalla lammella pilkkimään rautulätkällä. Joku aika sitten napsahti 1015g rautu.
  • Joen ensimmäisestä mutkasta (alhaalta ylöspäin) saa usein harjusta.
  • Joen alusta ylhäällä tulee siikaa.
  • Vasen lampi ja sinne syvänteeseen vaan. Rautua tulee hyvin rautulätkällä ja hopeahologrammilla. Isompia sitten kannattaa yrittää nilsulla tai raitalusikalla.
  • Taktiikkavinkki: Jos halajat rautua, käytä esim. rautulätkää, kuparipystyä tai microtasuria. Joella pilkkiessä toimivat hyvin pystyt ja morrit.

Lajisto[muokkaa]


Propilkki 2:n vesistöt
Haapolahti | Haukilahti | Hossalaislammet | Iso-Ruuhijärvi | Iso-Söimi | Jormuanlahti | Kivijoki | Koivusaaren matalikko | Kolmisoppi | Korpipuro | Kortejärvi | Kuikansalmi | Kuopionlahti | Lahnalammet | Lehmilampi | Linlonlahti | Lokkiluoto | Meri | Metsälampi | Muddusjärvi
Mustalampi | Mäntylahti | Niemisjärvet | Pieni Särkinen | Pitkälampi pp2 | Pohjalampi | Rautupuro | Räväjärvi | Saarijärvi | Savilahti | Siika-Valkeinen | Siikakoski | Surrinlampi | Särkijärvi | Taivallampi | Telkänlampi | Ullavanjärvi |Venetjoen tekojärvi | Viitalampi | Vuolasniva | Vuontele (pp2)