Ero sivun ”Vuontele (pp2)” versioiden välillä
p (→Kalastus) |
|||
| Rivi 39: | Rivi 39: | ||
*[[säyne pp2|Säyne]] | *[[säyne pp2|Säyne]] | ||
*[[taimen pp2|Taimen]] | *[[taimen pp2|Taimen]] | ||
| − | + | *[[made pp2|Made]] | |
Nykyinen versio 5. helmikuuta 2014 kello 15.50
Vuontele on pullollaan haukia, ahvenia ja särkikaloja. Ylemmässä järvessä tavataan näiden lisäksi myös melko runsaasti siikaa ja harvakseltaan taimenta. Etenkin keväällä särkien koko voi yllättää. Vuontele koostuu kahdesta järvestä ja niitä yhdistävästä joesta. Alempi järvi on tummavetinen ja rehevä. Ylempi taas on karumpi ja kirkasvetisempi. Vuonteleella on kolme lähtöpaikkaa; Aittojoki (Alempaan järveen laskevan joen mutka), Koskenkorva (Järvet yhdistävän joen keskikohta) ja Järvenpäänlahti (Ylemmän järven pohjoisin lahti).
Kalastus[muokkaa]
Särkikalojen ja petokalojen kalastus keskittyy pääasiassa alempaan, rehevään järveen ja siihen laskevaan jokeen. Ylemmässä järvessä kalaa tuntuu tulevan vähän vähemmän kuin alemmassa, mutta kalojen keskikoko on paikat tuntevalle pilkkijälle usein parempaa kuin alajärvessä. Toki siiat ja mahdolliset taimenet ja harjukset vetävät pilkkijöitä puoleensa, mutta myös isot ahvenet ovat monen pääkohde. Suurimmiksi Vuonteleella kasvavat hauet, jotka voivat painaa yli kaksi kiloa.
Vinkkejä[muokkaa]
- Aittojoella kannattaa mennä joenmutkaan morrivavalla pilkkimään.
- Järvenpäänlahdella kannattaa kulkea järveä alaspäin, kunnes tulee saarirykelmälle. Rykelmän edustalta nousee komeaa ahventa morrilla.
- Koskenkorvalta kannattaa lähteä ylemmälle järvelle. Lähimmältä selältä saa isoja ahvenia sekä siikaa. Myös haukia on saatu siitä lähistöltä.
- Lisäksi Koskenkorvalla kannattaa mennä pilkkimään siihen jokeen. Siitä saa pannukarkeaa ahventa ja harjuksia, myös siikoja saadaan joskus.
- Taktiikkavinkki: Keskitä kalastus ahveniin ja pilki pystypilkeillä.
Lajisto[muokkaa]
- Ahven
- Harjus
- Hauki
- Kiiski
- Kuha
- Lahna
- Pasuri
- Ruutana
- Salakka
- Seipi
- Siika
- Sorva
- Sulkava
- Särki
- Säyne
- Taimen
- Made
|