Ahvenpaikkoja sameavetisessä joessa?

[Hauestaja]

Mistä minun kannattaisi etsiä ahvenia sellaisesta joesta, joka on melko sameavetinen, ylävirralla tulee vastaan koski ja se haarautuu vielä kahdeksi,
isommaksi ja pienemmäksi joeksi. Isompi on leveveydeltään n. 20 m ja pienempi n. 4-7 m. Molempia haaroja eteenpäin mennessä tulee vastaan meri muutaman kilometrin päässä. isommasta olen saanut muutamia ahvenia joensuulta, mutta enimmäkseen haukia. Pienemmässä on lupaavasti melkein koko matkan ajan ruovikkoa sivuilla.

Ps. keväällä joessa on paljon lohia, mutta sitä aikaa täytyy vielä odottaa.

[Hauestaja]

Unohdin sanoa, että koska alue on suistoaluetta, niin siinä risteilee paljon pieniä jokia ja ojia.

[samamies]

Mee sieltä ruovikosta kokeileen... Järvessä ne ahvenet tykkää siellä olla :D

[kaivo]

Kiinnostaisi kuulla myös jokialueen ja jokisuun syvyys?

Joki on sen verran pienimuotoinen, ettei kalojen löytämisen pitäisi olla kovin hankalaa, kunhan kalastelee alueen läpi erityyppisistä paikoista. Näin kesäisin tulisi mieleen aloittaa kokeilut virtapaikkojen alta, ne ovat lämpimän veden aikaan usein hyviä paikkoja monille kalalajeille. Virran mukana kosken alle kulkeutuu runsaasti hyönteisiä, niiden perässä pyörii pikkukaloja joiden perässä saalistajatkin liikkuvat. Kokeilemisen arvoisia ahvenvieheitä voisivat olla esim. nro 1 - 3 lipat, 3 - 6 cm tiheäuintiset pikkuvaaput ja mikäli syvyyttä on parikin metriä tai enemmän, saman kokoluokan jigit, joiden pään paino valitaan tietysti tilanteen mukaan (parissa metrissä n. 5 grammaa riittänee hitaassa virrassa). Samean veden takia vieheiden värit saisivat olla mielellään erottuvia, esim. punaista, oranssia, keltaista, valkoista, vihreää, mustaa jne. Mikäli mato-onginta on sallittua (puhuit lohista), sitä kannattaa ehdottomasti kokeilla. Sameassa vedessä pohjan lähellä uitettu mato houkuttelee hajullaan tehokkaammin kuin uistimet.

Ahven ei oleile yleensä aivan kiivaimmassa koskessa kuten lohikalat, vaan hakeutuu haukien lailla mieluummin suojaisempiin reunavirtoihin, isojen kivien taakse, suvantoihin ja koskien ylä- ja alapuolelle. Vesikasvustosta kala löytää suojapaikkoja ja ruokaa, joten sitä pikku-uomaakin kannattanee kalastaa.

Mielenkiintoinen paikka voisi kuvaillun perusteella olla myös jokisuu, missä joki ja meri kohtaavat. Mikäli se ei ole aivan matalaa liejukkoa, voisi kuvitella isompienkin ahventen hakeutuvan alueelle, tässäkin tapauksessa saalistamaan.

[Hauestaja]

Se syvyys unohtui. Se on suunilleen 5m isommassa haarassa ja jotain 2,5 m pienemmässä. isompi haara on kasvuston peitossa ja pienemmässä on pitkälti mutapohja.

Ps. onhan se mato-onginta sallittua, mutta kun en oikein välitä siitä konstista, kun sillä ei tunnu saavan mitään muita kuin sinttejä (ja paljon!), kun taas virvelillllä tulee isoja, mutta vain muutama per reissu, eikä sekään ole harvinaista, että jää kokonaan ilman.

Mutta ei tässä ahvenkannan kääpiöitymisestä ole kyse, kun melkein joka heitolla tulee hyvistä paikoista haukea.

[kaivo]

Kasvuston seassa kalastaminen karsii kyllä sopivia vieheitä. Riippuu tosin vähän kasvuston tyypistä, millaiset uistimet pelaavat. Jigikalastus on melkoisen hankalaa, ja pikkuvaapuilla pärjää vain aukkopaikoissa ja silloin, mikäli pohjakasvusto ei ulotu aivan pintaan saakka. Kelluvaa minivaappua voi kelailla pinnassa rehujen yläpuolelta. Mielestäni paras ruohikkovesien ahvenviehe on lippa. Ripeästi kelattaessa lipan lehti "raivaa" kasveja tieltään, eikä tarttumisia tule yhtä paljon kuin muilla viehetyypeillä.

Mielestäni kaikista hankalinta on sellainen pitkävartinen löysä jokiheinä, jos sitä kasvaa pohjasta pintaan ja tiheinä lauttoina. Edes Minnow Spoonilla ei tahdo pyynti onnistua, tosin eihän sillä ahvenia oikein muutenkaan kannata tavoitella. Helpompia "tapauksia" ovat kovavartisemmat lumpeet, ahvenvita, kortteet ja kaisla. Niiden seassa pärjää kohtalaisesti lippojakin heitellen, mikäli kasvuston seassa on vapaita "väyliä" tai se on muuten kohtalaisen harvaa. Halutessaan voisi myös kokeilla lipassa ruohosuojattua tupsukoukkua (joita Kuusamon uistin valmistaa), tai kolmihaarakoukun vaihtamista yksihaaraiseen.

Lippakalastajalle voi kyllä tuottaa päänvaivaa joen kohtalainen syvyys. 2,5 metriäkin on ahvenlipoille melko paljon vettä, mikäli on tarvis päästä pohjan tuntumaan. Lippoja voi heitellä apupainon kanssa, ja siinä pikku-uomassa voisi kokeilla jigikalastusta mikäli kasveista ei ole pahemmin riesaa. Isommalle ahvenelle kelpaa toisinaan myös pieni lusikka, vaikkapa 4 tai 5 cm Räsänen rauhallisesti ja pysäytellen uitettuna.

[Limppu]

Meilläpäin täällä Pohjanmaalla olen saanut monia "yllätys" ahvenia kesäisin Kyrönjoesta kirjolohen kalastuksen yhteydessä ja lähes aina koskista!

Sivupeilit,loppuliuku ja niska ovat tarkistamisen arvoisia paikkoja...

Ennätys viime kesältä kosken valkoisista kuohuista Lotto Betellä 650g