Luvanmaksajia kaivataan lisää, lupatulot laskussa.

[Mikko_-Procyon-]

Uutisointi YLEn Savon maakuntasivuilla antaa tällaista infoa: kalastuksenhoitomaksun maksajia kaivataan lisää.

Iso osa maksajista kuuluu kohta yli 65-vuotiaisiin, jolloin rahaa ei virtaa enää entiseen malliin. On kaavailtu mm. maksun muuttamista veroluontoiseksi.

Niinpä niin.. Vai oliskohan kohta paikallaan se perinteinen hinnannosto. Samasta syystähän bensiiniveroa ei voi laskea, koska öljyn hinnannousu johtaa ajamisen vähenemiseen, joten prosenttiosuuden nousu "samaan tahtiin" korvaa tämän tappion. Eikö kuitenkin ajaminen lisääntyisi jälleen tämän prosenttiluvun alentamisen aikaansaamana ajonlisääntymisenä?

Mitenkähän minä voisin vaikuttaa siihen, että minun maksamilla rahoilla ei istutettaisi yhtään taimenen poikasta isoihin vesistöihin.. En niitä pyydäkään, joten haluaisin enemmänkin vastinetta omiin tarkoituksiini. (tämä kommentti ei ollut trolli, vaan sen tarkoitus on olla "toimintojen järkiperäistämistä" ja siihen liittyvien toimien kartoittamista  peräänkuuluttavaa kritiikkiä).

Väestömuutokset pitäisi osata jo ennakoida. Tarviiko kalakantaa pitää nykyisenlaisena, jos kalastuspainekin vähenee ikääntymisen myötä? Ketä varten taimenet istutetaan, mikäli ne eivät pysty monissakaan kohteissa kutemaan? Miksi juuri taimenistukkaat saavat eniten palstatilaa kaikissa julkaisuissa ja mediassa? Istutetaanko niitä todella niin paljon, että muut lajit ovat marginaalisia? Mitä muita toimenpiteitä nämä kalavedenhoidot sisältävät? Missä niitä tehdään, millä kriteerein ja millä pyrkimyksin? Millä kustannuksin niitä suoritetaan? Ketkä maksavat ja mitä? Kenen hyötyä näillä toimilla ajetaan? Vedenomistajan? Kalastajan? Kunnan? Vai peräti vihdoinkin sen oikean syyn: luonnon itsensä?  Kenen etu on tuhota ekosysteemi patoamalla joet? Maksammeko kalastusluvissa taimenistukkaita vain jokiekosysteemien tuhoamisen vuoksi? Miksi lupahinnat on laskettu "pysyviksi" arvoiksi ja kassatuloiksi, jos on tiedetty suurten ikäluokkien tuoma muutos jo pitkään? Onko ainoa varautuminen siihen tulojen säilyttäminen ennallaan? Eihän kyllä mikään muukaan organisaatio toimi niin.. jos rahavirta ehtyy, niin toimintoja muutetaan ja karsitaan turhia pois.

Tässäpä aihetta keskusteltavaksi. Minä näkisin tässä hyvän lähtösysäyksen sille, että kiinnitettäisiin huomiota oikeaan jokiekosysteemiin ja kalankutuun. Taimenten nakkelu järviin tietyissä kiintiöissä ja alamitoista tappelu on päätöntä touhua. Tällä lausumalla saan takuulla vihoja niskoilleni, mutta tunteita pitää herättää, jos haluaa saada keskustelua aikaan.

Ja moderaattorin huomautus: Yhden rivin huonosti perusteltuja vastauksia poistellaan, onhan keskustelun tasosta valitettu jo aikoja. Yritetään kerrankin pistää jotain järkevää pystyyn.

[kaivo]

Puuttumatta kalakantojen säilyttämiseen ja lupatulojen käyttöön tässä yhteydessä, mietityttää kuinka moni 18-64-vuotiaista viehekalastajista jättää kalastuksenhoitomaksun ja mahdollisen lääniluvan maksamatta, siis suomeksi kalastaa luvatta? Jonkinlaiset rahasummat siinäkin täytyy olla kyseessä. Kotimainen lupasysteemi on varmaan edelleenkin asiaan perehtymättömälle henkilölle sekava ja lupa-asioista tiedotus riittämätöntä. Olettaisin, että esim. läänilupa ja Metsähallituksen (Villi Pohjola) valtakunnallinen lupa saatetaan sekoittaa keskenään, epäilemättä siksi että MH on markkinoinut lupaansa näkyvämmin. Kalastuksenhoitomaksusta ja lääniluvasta tulee vain kerran vuodessa postissa lappunen, joka on helppoa livauttaa paperinkeräykseen muun mainosroskan mukana.

Luvatta kalastajia on ollut aina ja tulee olemaankin niin kauan kuin ihmisluonto ei muutu, mutta riittävän selkeällä järjestelmällä saataneen ainakin osa ilman lupaa silkkaa tietämättömyyttään kalastelevista henkilöistä hereille?

[Peksim]

Hmm niin tuota joo, hyviä kysymyksiä paljon...
Tuohon lupa asiaan ei ole kovin helppoa keksiä toimivaa ratkaisua, mutta mielestäni tuo "eläke-ikä kalastuksessa" on aivan turha! Minkä takia 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien ei tarvitsisi maksaa kalastuksenhoito maksua sekä viehelupaa? Miten tuo ikä vaikuttaa tähän asiaan!? Mielestäni juuri vanhemmat ihmiset kalastavan todella paljon, eläkkeellä kun on aikaa, joten he voisivat aivan hyvin myös maksaa muutaman kympin maksut. Ei vanhuksillakaan nyt nuo rahat niin vähissä voi kerta kaikkiaan olla.

Tarviiko kalakantaa pitää nykyisenlaisena, jos kalastuspainekin vähenee ikääntymisen myötä? Ketä varten taimenet istutetaan, mikäli ne eivät pysty monissakaan kohteissa kutemaan? Miksi juuri taimenistukkaat saavat eniten palstatilaa kaikissa julkaisuissa ja mediassa? Istutetaanko niitä todella niin paljon, että muut lajit ovat marginaalisia?

Tuo ensimmäinen kysymys on oikein hyvä, mielestäni kalakantaa ei tule pitää entisellään, vaan sitä tulee parantaa edelleen ja mielellään tehokkaasti. Jos kerran kalastuspaine vähenee, silloin istutukset ovat kannattavampia, ts. istukkaista kasvaa isompia ja niitä on enemmän. Eikö? Ainakin maalaisjärjellä ajateltuna asia on noin...

[Mikko_-Procyon-]

Jatketaanpas nyt, ettei kuole ihan vielä.

Lasketaanpas vähän sitä, mitä lupatulot tulevat maksamaan. Eli kalastaja tarvitsee valtion kalastuksen hoitomaksun ikävuosina 18-65, eli kaikkiaan 48 kertaa tuo maksu pitää maksaa. Oletetaan, että lupahinta pysyy samana: 48 x 20 e = 960 euroa. Tuolla luvalla yksistään ei tee vielä mitään, joten mukaan tarvitaan läänilupa. Aiemmassa threadissa kysyin gallupina, että montako läänilupaa omistaa. Usealla oli enemmän kuin 1 lupa, joten otetaan perstuntumalta arvio, että jokaisella olisi 2 läänilupaa ostettuna: 2 x 27 e x 48 = 2592 e.  Nyt lupien kokonaishinta on 3552 e. Tähän kun lasketaan vielä päälle suosikkivesille ostettujen lisävapojen hinnat vuosittain (vaikka 2-3 vapaa soutu-uistelussa), niin kokonaissumma on jo jossain 4000 e hujakoilla pyöreästi. Markoiksi muutettuna tuo olisi melkein 24 000mk !  

Kuinka moni voi väittää, että saa kalavesiltä 24 000mk edestä vastinetta pyydettyä ylös elämänsä aikana? Siis sellaista "vastinetta", joka vaatii muita ponnisteluja kuin istutuksia? Tietenkin on muutamia, jotka tuon saavat, mutta entä ne MONET muut jotka eivät saa?

Jos ja kun rahaa käytetään taimenten istuttamiseen, niin sitä rahaa palaa siihen touhuun aivan silmittömästi. Varsinkin kun lasketaan tuosta suoraan, että ei sieltä esim. minulle tätä lajien kuningasta nouse paljoa yhtään. Puhutaan laupiaasti taimenen lajisuojelusta, että se pitää säilyttää. Mitä säilyttämistä se on, että niitä kylvetään vesistöön pilvin pimein ja vain muutamat niitä saa "riittävästi" ?

Onko tuo oikeaa kalaveden hoitoa? Onko tuo lajisuojelua?

Se ei ole kumpaakaan! Jos kyseessä olisi todellinen lajisuojelu, niin silloin pyrittäisiin parantamaan kutuolosuhteita ja turvattaisiin laji täysrauhoituksella. Ei siis vaahdottaisi naama sinisenä alamitoista. Koska monet tahot takuulla suuttuvat tästäkin kannanotosta, niin nämä herrat eivät selvästikään ole suojelumielessä tässä touhussa mukana. Jos rahoja ohjataan suoraan istutuksiin ja vielä rajataan Mauri Mökkiläisen saantimahdollisuuksia alamittakäytäntöjä kiristellen ja laatien sanktioita, niin kyseessä on pelkkä oman saalisvarmuuden kasvattaminen. Syödään toisten osuutta! Oman itsetunnon puutetta on tuollainen toiminta. Häikäilemtätöntä menoa!

Ja taimenkalastajilla on varsin usein vielä asenne, että "hauki on pahanmakuinen kala".. ja että "ai, sinä niitä roskakaloja pyydät", niin voiko tähän enää mitään lisätä? Tehdään äijäkööri, joka rivissä kehuu omaa paremmuuttaan ja halventaa muita. Samalla nuoriso ottaa näistä esikuvia ja kasvaa tällaisiksi taimenkalastajiksi, kalastajien eliittiluokkaan. Samalla rahoja ohjataan yhä enemmän tämän lajin istuttamiseen, koska ei tahdota jäädä saaliitta. Satunnaiset pyytäjät eliminoidaan tekemällä sääntöja ja kieltoja, jotka eivät ole lajin suojelua mitenkään edistäviä. Kuten jo aiemmin olen sanonut: ei kannettu vesi kaivossa pysy.

Kuinkahan moni taimenpyytäjä oikeasti suostuisi lopettamaan ko. lajin kalastamisen kokonaan, mikäli suojelu olisi oikeasti niin tärkeä asia? Kuinka moni päättäjä olisi valmis pistämään patoja purkuun lajin oikeasti merkittävää elinaluetta parantamaan? Purojen kunnostukset ja soraikkojen tekemiset ovat vain tekohengitystä, annetaan lisäaikaa lopulliselle hitaalle kuolemalle.

Ja ei voi kuin ihmetellä, että miten ollaan huolissaan rahojen loppumisesta! Jos jokainen kalastaja (salakalastajat hävetkää) maksaa lupansa ja raha ei siltikään riitä, vaan mietitään muita keinoja saada sitä lisää, niin jossain on menty vikaan. Hölmöläiset kantoivat valoa säkeissä tupaan, ketkä sitten istuttavat taimenta järviin, joissa se ei voi elää ja ainoa tarkoitus on tulla pyydetyksi pienen sisäpiirin toimesta?

[Mikko_-Procyon-]

Liian vaikea aihe?

[suspi]

Ongelmana on myös salakalastuksen helppous. Istutusjoilla luvantarkastus hoidetaan hyvin, mutta entäs pienemmissä vesistöissä. Kuinka moni on tavannut kalastuksenvalvojan taimenjokien ja istarilampien ulkopuolella? Ei varmaan kovinkaan moni. Valvonnan puutteesta johtuen ihmiset eivät vaivaudu ostamaan lupia, kun ei kuitenkaan jäädä kiinni. Suomessa on niin paljon vesistöjä, että kalastuksenvalvojia ei yksinkertaisesti riitä vahtimaan joka lammikkoa. Yhtenä ratkaisuna voisi olla todella kovat sakot salakalastajille, joka voisi toimia jonkinlaisena pelotteena.

[kaivo]

Jos puhutaan vielä aiheesta, josta olen joskus aiemminkin valitellut: onko mielekästä maksaa läänikohtaista lupaa, mikäli kalastelee valtion vesillä kaikenlaisilla pikkulammilla ja joilla? Saaliina on tyypillisesti haukea, ahventa, särkikaloja yms. vähempiarvoista kalaa, näihin vesistöihin ei istuteta mitään eikä niitä muutenkaan hoideta? Olisi mielestäni kohtuullista, että tällaiset pienvesistöt vapautettaisiin viehekalastuslupien suhteen kokonaan samaan tapaan kuin onginta ja pilkintä, ei kai ole merkitystä millä tavalla lammen ahvenia pyydetään? On vähän itsekästä valittaa miksi juuri MINÄ en saa luparahoilleni vastinetta, mutta kuitenkin.

[Salmo]

Onko tuo oikeaa kalaveden hoitoa? Onko tuo lajisuojelua?

Se ei ole kumpaakaan! Jos kyseessä olisi todellinen lajisuojelu, niin silloin pyrittäisiin parantamaan kutuolosuhteita ja turvattaisiin laji täysrauhoituksella. Ei siis vaahdottaisi naama sinisenä alamitoista. Koska monet tahot takuulla suuttuvat tästäkin kannanotosta, niin nämä herrat eivät selvästikään ole suojelumielessä tässä touhussa mukana. Jos rahoja ohjataan suoraan istutuksiin ja vielä rajataan Mauri Mökkiläisen saantimahdollisuuksia alamittakäytäntöjä kiristellen ja laatien sanktioita, niin kyseessä on pelkkä oman saalisvarmuuden kasvattaminen. Syödään toisten osuutta! Oman itsetunnon puutetta on tuollainen toiminta. Häikäilemtätöntä menoa!

...

Kuinkahan moni taimenpyytäjä oikeasti suostuisi lopettamaan ko. lajin kalastamisen kokonaan, mikäli suojelu olisi oikeasti niin tärkeä asia?

Totta turiset. Ihminen on itsekäs, päällimmäisenä syynä halu käydä kalassa ja saada kalaa (ja sitä kautta mielihyvää). On aivan totta, että mikäli todella haluttaisiin suojella uhanalaisia kalakantoja, ei niitä tulisi kalastaa ollenkaan kunnes kanta voi paremmin/hyvin.

Myös C&R-kalastusta jotkut pitävät kalakannan hoitamisena. Onhan se totta kai hyvää toimintaa oikein tehtynä (tarkoitan saaliin käsittelyä) verrattuna kalan papittamiseen, mutta aiheuttaa silti aina jonkinmoista haittaa kalakannalle. Todellista kalakannan hoitamista olisi kalastamatta jättäminen tässäkin tapauksessa.

Minä näkisin tässä hyvän lähtösysäyksen sille, että kiinnitettäisiin huomiota oikeaan jokiekosysteemiin ja kalankutuun. Taimenten nakkelu järviin tietyissä kiintiöissä ja alamitoista tappelu on päätöntä touhua. Tällä lausumalla saan takuulla vihoja niskoilleni, mutta tunteita pitää herättää, jos haluaa saada keskustelua aikaan.

Olen hyvin pitkälti samaa mieltä.

[suspi]

Entäs kesämökkiläiset? Kesämökkikalastajia riittää kuitenkin todella paljon ja jos kukaan ei osta minkäänlaista kalastuslupaa, niin kyllä siinä aika isot tappiot tulee. Jonkinlainen tietoisku voisi olla kyllä paikallaan, jossa opetettaisin ihmisiä täyttämään lupalappu.

Jos puhutaan vielä aiheesta, josta olen joskus aiemminkin valitellut: onko mielekästä maksaa läänikohtaista lupaa, mikäli kalastelee valtion vesillä kaikenlaisilla pikkulammilla ja joilla? Saaliina on tyypillisesti haukea, ahventa, särkikaloja yms. vähempiarvoista kalaa, näihin vesistöihin ei istuteta mitään eikä niitä muutenkaan hoideta? Olisi mielestäni kohtuullista, että tällaiset pienvesistöt vapautettaisiin viehekalastuslupien suhteen kokonaan samaan tapaan kuin onginta ja pilkintä, ei kai ole merkitystä millä tavalla lammen ahvenia pyydetään? On vähän itsekästä valittaa miksi juuri MINÄ en saa luparahoilleni vastinetta, mutta kuitenkin.

Vesistöihin joihin kalaa istutetaan tai muuten vesistöä huolletaan, voitaisiin niissä lisätä valvontaa, jotta Mahdolliset salakalastajat saataisiin kiinni. Muissa vesistöissä valvontaa voitaisiin vähentää ja keskittää valvonta tietyille alueille.

[Peksim]

Ongelmana on myös salakalastuksen helppous. Istutusjoilla luvantarkastus hoidetaan hyvin, mutta entäs pienemmissä vesistöissä. Kuinka moni on tavannut kalastuksenvalvojan taimenjokien ja istarilampien ulkopuolella?

Juuri näin! Kalastuksen valvojan olen nähnyt 3 kertaa. Kerran tuli kysymään lupia uistellessa, kerran siika ongella ja kerran vain ajoi veneen kanssa ohi kun olimme saaressa(myöskin siika ongella) ja huusi "pitäkää niin monta vapaa kuin haluatte, kunhan ette tee avotulta"!?
Onko tuo viimeinen kovin hyvää kalastuksen valvontaa!?? Minusta ei!

Muutenkin valvonta on toooooodella vähäistä ja joissain paikoissa sitä ei ole ollenkaan, se on minusta huolestuttavaa. Mun puolesta kalastusvalvojien määrän voisi vaikka kymmenkertaistaa, mutta kun ei vaan löydy vapaaehtoisia ihmisisä siihen hommaan. sääli...

[suspi]

Mielenkiintoinen tilasto kalastuksenvalvonnan seurannasta.

http://gamma.nic.fi/~rvuo/kuvat/Tilasto.jpg

Mitä tästä voi päätellä? Rikosilmoituksia tehdään huomattavasti vähemmän kuin vuosina 1989-1992, mutta huomautuksia annetaan todella paljon.
Kalastuksenvalvojien vähyys voi johtua myös niiden saamasta kritiikistä. Paljon puhutaan siitä, että kalastuksenvalvojat eivät ole hyvin koulutettuja. Kuka nyt pitäisi kalastuksenvalvojista tai ylipäätään kenestäkään virkamiehestä? Jos ryhtyisin kalastuksenvalvojaksi, niin miten siihen suhtauduttaisiin? Otettaisiinko minua enää mukaan yhteisille kalareissuille?

[kalajulle]

Suspi tämä huomautusten määrä varmaankin johtuu siitä, että nyt tehdään paljon sellaista joista ei ei ole laissa selviä rangaistussääntöjä.
Kalastuksenvalvoja ei voi antaa huomautusta teosta joka on säädetty rangaistavaksi vaan siitä on tehtävä rikosilmoitus.

Paljon on puhuttu kalastuksenvalvonnan lisäämisestä ja siihen olisi todella tarvetta mutta mistä rahat?
Kalastusalueiden kalastuksenvalvontaa kun ei voi vastikkeettomana talkootyönä tehdä, ja kuka hullu virkavastuulliseen talkootyöhön lähtisi.
Muuten toi on kumma kun usein tosta valvonan talkoohommasta puhutaan niin sitä voi talkootyönä tehdä vesialueenomistajat omilla vesillään mutta ei virkamiehenä kalastusalueen valvojana.
Tässä verohallinnon selkeä kanta talkootöistä;
http://www.vero.fi/default.asp?article=4195&domain=VERO_MAIN&path=5,39&language=FIN

[Kalastuksenvalvoja]

Niin suspi pohdiskelit sitä, että jos olisin kalastuksenvalvoja Otettaisiinko minua enää mukaan yhteisille kalareissuille?
Ole huoleti kunnon kalastuksenvalvoja ei kalareissuille lähde sillä KALASTAJA KALASTAA JA VALVOJA VALVOO.

[Pajunen]

Tässä asiassa nimim.kalastuksenvalvoja on aivan oikeassa sillä kyllä asia on niin, että eri miehet ruumiita tekee ja toiset niitä pesee.
Valitettavan usein kuulee, että kalastuksenvalvoja on itse kalastuksen harrastaja no tietysti voihan hän sitä ollakin mutta työaikana sitä ei sovi tehdä.
Esimerkiksi muilla julkistatehtävää suorittavilla virkamiehillä, kuten katsastusmiehillä on erittäin tarkat säännöt siitä mitä saa tehdä ja mihin järjestöihin saa kuulua.
Eipä tunnu kovin uskottavalta virkistyskalastusta harrastava kalastuksenvalvoja.

[suspi]

Sanomalehti Kaleva kirjoitti aiheesta otsikolla " Kalastuskortti yhä harvemmalla" 18.12.2005

Lehden mukaan yhä harvempi Suomalainen ostaa kalastuskortin. Alamäki alkoi 1997, jolloin alle 16- vuotiaat ja yli 65 vuotiaat vapautettiin maksusta. Heinäkuun loppuun mennessä kortin oli ostanut 10% vähemmän kuin samaan aikaan 2004.

Maa- ja metsätalousministeriö on kampanjoinut kalastuskorttien puolesta eri medioissa ja lähettänyt kirjeitä aiemmin kortin ostaneille, mutta siitä huolimatta kortteja lunastetaan vähemmän.

Vuonna 2004 kortteja ostettiin 280 000 kappaletta ja niistä kertyi rahaa 5 miljoonaa euroa. Palautuksista yli puolet menee järjestöjen ja kalastusalueiden toiminnan rahoittamiseen. Loput rahat menne mm. vesialueiden omistajille korvauksina, kalavesien hoitoon ja 500 000 euroa koko järjestelmän pyörittämiseen. Tulojen juihtumisen myötä on myös ehdotettu, että lupamaksuista luovuttaisiin kokonaan.

Syynä pidetään kalastuksen ukkoutumista. Vuosittain maksusta vapautuu n. 20 000 harrastajaa. Nuorista ei saada uusia maksajia niistä vapautuneiden tilalle.

[HalDi]

Kyllä tuo lupa-asia on kuin liikennevaloissa seisominen iltayhdeksältä, kun liikennettä ei juuri ole, mutta punainen valo vain jaksaa palaa. Minä olen myös yksi niistä, jotka aniharvoin pääsevät nykyajan pro-hengen mittapuun mukaan kunnollisille kalapaikoille. Pari järveä, joilla lähinnä kalastusta toimestani tapahtuu, ovat sellaisia, joissa käsitettä istutus tuskin tunnetaan. Kaiken lisäksi tänä vuonna ei tullut edes kunnollisia ahvenia, joiden kalastusta ei vielä erikseen millään tapaa rankaista.

Vuoden päästä tulen siihen vaiheeseen, että lupa olisi tarve maksaa, silloin saattaa alkaa kalareissuilla aivot kiehua. Kai se lupa sitten vaan pitää maksaa, eipä meilläpäin olla mopojenkaan viritelmiä viilaitu. Laki on laki ja riski riski.

Budapestissä viikon ajan ollessamme näimme kerran metrolipun tarkastajan, mutta neljän vuoden kalastuksen jälkeen en ole yhtäkään tarkastajaa nähnyt noilla jänkäkohteilla, joilla se oikea, täysin rahahuoleton kalastus tapahtuu.

Pitänee vain ripustaa aivot naulaan tulevaisuuden kalareissuilla, ettei tule liikaa murehdittua maallisia.

Vähentynyt kalastuspaine tuskin haitannee, mutta kyllä istutuksia ja muita "hoitokeinoja" kustantavan tahon tulee saada korvaus.  Myös meidän maksajien kuuluisi saada vastinetta rahoille, mutta milläs se yhteiskunta (ja taimenet) elää ja hengittää, jos ei viattomien ahven- ja haukimiesten(kin) tunnollisesti maksamilla sakoilla. Eipä se mitään, ei ole tämäkään ainut asia, mistä perus kansalaiset maksavat alan harrastajien puolesta oman siivunsa.

[kaivo]

HalDi on asian ytimessä... Rahoille olisi kiva saada vastinettakin.

[Anonymous]

Proyconin tekstit tässä ketjussa ovat parasta mihin mä olen tällä palstalla törmännyt. En ole kalastaja, olen meribiologi ja täällä vain katselemassa kalastajien ajatuksia. Aihe ehkä oli tosiaan liian vaikea, niinkuin joku ketjussa sanoikin.  Itse en aihetta juurikaan tunne- kalastaja en tosiaan ole ja kirjolohien kassikasvatuksesta tiedän enemmän. Jos sulla Proycon on aiheesta lisätietoja niin olisi mukava kuulla lisää.

[Juho_]

Hmm..tuli vain äkisti tuollainen asia mieleen kuin, onkohan kalastajien määrä vähentyny?Vai onko ne "nykyiset" kalastajat sitten alle 18, vai onko kalastus yleistyny vasta viime vuosina?Vaikko onko salakalastus lisääntyny?Ja toden totta..Mikko tuossa sanoi, että kalan istutus kohdistuu yhä enempi taimeniin?Aivan oikein ja kohta on järvet täynnä pelkkää taimenta/lohikaloja, koska kukaan ei viitsi/kehtaa enää pyytää "roskakaloja"?Mutta muistakaa ettei kaikkea voi yleistää!(niinkuin minä teen!) :wink:
Itsekkin täytin vasta 14, joten kalastus/lääni lupa ei koske VIELÄ minua, tosin aijon ostaa aina luvat kun ikää tulee!

[Anonymous]

Kalastuksen valvontaa pitäisi tehostaa tuntuvasti ja näin myös kiinnijäämisen riski kasvaisi.
Nykyinen valvonta on tehotonta ja rangaistukset luvattomasta kalastuksesta olemattomat.