Kaikkea kalastuksesta! Perustettu 1999

Rautu (nieriä)

Started by kalastan_kaikkea, March 07, 2008, 21:28:11

Previous topic - Next topic

0 Members and 1 Guest are viewing this topic.

kalastan_kaikkea

Löytyykö väeltä kokemusta tästä Kalojen kuningattaresta.
Itsellä on kohtalaisen pitkät kokemukset Raudusta ja ennari on jäänyt siihen 2,6kg.
entäs te.

jormavirveli

Miten puronierijää saa lammesta virvelillä?

kalastan_kaikkea

´Tarvitaan paikka jossa on puronieriää.
Tarvitaan sopiva uistin(pienehkö lusikka yms)
ja sitten kalastetaan.

Karski

Itsehän sain viime pilkkireissulla ensimmäiset raudut.Painoa en ylös saanut,mutta mittaa jotain 30 cm :-).
''eise oo niin justiinsa''

Aake

Useita rautuja tullut nosteltua ,mutta ennätys jääny vain 1kg  :-(
FPT I

kalastan_kaikkea

Itse asiassa raudut ovat suomessa yleensä alle puolikiloisia, mutta Inarin pohjaraudut kasvavat yli kaksikiloisiksi.
Kilpisjärvellä on joku paikka jonka vain jotku tietävät josta nousee paljon yli viisikiloisia.
joistain vätsärin järvistä on saatu yli kahdeksan kiloisia.

Hemulisoturi

Ensi toukokuussa rautuja pilkkimään.

Rautuseppo

2,7 kg, 2,0 kg ja 1,5 kg, siinäpä ne suurimmat. Loput saadut ollu alle puolentoista kilon. Nuo siis rautuja. Puronieriöitä on kahteen kiloon asti tullut lukematon määrä, kun ne tuossa kotijärvessä on kasvanu niin mahottomasn paljo (sain mm. vuoden 2003 suurimman puronieriän suomesta tuosta kotilammesta). Aika eri kalana pidän kyllä rautua ja puronieriää. Kyllä norjan raudun voittanutta ei ole :)

nikoy

hyvä ruokakala ja mukava sitä on kalastaakin kun vähän harvemmin tarttuu  :-)

Hemulisoturi

Quote from: Hemulisoturi on March 09, 2008, 15:57:53
Ensi toukokuussa rautuja pilkkimään.
Laihaksi jäi saalis toukokuussa. 12 pientä rautua ja kilokaupalla kokemusta. Ensi keväänä uusiksi.

tonko__

Quote from: Rautuseppo on March 21, 2008, 17:42:37
2,7 kg, 2,0 kg ja 1,5 kg, siinäpä ne suurimmat. Loput saadut ollu alle puolentoista kilon. Nuo siis rautuja. Puronieriöitä on kahteen kiloon asti tullut lukematon määrä, kun ne tuossa kotijärvessä on kasvanu niin mahottomasn paljo (sain mm. vuoden 2003 suurimman puronieriän suomesta tuosta kotilammesta). Aika eri kalana pidän kyllä rautua ja puronieriää. Kyllä norjan raudun voittanutta ei ole :)

OT, mutta missä päin oulua asut??

mika922

Joskus vuoden 2003 tienoilla sain ensimmäisen (ja vielä tähän asti viimeisen) rautuni. Se iski punaiseen lippaa, keskeltä tunturilampea, väsytys kesti n.10min ja kalan paino oli n.2kg. Todella nätti punavatsainen rautu, jonka maku on jäänyt vieläkin mieleen. Joskus täytyy takaisin päästä kyseiselle lammelle. :-)
"Tulin, näin ja kalastin", sanoin Juliuis Caesar...vai miten se meni?

Kaivo

#12
Quote from: jormavirveli on March 07, 2008, 21:46:06
Miten puronierijää saa lammesta virvelillä?

Samanlaiset vieheet kelpaavat kuin kirjolohellekin, eli peruskokoiset lipat, noin 3 – 7 cm vaaput ja lusikat, unohtamatta perhojigejä eli leechejä. Istutetulle kalalle värikkäät vieheet ovat usein tehokkaita, mutta kokeilla kannattaa toki tummempiakin. Pikkuvieheitä on mukavinta heitellä melko kevyellä vapakalustolla ja ohuella siimalla, lampikalastuksessa yli 0,20-millistä ei tarvita.

En ole puronieriän pyyntiin erityisemmin perehtynyt, joten seuraava perustuu lukemaani:

Puronieriää istutetaan lampiin yleensä huomattavasti vähemmän kuin kirjolohta, ja nieriät ovat kooltaan myös melko pienikokoisia. Ehkä näistä syistä niiden olinpaikat lammessa poikkeavat hieman kirjolohen vastaavista. Puronieriöitä saattaa tavata hyvinkin matalista paikoista, läheltä rantoja, lahtien perukoilta, vesikasvustojen liepeiltä jne. Ehkäpä kirjolohet isokokoisempina ja lammen "valtakaloina" valtaavat syvemmät alueet, ja puronieriät viihtyvät hieman sivummalla? Kertokoot kuitenkin tarkemmin ne, joilla on asiasta enemmän tietoa...

-- Kaivo

Golfster

Ensimmäiset kokemukseni siitä oikeasta raudusta tulivat muutama viikko sitten viikon mittaisella Norjan tunturireissulla. On se oikukas kala, jos viskaat uistimen lähellekkään hyönteisiä noukkivaa parvea tai kelaat "väärän" värisen uistimen parven läpi, niin koko parvi katoaa jäljettömiin. Olin reissussa keltanokkana kahden 40 vuotta pohjoista kolunneen miehen kanssa ja kaikkien yllätykseksi olin ainut, joka nosti isorautuja.Muuta saivat tyytyä pelkästään kääpiötyneen lajikkeennarraamiseen. En siis puhu kokemuksen syvällä rintaäänellä, mutta pyrin tuomaan esille omia havaintojani sekä hyvin kokeneilta raudunnarraajilta kuulemiani vinkkejä. Parhaiten tuntuivat rauduille maittavan Lotot. Ottiväreiksi osoittautuivat mm. nämä kuvissa näkyvät versiot (isoimmat tai keskikoot, jotta heitot saatiin riittävän pitkiksi):





Myös mm. räsästä, jigiä ja pikkuvaappuja (olosuhdevarauksin) voin suositella, joskin ne jäivät tällä kertaa Lottojen varjoon. Myös mm. Smoltit voisivat toimia hyvin,väreinä mm.:



Jos ei ole mahdollista päästä rantaa lähemmäs syvänteitä, on erityisesti lämpimimpien vesien aikaan hyvä hakeutua syvemmille rannoille ja käyttää välineitä, joilla saadaan aikaiseksi mahdollisimman pitkiä heittoja. Alla olevasta kuvasta voi kirkkaan veden ansiosta nähdä tarkasti katsoessa, kuinka äkkijyrkkä alkaa noin 4 metriä rannasta. Juuri tällaisen jyrkän reunalta tuli suurin osa tärpeistä, juuri kun olit jo vetämässä uistinta ylemmäs matalan lähestyessä. Uistimen täytyy antaa heiton jälkeen vajota riittävästi, jotta tavoittaa syvemmälläkin lojuvat punamahat.



Toisaalta matalikolla herkutteleva yksilö (esimerkkinä kuvassa alla) on erittäin tarkasti saalistettava. Tämänkin yksilön paikallistin katseella kauempaa rannalta, enkä tehnyt samaa virhettä kuin monesti aiemmin. Tällä kertaa heitin uistimen veteen jo noin 5 metrin päästä rannasta riittävän kauas raudun taakse, jolloin arka rautu ei nähvyt nälkäistä kalamiestä eikä toisaalta säikähtänyt uistimen molskahdusta. Lopulta sain seurata hienoa takaa-ajoa, kun rautu huomasi parin metrin päästä Loton ja ampaisi kiinni. Nämä kylmien vesien kalat antavat kyllä kunnon vastuksen väsytystaisteluun.



Seuraavaksi pitäisi muutaman viikon päästä lähteä Inarin seutuville etsimään kotosuomalaisia rautuja. Vinkkejä Muddusjärven ympäristöstä otetaan vastaan mieluusti! :-D

Murmeli

Mahtavia kaloja kertakaikkiaan. Paljonko oli painoa suurimmalla?

rasta

tosi siistejä otuksia. missä päin inaria näitä mahtaisi saada? elääkö ns. puronieriä ylempänä puroissa/pienissä joissa, joissa kylmä, kirkas vesi? tulee vähän tammukka mieleen, molemmat todella arkoja kaloja.
tekisi mieli rautuunkin tutustua kun pohjoisessa tulee aika tiuhaan ravattua.  :-)