Värinä pilkit.

[marabou]

Niin eli haluasin tietää tuon tyyppisistä pilkeistä enemmän.
Kuten parhaimmillaan ja huonoimmillaan?  Olisi myös mukava kuulla kyseisten pillkejen nimiä.

[kaivo]

Värinäpilkeiksi kutsutaan pystypilkkejä, jotka vedon jälkeen laskeutuvat ala-asentoon vaakatasossa, väristen samalla. Ulospäin värinäpilkin voi usein tunnistaa muodosta: pilkissä on yleensä pituussuunnassa keskellä kulkeva terävähkö "köli", kuin katon harjanne, ja tasaiset sivut sen molemmin puolin. Kun pilkki vedon päätteeksi keikahtaa vaakatasoon, tuon harjanteen takia pilkki ei löydä vajotessaan tasapainoa vaan alkaa keikahdella kyljeltä toiselle eli väristä (ei siis pyöriä yhteen suuntaan). 

Värinäpilkkien uittaminen on keskimäärin aktiivisempaa kuin muilla pystypilkeillä ja muistuttaakin hieman tasapainopilkintää. Uittorytmiä kannattaa vaihdella syönnin mukaan, mutta yleensä uusi veto voidaan tehdä lähes heti sen jälkeen, kun siima on vedon jälkeen suoristunut ja pilkki on ala-asennossaan. Pilkkimallille löytyy sille sopiva uittotapa, mikäli sitä voi alkuun harjoitella vaikkapa isossa saavissa tai kirkkaassa vedessä avantoon tiirailemalla. Uittokokeilut tulee tehdä syötin kanssa kuten käytännössäkin tilanne on. Pikku vinkkinä, olen huomannut, että pilkin nostot kannattaa tehdä suhteellisen rauhallisesti, ja vedon lopuksi "napauttaa" ranteella siima alas löysäksi, jolloin pilkki keikahtaa helposti vaakatasoon, lähtee vajoamaan ja värinä käynnistyy. 

Jotta värinä käynnistyisi, pilkin tulee antaa vajota vapaasti, siis siima löysällä. Siimasta jarruttamalla pilkki ei värise vaan painuu suoraan alas. Syvässä vedessä siimaa voidaan jarruttaa sormien välissä vajotuksen alussa jotta pilkki saadaan nopeammin kalojen luo, ja päästää pilkki värisemään vasta lähempänä pohjaa, kun se on tulossa kalojen näkyville. Kannattaa myös käyttää ohuehkoa siimaa, esim. 0,16 - 0,23 mm pilkin koosta riippuen, ja kiinnittää pilkki lenkkisolmulla vapaan uinnin turvaamiseksi.

Värinän tiheys, vajoamisen nopeus ja pilkin mahdollinen sivusuuntainen haku vajotettaessa riippuu pilkkimallista. Yleensä isomman puoleiset, nopeasti vajoavat, tiheästi värisevät ja vajotessaan sivusuuntaista reitinhakua omaavat pilkit ovat omiaan syvässä vedessä, sekä hyvällä syönnillä olevaa ahventa pyydettäessä. Vastaavasti muutaman metrin matalassa vedessä ja aralle ahvenelle pienikokoinen, rauhallisesti suoraan vajoava pikkupilkki voi olla ottavampi.

Useimmiten värinäpilkeissä on ostettaessa valmiina koukku muutaman sentin ketjun päässä. Ketjukoukullinen värinäpilkki tuntuu toimivan useimmissa tilanteissa hyvin, etenkin jos koukussa on vielä värikäs maalitippa lisähoukuttimena ja estämässä syötin luisumista ylös koukunvartta. Syöttinä kärpästoukka tai pari, hyvällä otilla pikkuahvenen silmä. Silmä on erinomainen syötti: kestää oikein pujotettuna jopa parikymmentä saatua kalaa, silmä koukussa uittaa pilkkiä hyvin vaakatasossa, ja joskus silmä tuntuu pyytävän samasta parvesta hieman kookkaampaa kalaa kuin toukka.

Heikommalla otilla värinäpilkin alle voi vaihtaa siimatapsin ja pikkumormuskan, jolloin pilkintärytmiäkin voi muuttaa jossain määrin tapsipilkinnän suuntaan: pidempiä taukoja vetojen välillä, värisyttämistä, hidasta nostoa yms. kikkoja.

Värinäpilkki aktiivisesti uitettuna on mielestäni parhaimmillaan, kun löydetään kohtalaisen iso parvi ahvenia, eikä syönti ole aivan "mormuskaluokkaa". Isossa parvessa syöntikin lähtee helpommin päälle kuin harvoja kaloja narrattaessa. Oma tyylini on kairata paljon ja etsiä parvea, ei niinkään narrata yksittäisiä nirsoja kaloja. Värinäpilkki ei myöskään ole patenttiratkaisu kaikkiin tilanteisiin, vaan tasareita ja mormuskoita tarvitaan tilanteen mukaan edelleen.

Värinäpilkkejä on tarjolla melko monta eri merkkiä, enkä tässä ulkomuistista osaa nimetä kaikkia. Asiantuntevassa alan liikkeessä kannattaa kysyä myyjältä vinkkejä! Itse käytän kahta merkkiä: matalaan 1 - 3 metrin veteen erinomainen pikkupilkki on 4 cm Tinka, syvemmällä 6 - 7 metriin asti on kalaa antanut 5,5 cm Rutilus, joka toimii kyllä hyvänä yleispilkkinä matalassakin. Muita tunnettuja värinäpilkkejä ovat esim. INI, Sami, Saukko ja Pöystin pystypilkki. Värivalintaa olen miettinyt perinteiseen tyyliin, tummaan veteen tumma pilkki, kirkkaaseen kirkasta.

Pilkkieni alla roikkuu ketjukoukku puna-keltaisella, puna-vihreällä tms. kirkkaalla väripallukalla. Syöteistä olikin jo puhetta.

[Väenö.Värinäpilkit.]

Onko kokemuksia Kivikankaan värinäpilkeistä,Surma,Lahti,Auma,Apaja ja Bergman?Esitteen mukaan varsinkin Apajassa on erittäin voimakas värinäuinti.

[marabou]

Ei sitä alynnyt pelkästään tekstistä väikka hyvän ja pitkän vastauksen kaivo kirjoittikin. Kun lehtiä luin ja siellä oli värinä pilkkejä ja itellänikin oli näköjään muutama.
Nyt jopa tunnistankin kys. pilkin.

[Järvisuomi]

Toimiiko tämä Rutilus myös hyvin tapsipilkkinä?
Jos toimii, niin minkälainen Rutilus olisi hyvä?